Hammaslääkäri

Sunnuntai 21.07.2019

Tee minusta kaunis!

Se, pystytäänkö potilaan odotuksiin vastaamaan, on iso kysymys elektiivisessä ortognaattisessa kirurgiassa. Myös potilaiden käsitys terveydestä voi vaihdella. Ortognaattisessa kirurgiassa hoitopolut ovat tavallisesti yli kaksi vuotta ja vaativat potilaalta vahvaa sitoutumista koko hoitojaksoon.

– Ennen hoidon aloittamista onkin erityisen tärkeää selvittää ja rekisteröidä potilaan hoitoon hakeutumisen perimmäiset syyt ja toiveet, muistuttaa EHL Minna Kämäräinen.

Laajoihin ortognaattisiin hoitoihin hakeudutaan pääasiassa TMD-oireiden takia. Tutkimusten mukaan jopa ¾ ortognaattisista potilaista kärsii päänsärystä, kasvokivuista ja TMJ-peräisistä purentaongelmista. Hoitoon hakeutuu myös uniapneapotilaita. Lisäksi ulkonäkö- ja esteettiset syyt ovat tärkeässä roolissa. Tutkimusten mukaan suurin osa potilaista koki saaneensa apua hoidoista, ja muun muassa TMJ-oireet ja päänsärky vähenivät merkittävästi. Hoidot vaikuttivat positiivisesti myös elämänlaatuun.

Kaikkien potilaiden odotuksiin ei ehkä pystytä kuitenkaan vastaamaan. Kämäräinen kertoo ortognaattiseen uusintaleikkaukseen tulleesta potilaasta, joka ei ollut toipunut ensimmäisestä operaatiostaan kunnolla. Leikkaukseen hän oli tulossa uniapneapotilaana, mutta tavoitteli muutosta myös ulkonäköönsä. ”Tee minusta kaunis” oli hänen toiveensa kirurgille. Voiko tällaisen potilaan odotuksia täyttää?

Henkilökunnan tavoitteena on tuottaa potilaalle terveyttä, mutta terveys ei ole aivan yksiselitteinen käsite. Maailman terveysjärjestö, WHO määrittelee terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Määritelmää on sittemmin kritisoitu, sillä noin absoluuttinen tila on käytännössä tavoittamattomissa. Terveys tulisikin nähdä muuttuvana tilana, johon vaikuttavat sairaudet, elinympäristö ja ennen kaikkea ihmisen kokemukset, arvot ja asenteet. Oleellisinta on itse koettu terveys.

– Jokainen määrittää terveytensä itse omalla tavallaan – tämä määritelmä on tärkein, painottaa Kämäräinen.

Kämäräisen mukaan terveyden kokemusta ja sen vaikutusta hoidon lopputulokseen onkin hyvin tärkeä tutkia – etenkin kun hoito on kallista ja aikaa vievää kaikille osapuolille.

Psykososiaaliset tekijät vaikuttavat tutkitusti terveyden kokemukseen. Tätä voidaan puolestaan mitata nk. koherenssin tunteella. Terveyssosiologi Aaron Antonovsky (1923–94) pyrki tutkimuksissaan selvittämään, miksi toiset kokivat itsensä terveemmiksi kuin toiset. Hän kehitti mittariksi koherenssin tunteen, jonka avulla hän pyrki tutkimaan elämänhallinnan ja terveyden kokemuksen yhteyttä. Tutkimusten mukaan terveyden kokemukseen vaikuttaa ihmisen näkemys elämäntilanteestaan.

Itä-Suomen yliopiston tuoreessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin koherenssin tunteen yhteyttä TMD-oireiden vähenemiseen. Tutkimusaineisto koottiin 58 potilaasta, jotka olivat olleet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ortognaattisessa hoidossa. Kyselytutkimus tehtiin 10–15 vuotta hoitojen jälkeen. Tutkijat havaitsivat, että vahvan koherenssin tunteen ja TMD-oireiden vähenemisen välillä oli yhteys. Psykososiaaliset tekijät näyttäisivätkin vaikuttavan ortognaattisten potilaiden hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Lähde: EHL Minna Kämäräisen luento Rahaa, ystäviä, vaikutusvaltaa – potilaan odotukset vs. todellisuus Hammaslääkäripäivillä 24.11.2017.