Hammaslääkäri

Lauantai 17.11.2018

Terveyshuuhaata vastaan on käytävä tiedolla

Tiedebarometri 2016 osoittaa, että ihmiset uskovat yhä vähemmän huuhaata ja enemmän tutkittua tietoa. Se on kuitenkin vain osatotuus.

– Edelleen suuri osa väestöstä uskoo esimerkiksi kansanparantajiin tai homeopatiaan, vaikka on kiistatta osoitettu, ettei sillä ole vaikutusta. Tänä päivänä sosiaalisella medialla on kyky nostaa ilmiöt voimakkaalla vyöryllä esille ja muodostaa niiden ympärille isoloituneita harhaisten kuplia, toteaa professori Juhani Knuuti.

Knuuti tyypittää terveyshuuhaan vaikuttajia: itse itsensä asiantuntijaksi nostaneet, jonkinlaista terveysalan taustakoulutusta omaavat, paljon koulutusta joltain muulta alalta omaavat sekä terveysalan koulutetut asiantuntijat.

Ensin mainitut ovat vaarattomimpia, koska heidän tietämättömyytensä on niin läpinäkyvää. Vaarallisimpia ovat asiantuntijat, koska he ovat uskottavimpia ja voivat vedota muiden ymmärtämättömyyteen.

Miksi sitten uskomushoitoja tarjoavat tuntuvat luottavan hoitojensa tehoon, vaikka vastaan sotivaa tutkimusnäyttöä on massoittain? Knuuti tunnistaa useita syitä, joista yksi on Dunning-Kruger-ilmiö: henkilö tietää asiasta niin vähän, ettei ymmärrä oman tietämättömyytensä syvyyttä. Myös valikoitumisharha vaikuttaa.

– Hoidon tarjoaja ei koskaan näe ongelmatapauksia, vaan vain ne, joita hoito on ”auttanut” – joko lumevaikutuksen tai sattuman kautta. Ne potilaat, joita hoito ei auttanut tai jotka saivat haittavaikutuksia, palaavat harvemmin. Nämä ongelmatapaukset hoidetaan sitten julkisessa terveydenhuollossa.

Yhden asian Knuuti löytää uskomushoitoja tarjoavilta opittavaksi.

– Potilaan kohtaamiseen käytetään aikaa. Potilas kokee, että kaikki seikat otetaan huomioon. Sillä on suuri hoitosuhdetta edistävä merkitys.

Lumevaikutus on voimakas. Myöskään nosebo-ilmiön eli kielteisten odotusten hoidolle haitallisten vaikutusten merkitystä ei pidä väheksyä. Esimerkiksi lääkkeistä on ilmoitettava yksityiskohtaiset luettelot kaikista tunnetuista haittavaikutuksista, kun taas uskomushoitojen osalta haittavaikutuksista ei tarvitse kertoa.

Media osaltaan ruokkii huuhaan leviämistä hakemalla klikkauksia ja nostamalla esiin uusia ja poikkeavia ilmiöitä ilman taustoittavaa työtä – toimittajilla harvoin on aikaa paneutua asioihin riittävästi. Usein sorrutaan myös tasapuolisuusharhaan, kun rinnakkain asetetaan alan asiantuntija ja vahvan mielipiteen omaava maallikko. Halutaan olla sovittelevia ja haetaan vastausta puolivälistä ottamatta huomioon, että toinen voi olla täysin väärässä.

Terveyshuuhaaseen liittyy myös merkittäviä taloudellisia vaikuttimia.– Huuhaa on parempi bisnes kuin lääketiede, Knuuti huomauttaa.

Tutkittua tietoa uskomushoitoihin turvautumisen vaikutuksista potilaan ennusteeseen on niukasti. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa (Johnson S. ym. Use of Alternative Medicine for Cancer and Its Impact on Survival, https://doi.org/10.1093/jnci/djx145) pyrittiin selvittämään, miten uskomushoitoihin turvautuminen vaikuttaa syöpäpotilaiden ennusteeseen. Havainto oli, että muuhun kuin lääketieteelliseen hoitoon turvautuneiden potilaiden kuolleisuus oli seitsemän vuoden seuranta-aikana selvästi suurentunut.

Kun ihminen on jo harhautunut, ei hänen päätään voi rationaalisella puheella enää kääntää. Asiaan pitäisi voida puuttua varhemmin. Lisäksi huuhaaväitteitä on niin paljon liikkeellä, ettei kaikkia ole mahdollista kumota. Oikeasti vaarallisiin asioihin pitäisi kuitenkin voida puuttua.

– Yksi älyttömimmistä terveyshuuhaan ilmiöistä on rokotusvastaisuus, puhahtaa Knuuti.

Muina pinnalla olevina – ja vaarallisina – terveyshuuhaan teemoina hän mainitsee lääkepelottelun, syöpähoidot, lasten sairaudet ja hopeaveden.

Viranomaisilla ei juuri ole keinoja puuttua rehottavaan terveyshuuhaaseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä säännellään lailla, mutta ei-ammattimaisia toimijoita ei saada vastuuseen valheellisen tiedon levittämisestä.
Onko siis mitään tehtävissä?

– Tietoa kannattaa jakaa, vaikka se epätoivoiselta tuntuukin. Myös medialukutaitoa voi kehittää, kannustaa Knuuti ja esittää muistisäännöksi STIGMA-mallin (ks. kainalojuttu).

Lähteet: Professori Juhani Knuutin luento Miksi uskomushoidot pysyvät tutkimustiedon lisääntymisestä huolimatta? Apollonian Kansanterveysjaoston seminaarissa 7.9.2018 sekä www.antidootti.fi (asiallista terveystietoa kansantajuisesti jakavien blogien portaali)

STIGMA-malli

S niin kuin salaliitto

T niin kuin tutkimukset

I niin kuin ihme

G niin kuin guru

M niin kuin myynti

A niin kuin asiantuntemus


Mallin tulkinta:

1 STIGMA-piste: Havahdu tarkastelemaan terveysväitettä kriittisesti

2 STIGMA-pistettä: Suuri riski, että väite on virheellinen

> 2 STIGMA-pistettä: Terveysväite on todennäköisesti huuhaata