Hieman alle puolet 65 vuotta täyttäneistä koki tarvinneensa hammashoitopalveluita kuluneen vuoden aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Terveyskeskuslääkärin palvelut sekä mielenterveyspalvelut olivat keskimäärin sitä kysytympiä, mitä heikompi tulotaso vastaajalla oli. Hammashoidossa tilanne oli kuitenkin toisinpäin. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista hammashoitopalveluja oli tarvinnut viimeisen vuoden aikana noin joka toinen, kun alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista niitä oli tarvinnut 38 %.
Tutkimuksen mukaan pienituloiset jättävät parempituloisia useammin lääkärikäynnin väliin. Hammaslääkärikäyntejä terveyskeskuksissa käytetään melko tasaisesti kaikista tuloluokista, mutta mitä parempituloinen seniori on, sitä todennäköisemmin hän oli käynyt myös yksityishammaslääkärillä. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista 65 vuotta täyttäneistä 59 % oli käynyt kuluneen vuoden aikana yksityishammaslääkärillä, alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista joka
neljäs.
– Itselleni tutkimuksesta välittyy päällimmäisenä sellainen kuva, että yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli myös pienituloisten hammashoidossa: 25 % alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista oli kuitenkin käyttänyt yksityistä sektoria, eli yhtä suuri osuus oli valinnut pienimmästä tuloviidenneksestä yksityisen kuin julkisen, kertoo Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki.
Tutkimuksen aineistona on käytetty vuosien 2013–2015 Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimusta (ATH, sittemmin FinSote), johon on yhdistetty tulotiedot Tilastokeskuksen rekisteristä. On hyvä huomioida, että tutkimus toteutettiin kyselynä, joten vastaajien arvio terveyspalvelujen tarpeesta on subjektiivinen eikä kuvaa todellista sairastavuutta.
THL:n raportissa todetaan, että ikääntyneen väestön tasavertaisiin mahdollisuuksiin saada sosiaali- ja terveyspalveluita on tarpeellista kiinnittää huomiota. Hammaslääkäriliitto on pyrkinyt korostamaan, että hammas- ja suusairaudet ovat hyvin yleisiä, ja yleisimmät niistä ovat kroonisia infektiosairauksia. Koska suun krooniset tulehdukset ovat usein oireettomia tai vähäoireisia, ne pääsevät helposti etenemään salakavalasti.
– On ongelmallista, että alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat käyttävät ylipäätään suun terveydenhuollon palveluja vähemmän. Toisaalta voidaan pohtia, vaikuttaako esimerkiksi hampaattomuus palvelujen kysynnän vähäisyyteen alemmissa tuloluokissa, Koivumäki miettii.
THL:n raportti Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö eroavat tulotason mukaan löytyy THL:n verkkosivuilta. http://www.julkari.fi/handle/10024/136061