Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on antanut suosituksen, että alaleuan implanttikiinnitteinen kokoproteesi kuuluu julkisesti rahoitettavaan palveluvalikoimaan.
Palkon mukaan hampaattomuus on yleistä ja sillä on hoitamattomana vakavia terveydellisiä sekä sosiaalisia seurauksia. Hampaattomuus johtaa muun muassa heikkoon ravitsemukseen, joka altistaa sairauksille ja yleiskunnon heikkenemiseen. Hampaattomuus haittaa myös puhetta ja sosiaalista kanssakäymistä.
Irrotettavan kokoproteesin ongelmana on sen huono pysyvyys erityisesti alaleuassa, mikä voi rajoittaa puremista ja puhumista. Ongelmat voidaan ratkaista kiinnittämällä alaleuan kokoproteesi kahdella implantilla leukaluuhun.
Palko kuuli asiantuntijana muun muassa Apollonian puheenjohtajaa, EHL Timo Närheä, joka yllättyi myönteisesti, että esitys meni läpi. Hänen mukaansa protetiikan kuulumisesta julkisen tuen piiriin on puhuttu aina. Nyt etsittiin proteettista hoitoa, joka erityisesti vähentää eriarvoisuutta.
– Hoitomuoto on melko yksinkertainen, mutta sen vaikuttavuus on suuri.
Palkon arvion mukaan suosituksen mukainen hoito tulisi vuosittain tehtäväksi noin 3 000 potilaalle. Yhden potilaan hoidon kustannukset ovat noin 2 800–4 000 euroa, josta potilaan osuus julkisessa terveydenhuollossa on 650–1 850 euroa. Yksityisessä hoidossa potilaan saama tuki on noin 250 euroa. Julkisia varoja hoitoihin kuluisi 6,5 miljoonaa vuodessa.
Närhen mukaan hoito on usein kuitenkin halvempaa, jos potilaalla on jo valmiiksi laadukas kokoproteesi, joka voidaan muuntaa implanttikiinnitteiseksi.
Miten suositus näkyy käytännössä tai sote-uudistuksen myötä, on vielä avoinna.
– Toivottavasti tämä toteutuu. Suomessa on kymmeniä tuhansia hampaattomia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet hammashoidon julkisen korvauksen piirissä, Närhi kertoo.