Hammaslääkäri

Sunnuntai 25.06.2017

Tunne aivosi ja huolehdi niistä

istock-aivot_sykkyralla.jpg

Kuva: iStockphoto
(Kuva: iStockphoto)

Aivotutkija, prof. Minna Huotilaisen mukaan aivot ovat kovilla säheltämisen vuosikymmenellä: on liian monta työtehtävää, liikaa muistettavaa, liikaa keskeytyksiä, liikaa istumista jne. Huotilaisen mukaan omiin aivoihinsa kannattakin tutustua ja muistaa pitää niistä hyvää huolta.

On kysymys sitten yleis-, suun- tai aivoterveydestä, voimme vaikuttaa hyvinvointiimme elämäntapavalinnoilla. Liikunta, uni ja ravinto ovat aivoterveydenkin perusta.

Muun muassa liikunnan ja liikahtelun vaikutuksia aivoihin on tutkittu jo pitkään. Tutkimusten mukaan motorinen toiminta edistää oppimista, otsalohkon toimintaa ja auttaa mieleen painamisessa.

– Tämä puoltaakin vahvasti esim. työmatkaliikuntaa – onnistunut työpäivä alkaa ja päättyy liikunnalla. Suuri merkitys on myös liikahtelulla työpäivän lomassa.

Uusimpien tutkimusten mukaan tanssi näyttäisi olevan erityisen kuntouttavaa liikuntaa aivoille. Siinä yhdistyvät sekä musiikin että liikunnan hyvät vaikutukset. Tanssin ja musiikin – etenkin musiikin tekemisen – myötä tietyt alueet aivoissa laajenevat, mikä parantaa kognitiota, muistia ja tarkkaavaisuutta. Tutkimukset osoittavat, että liikunta auttaa myös masennuksen ja ahdistuneisuuden ehkäisyssä.
Päivän asioiden järjestelyyn tarvitaan puolestaan riittävästi unta.

– Aivoilla alkaa rankka työpäivä yöllä. Asiat konsolidoituvat aktiivisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin ja hakevat paikkansa aivokuorelta. Yöllä aivot säätelevät myös emootioita eli erottavat faktan siitä, mitä tapahtui ja miltä se tuntui. Ilman unta emootioiden suodattaminen ei onnistu. Unihäiriöt ovatkin riskitekijä masennukselle.

Huotilainen toteaa myös, että vaikka elvyttävät päiväunet työpäivän aikana eivät ehkä ole sosiaalisesti hyväksyttyjä, olisivat ne aivotutkijoiden näkökulmasta kannatettava tapa. Terveysteknologian vuosikymmenellä myös unen laadun henkilökohtainen mittaaminen nostaa päätään ja voikin auttaa joitakin parantamaan unen laatua.

– Kumuloitunut tieto unesta voi toimia herättäjänä sellaiselle, jonka tulisi tarkkailla nukkumistaan.

Työtä pitää pystyä muokkaamaan

Aivoterveyden kannalta ihanteellista olisi saavuttaa työn äärellä hallinnan tunne ja into. Jos aivot ovat koko ajan alkukantaisessa taistele-pakene-tilassa, teemme hutiloituja päätöksiä ja rasitamme terveyttämme.
Jotta aivot jaksaisivat tiivistä työtahtia, pitäisi jokaiselta löytyä aikaa oman työn kehittämiseen ja reflektointiin.

– Jos et ehdi tai pysty reflektointiin ja työsi tuunaamiseen, jotain on muutettava. Nykytyöelämässä on pystyttävä ”selektiiviseen tunnollisuuteen” eli karsimaan turhaa ja panostamaan oikeisiin asioihin.
Hammaslääkärin työssä haasteena ovat useat lyhyet potilaskontaktit ja tiukat aikarajat, eikä työtehtäviä ole helppo karsia potilastyössä. Psykologian jaoston jäsenet korostavatkin rutiinien merkitystä hammaslääkärin työnhallinnassa.

Panosta palautumiseen

Aivoja palauttavat liikkuminen ja aktiivisuus, myönteisyys ja sosiaalisuus sekä aivojen haastaminen. Palautumisen laatukaan ei ole yhdentekevää.

– Kun työ on vaativaa ja aivoja kuormitetaan tehokkaasti työpäivän aikana, vaatimukset palautumisillekin kasvavat. Kovan kognitiivisen haasteen jälkeen palautumisen tulisi sisältää kiinnostavia haasteita aivoille. Tällaisena voi toimia esimerkiksi romaanin lukeminen.

Jokaisen on löydettävä itse sopiva tapa kerätä kehon ja mielen voimavaroja. Tämä on myös tärkeä huomioida, jos työelämässä tapahtuu suuria muutoksia: aivot saattavat tarvita uuden tavan palautua uudessa tilanteessa.

Lähde: Prof. Minna Huotilaisen luento Miten aivot jaksavat työssä? Apollonian Psykologian jaoston koulutustilaisuus 11.4.2017.

Lue lisää aiheesta Leeni Peltosen ja Minna Huotilaisen tänä keväänä ilmestyneestä kirjasta Tunne aivosi (Otava 2017).