Hallitus esittää nykyisen säteilylain kumoamista ja korvaamista uudella lailla, joka tulisi voimaan vuoden 2018 alussa. Lain tarkoitus olisi suojella terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä ehkäistä ja vähentää säteilystä aiheutuvia muita haittavaikutuksia.
Oikeutus-, optimointi- ja yksilönsuojaperiaatteista säteilytoiminnassa säädetään jo nykyisessä laissa, mutta uudessa laissa korostetaan oikeutuksen merkitystä sekä suojelun optimointia kaikissa altistustilanteissa. Esitetyllä lailla ja sen nojalla annettavilla muilla säädöksillä pantaisiin myös täytäntöön EU:n uusi säteilyturvallisuusdirektiivi.
Perusteluineen lakiesitys on yli 200-sivuinen. Hammaslääkäriliitto keskittyi lausunnossaan lakiehdotuksen 13. lukuun, joka käsittelee lääketieteellistä altistusta ja lähetteen antajan velvollisuuksia.
Lääketieteellisen altistuksen oikeutusharkinnassa arvioidaan säteilylle altistavasta tutkimuksesta, toimenpiteestä tai hoidosta yksilölle tai yhteiskunnalle odotettava hyöty ja mahdollinen haitta. Altistuksen optimoinnissa puolestaan kyse on säteilyaltistuksen rajoittamisesta vain välttämättömään.
Lähetteen antajan on ehdotuksen mukaan huolehdittava, että ennen tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon suorittamista:
- hankitaan olennainen tieto aikaisemmista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista
- lähetteessä annetaan optimointiin tarvittavat tiedot mukaan lukien tutkimus- tai hoitoindikaatio
- säteilylle altistuvalle henkilölle tai muulle asianosaiselle annetaan tieto tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon hyödyistä ja säteilyaltistuksen aiheuttamasta mahdollisesta terveyshaitasta.
Hoitosuunnitelma avainasemassa
Esityksen mukaan ”Suuhygienistillä, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut säädetyn lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus antaa lähete intraoraaliröntgentutkimukseen potilaan hoitosuunnitelman mukaisesti, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen potilaan hoitosuunnitelmaan.”
– Olemme käyneet STM:n aloitteesta kanssa keskusteluja, olisiko suun terveydenhuollon osalta mahdollista väljentää kelpoisuusehtoja. Kelpoisuusehtojen väljentämiseen – ja hallituksen toiveeseen saada kustannussäästöjä – on kuulunut myös sairaanhoitajan ja suuhygienistin rajattu läheteoikeus röntgentutkimukseen, kertoo varatoiminnanjohtaja Anja Eerola Hammaslääkäriliitosta.
– Jo aiemmin olemme yhdessä Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton kanssa linjanneet, että suuhygienisti voisi lähettää potilaan röntgentutkimukseen, jos hammaslääkäri on aiemmin tutkinut potilaan, tehnyt taudinmäärityksen ja kirjannut hoitosuunnitelmaan todennäköisen kuvaustarpeen. Lähinnä tämä koskisi esimerkiksi vuoden kuluttua otettavia kontrolliröntgenkuvia.
Alle 18-vuotiaiden röntgentutkimukset tulee Hammaslääkäriliiton mielestä rajata suuhygienistin läheteoikeuden ulkopuolelle.
– Kyse on potilasturvallisuudesta ja säderasituksen minimoimisesta – tarvitaan yksilöity oikeutusarvio. Suun terveydenhuollossa rajattu läheteoikeus voi koskea vain tilanteita, joissa hammaslääkäri on potilaan tutkittuaan tehnyt diagnoosin ja arvioinut kuvaustarpeen, toteaa Eerola.
– Lisäksi suuhygienistin lähetteellä otettu röntgenkuva pitää antaa hammaslääkärille lausuttavaksi, minkä jälkeen tämä voi päättää potilaan jatkohoidosta.
Lakiehdotuksessa esitetään sairaanhoitajille läheteoikeutta myös päivystystilanteissa. Suuhygienisteille vastaavaa oikeutta ei ehdoteta.
Asetuksilla on tarkoitus tarkemmin määrätä rajatun röntgentutkimukseen lähettämisen edellyttämästä käytännön kokemuksesta ja koulutuksesta sekä röntgentutkimuksista ja tautitiloista, joita rajattu lähetteen antaminen voi koskea.