Hammaslääkäri

Keskiviikko 18.07.2018

Tutkimuksen perusteella luotu uusi diabeteksen luokittelu

SAID (severe autoimmune diabetes) = autoimmuunidiabetes


SIDD (severe insulin-deficient diabetes) = vaikea ei-autoimmuuniperäinen insuliininpuutosdiabetes


SIRD (severe insulin-resistant diabetes) = vaikea insuliiniresistentti diabetes


MOD (mild obesity-related diabetes) = lievä lihavuuteen liittyvä diabetes


MARD (mild age-related diabetes) = lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes

Tutkimusryhmä ehdottaa uutta viisiportaista diabetesluokitusta

Tuoreen Lancet Diabetes and Endocrinology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan diabeteksen diagnosointia voitaisiin parantaa merkittävästi uudenlaisella luokittelulla, jossa diabetespotilaat jaetaan viiteen alaryhmään kliinisten erityispiirteiden mukaan. Tutkijoiden mukaan uusi luokittelu mahdollistaisi myös yksilöllisemmät hoidot heti hoidon alussa.

Perinteisesti diabetes on jaettu tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen sekä muutamaan harvinaiseen diabetestyyppiin verensokerin määrittämisen pohjalta. Diabetespotilaat eroavat kuitenkin toisistaan oireiden vakavuuden, diabeteksen lisäsairauksien ja lääkeainevasteen suhteen. Tutkijoiden mukaan nykyisen luokittelun tarkkuus ei riitäkään tunnistamaan riskipotilaita tai valitsemaan tehokkainta hoitoa.

Uuden luokittelun mukaan diabetes jaettaisiin autoimmuunidiabetekseen, vaikeaan ei-autoimmuuniperäiseen insuliininpuutosdiabetekseen, vaikeaan insuliiniresistenttiin diabetekseen, lievään lihavuuteen liittyvään diabetekseen sekä lievään ikääntymiseen liittyvään diabetekseen. Luokittelu perustuu potilaiden sairastumisikään, painoindeksiin ja neljään yleisesti käytettävään laboratoriotestiin, joilla mitataan verensokeria, insuliiniresistenssiä ja diabeteksen vasta-aineita.

Kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset perustuvat Skånen alueella Ruotsissa toteutettuun laajaan ANDIS-tutkimukseen, kahteen muuhun ruotsalaisaineistoon sekä suomalaiseen DIREVA-rekisteriin (Vaasan diabetesrekisteri). Kaikkiaan lähes 15 000 tutkitusta potilaasta hieman yli 3 000 oli suomalaisia. ANDIS-kohortin klusterianalyysi toistettiin muissa kohorteissa, ja tulokset osoittautuivat samansuuntaisiksi. Ainoastaan lievempää ikääntymiseen liittyvää diabeteksen muotoa havaittiin Suomessa suhteellisesti enemmän.

Merkittävimmin tutkimuksen tulokset vaikuttavat kakkostyypin diabeteksen luokitteluun. Uuden luokittelun perusteella tyypin 2 diabeetikot voidaan jakaa jopa neljään alaryhmään. Ryhmissä on erilainen oireprofiili ja riski sairastua diabeteksen komplikaatioihin. Myös diabeteksen riskigenotyyppien esiintyminen erosi ryhmien välillä. Esimerkiksi vaikeaa insuliiniresistenttiä diabetesta sairastavilla (SIRD) on merkitsevästi suurempi riski sairastua munuaissairauteen ja ei-autoimmuuniperäistä insuliininpuutosdiabetesta sairastavilla (SIDD) puolestaan retinopatiaan eli diabetekseen liittyvään silmäkomplikaatioon. Tutkijoiden mukaan uusi diagnostinen luokittelu parantaisi etenkin näihin ryhmiin kuuluvien potilaiden hoitoa.

Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan diabeetikoilla on suurempi alttius monille sairauksille ja hampaiden menetykselle. Suussa olevat krooniset ja akuutit infektiot voivat myös suurentaa veren glukoosipitoisuutta. Hammaslääkärin tulisi aina selvittää diabeetikon taudinkuvaa tarkemmin, sillä mm. infektioriskiin vaikuttaa merkittävästi diabeteksen hoitotasapaino sekä mahdolliset elinkomplikaatiot.

– Uudistus helpottaisi hammaslääkärinkin arviota, kun diabeteksen "taso" pystyttäisiin määrittämään paremmin. Esimerkiksi antibioottiprofylaksian voisi suunnitella paremmin diabetestason mukaan, pohtii HLT, LL Johanna Uittamo

Tarkempi tieto diabeteksesta auttaisi myös hoitovälin määrittämisessä.

– Hammaslääkärin tulee määrittää suun tutkimusväli ja ylläpitohoidon tarve yksilöllisesti. Tarpeeseen vaikuttavat glukoositasapainon lisäksi mm. suun omahoidon taso, tupakointi ja muut riskitekijät sekä parodontiitti ja kariesriski, listaa Uittamo. 

Lähteet: 

Ahlqvist E, Storm P, Käräjämäki A, Martinell M, Dorkhan M, Carlsson A, ym. Novel subgroups of adult-onset diabetes and their association with outcomes: a data-driven cluster analysis of six variables. Lancet Diabetes Endocrinol. 2018. Julkaistu verkossa 1.3.2018.

HLT, LL Johanna Uittamon sähköpostihaastattelu 22.3.2018.