Hammaslääkäri

Sunnuntai 21.10.2018

Suusairaudet maksavat miljardeja

Suusairauksista koituu vuosittain lähes 550 miljardin dollarin kustannukset koko maailman mittakaavassa. Välillisiä kustannuksia aiheuttavia hoitamattomia suusairauksia arvioidaan olevan 3,5 miljardilla ihmisellä.

Eurooppalaiset tutkijat laskivat suusairauksien maakohtaisia, alueellisia ja koko maailman kattavia kustannuksia viime vuonna julkaistun Global Burden of Disease (GBD) -tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 195:tä maata vuoden 2015 kustannustasolla. Suoriin kustannuksiin laskettiin sekä julkisen että yksityisen puolen kulut. Epäsuorissa eli tuotannon menetyksestä syntyvissä kustannuksissa huomioitiin kolme hoitamatonta suusairautta (laajat hammaspuutokset, vaikea-asteinen parodontiitti ja hoitamaton karies), joiden kustannukset arvioitiin WHO:n Kansantalouden ja terveysasioiden komitean (CMH) kehittämän mallin mukaisesti.

Yhteenlasketut suusairauksien vuosikustannukset olivat lähes 544,4 miljardia dollaria, joista suorat hoitokulut olivat yli 356,8 miljardia ja epäsuorat vajaat 187,6 miljardia. GBD-tutkimus arvioi, että noin 3,5 miljardilla ihmisellä on hoitamattomia suusairauksia. Eniten epäsuoria kustannuksia aiheuttivat vakavat hammaspuutokset (67 %), seuraavaksi eniten vaikea-asteinen parodontiitti (21 %) ja kolmanneksi hoitamaton karies (12 %).

Tutkijat paransivat maakohtaisten kustannusten vertailtavuutta ostovoimapariteettikorjauksen avulla ja havaitsivat, että suusairauksien kustannukset henkeä kohden olivat suurimmat korkean elintason maissa: Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Länsi-Euroopassa ja Itä-Aasiassa. Myös epäsuorat kustannukset olivat korkeimmat näillä alueilla. Maakohtaisissa kustannuksissa kärkeen nousivat mm. Islanti, Saksa, Norja, Australia ja Yhdysvallat.

Eurooppalaisten tutkijoiden mukaan ajantasainen tieto kustannusvaikutuksista on tärkeää päättäjille, joiden tulee ratkaista, miten resursseja käytetään. Satsaus suunterveyteen voisi lisätä ihmisten hyvinvointia ja tuoda säästöjä suuressa mittakaavassa. Tutkijat myös huomauttavat, että suunterveystietojen, palvelujen käytön ja hyvinvointivaikutusten raportointiin tulisi saada yhdenmukaisia ja rutiininomaisia käytäntöjä.


Lähde:
Righolt AJ, Jevdjevic M, Marcenes W, Listl S. Global-, Regional-, and Country-Level Economic Impacts of Dental Diseases in 2015. J Dent Res. 2018; 97(5): 501–507.