Aggressiivisen parodontiitin aiheuttajana tunnettu Aggregatibacter actinomycetemcomitans (A.a) on niitä harvoja yksittäisiä parodontopatogeeneja, joiden läsnäolo syljessä tai ientaskussa on yhdistetty suoraan sepelvaltimotautiin. Tutkijat havaitsivat, että A.a-patogeenin eri serotyyppien kyvyssä aiheuttaa tauteja on suurta vaihtelua.
Parodontiittiin liittyvän tulehdustilan ja sydänsairauksien yhteys on osoitettu useissa tutkimuksissa. Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin tarkemmin A.a-serotyyppien, parodontiitin ja sepelvaltimotaudin yhteyttä. Tutkimusaineisto koostui 497 osallistujasta, jotka oli lähetetty oireiden perusteella sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Heille tehtiin laaja suunterveyden tutkimus ja A.a:n serotyypit tunnistettiin sylkinäytteestä polymeraasiketjureaktiolla.
Aiempien tutkimusten mukaan suomalaisväestöstä 20 % on A.a:n kantajia. Tässä aineistossa 51,1 % näytteistä oli A.a-positiivisia ja 16,5 % näistä näytteistä oli sellaisia, joista serotyyppi pystyttiin määrittämään. Yleisin serotyyppi oli c (35,7 %) ja vastaavasti serotyyppi b:tä esiintyi 28,6 %, a:ta 26,2, %, e:tä 7,1 % ja d:tä 2,4 %. Yhdeltäkään potilaalta ei löytynyt serotyyppi f:ää, ja kahdella potilaalla oli kahta eri serotyyppiä. Syljen ja ientaskunäytteen A.a-määrät olivat korkeimmat potilailla, jotka kantoivat serotyyppiä c. Seerumin IgA- ja IgG-vasta-aineiden tasot olivat yhteydessä nimenomaan serotyypittyvään A.a:han.
Serotyypit b ja c yhdistyivät merkitsevästi useisiin parodontiitin indikaattoreihin, kuten ientaskujen syvyyteen ja PIBI-indeksiin (periodontal inflammatory burden index). Sepelvaltimotautipotilailta löytyi yleisemmin b- tai c-serotyyppi ja nämä serotyypit myös yhdistyivät taudin vakavuuteen. Kaikki havaitut serotyypit yhdistyivät bakteerien määrään ientaskuissa tai syljessä sekä vasta-aineiden muodostumiseen, mikä kertoo A.a:n sekä paikallisesta että systeemisestä vaikutuksesta.
Tutkijoiden mukaan olisi tärkeätä ymmärtää, että saman patogeenin eri serotyypit saattavat aiheuttaa hyvin erilaisen taudinkuvan johtuen niiden erilaisista virulenssitekijöistä. Aiemmin eri serotyyppien ja seerumin vasta-aineiden korrelaatioita on katsottu myös muun muassa Porphyromonas gingivaliksella.
Tällä hetkellä serotyyppien tunnistus ei ole mahdollista kliinisen työn yhteydessä, mutta kyseisiä menetelmiä voisi olla hyödyllistä kehittää myös kliinikoiden saataville.
Lähde: Pietiäinen M, Kopra KAE, Vuorenkoski J, Salminen A, Paju S, Mäntylä P, Buhlin K, Liljestrand JM, Nieminen MS, Sinisalo J, Hyvärinen K, Pussinen PJ. A. actinomycetemcomitans serotypes associate with periodontal and coronary artery disease status. J Clin Periodontol. Julkaistu verkossa 31.1.2018.