Post

ArtikkelitTyömarkkinatutkimus 2018: Jatkuvuutta ja muutosta

24.8.2018Jaakko Koivumäki

Hammaslääkäriliitto seuraa työmarkkinatutkimusten avulla hammaslääkärien työmarkkinoilla ja ammattikunnassa tapahtuvia muutoksia. Keskeisiä seurannan kohteita ovat työskentelypaikat, työajat, tulot, täydennyskoulutuksen määrä, potilasmäärien muutokset yksityisellä sektorilla, kokemukset hoitojärjestelyjen toimivuudesta terveyskeskuksissa ja ammattikunnan yhtenäisyys.

Huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn mukaan hammaslääkärien päätoimista puolet (50 %) oli terveyskeskuksissa. Tämän jälkeen yleisimmät työskentelymuodot olivat toimia yksityisellä sektorilla ammatinharjoittajana joko vuokralla (14 %) tai itsenäisessä asemassa (13 %). Neljänneksi yleisintä oli työskentely yksityisellä sektorilla työsuhteessa itsenäisessä asemassa (10 %). Aikasarjasta havaitaan, että nyt ensimmäistä kertaa vuokralla työskenteleviä ammatinharjoittajia oli enemmän kuin itsenäisiä ammatinharjoittajia. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Hammaslääkärien päätoimet 2012–2018.

Sivutöiden tekeminen näyttäisi taas yleistyneen: nyt sivutöitä tekevien osuus oli 30 prosenttia, kun vuotta aiemmin sivutyö oli 22 prosentilla hammaslääkäreistä. Muutos vaikuttaa merkittävältä, mutta johtopäätöksien tekeminen vaatii vielä tarkempaa tutkimista. Yleisimmin sivutyötä tehdään ammatinharjoittajana vuokralla.

Yksityisen sektorin pää- ja sivutoimisista hammaslääkäreistä 56 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä vastaanotolla, joka kuuluu johonkin valtakunnallisesti toimivaan ketjuun. Vuotta aiemmin osuus oli 50 prosenttia, eli yksityisvastaanottojen ketjuuntuminen on jatkunut. Kuten vuosien 2016 ja 2017 työmarkkinatutkimuksissa, myös nyt 28 prosenttia yksityishammaslääkäreistä koki, että potilaita on liian vähän siihen nähden, kuinka paljon voisi heitä vastaanotolla hoitaa. Asiasta on kysytty eri tutkimuksien yhteydessä vuodesta 1977 lähtien. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Yksityishammaslääkärien potilasmäärät: liian vähän, sopivasti vai liikaa? ”Liian vähän” ja ”Liian paljon” vastanneiden %-osuudet 1977–2018.

Yksityisellä sektorilla työskenteleviltä hammaslääkäreiltä kysyttiin myös heidän tulonmuodostuksestaan. 81 prosentilla tulot olivat täysin potilaslaskutuksesta riippuvaisia, 14 prosenttia sai kiinteää palkkaa ja lopuilla (n. 6 %) tulot muodostuivat näiden yhdistelmästä. Sote-uudistus toteutuessaan tulee todennäköisesti muuttamaan yksityisen sektorin tulonmuodostuksen periaatteita (vrt. kapitaatiorahoitus).

Kaikkien palkkatuloja saavien ja kokoaikatyötä tekevien hammaslääkärien kuukausiansion mediaani nousi 6 100 eurosta 6 143 euroon (nousua 0,7 %). Myös ammatinharjoittajien laskennallisen päivätulon mediaani nousi saman verran, kun vertailussa oli vuosien 2016 ja 2017 vuositulot.

Terveyskeskuksissa työskentelevien hammaslääkärien näkemykset hoitojärjestelyjen toimivuudesta olivat synkistyneet parin myönteisemmän kehityksen vuoden jälkeen (kuvio 3).

Kuvio 3. Hoitojärjestelyjen toteutuminen terveyskeskuksissa niissä työskentelevien hammaslääkärien mielestä. ”Samaa mieltä” väittämän kanssa, %.

Vain 19 prosenttia uskoi nyt, että tulevaisuudessa potilaille pystytään tarjoamaan entistä parempaa hoitoa, 24 prosentin mielestä hoitovälit pysyvät tällä hetkellä riittävän lyhyinä ja ainoastaan 43 prosenttia oli sitä mieltä, että terveyskeskuksen hoitojärjestelyt mahdollistavat tällä hetkellä ylipäänsä potilaiden hyvän hoidon.

Eniten oltiin samaa mieltä siitä, että potilaan tarvitseman kokonaishoidon sijaan joudutaan usein tyytymään osittaisiin hoitoratkaisuihin (48 %). Tulokset voi kääntää toimenpidevaatimuksiksi: hoitovälejä pitäisi lyhentää ja hyvän kokonaishoidon periaatteita kunnioittaa. Kyse on viime kädessä riittävästä resursoinnista ja kliinisen autonomian kunnioittamisesta siten, että hoitoratkaisut tehdään potilaan etu edellä. Heikentynyt tulevaisuususko kertonee myös siitä, ettei sote-uudistuksen lupaus paremmasta ole vakuuttanut terveyskeskuksissa työskenteleviä hammaslääkäreitä.

Enemmistö auttajia, liian moni liukuhihnalla

Työmarkkinatutkimuksen vuosittain vaihtuvana teemana oli mukana ammatti-identiteetti, jota selvitettiin kysymällä, millaisessa roolissa näkee itsensä tehdessään työtä hammaslääkärinä. Kysymys oli mukaelma Lääkäriliiton käyttämästä kysymyspatterista. Aihe liittyy pinnalla olevaan keskusteluun hammaslääkäriprofessioon kohdistuvista muutospaineista. Esimerkiksi siitä on kannettu huolta, että hammaslääkärin työ muuttuu ulkopäin sanelluksi liukuhihnatyöksi.

Hammaslääkärin työtä parhaiten kuvaavat attribuutit olivat auttaja, terveyden edistäjä ja parantaja; kuitenkin jopa
26 % koki olevansa liukuhihnatyöntekijä (kuvio 4). Tuloksia on tarkoitus analysoida myöhemmin vielä perusteellisemmin.

Kuvio 4. Miten hyvin seuraavat lääkärin työtä kuvaavat ilmaisut vastaavat sinua hammaslääkärinä? ”Erittäin hyvin” tai ”Melko hyvin”, %.

Hammaslääkäriliitto on tehnyt työmarkkinatutkimuksia vuodesta 2012 alkaen. Kyselyt kohdistetaan kaikille alle 63-vuotiaille hammaslääkäreille ja kaikille tätä vanhemmille, jotka ovat yhä työelämässä mukana. Tämän vuoden työmarkkinatutkimus (TMT2018) toteutettiin sähköpostikyselynä 3.4.–24.4.2018. Kysely lähetettiin 4 180 hammaslääkärille ja siihen saatiin 1 350 vastausta (vastausaste 32 %). Hammaslääkäriliitto kiittää kaikkia vastanneita!

Työmarkkinatutkimuksen tuloksia on julkaistu laajemmin Hammaslääkäriliiton nettisivuilla. Löydät ne osoitteesta: https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/tyomarkkinatutkimukset

Työmarkkinatutkimuksen tulosten pohjalta on myös päivitetty liiton nettisivujen jäsenalueelta löytyvät nettilaskurit, joiden avulla työsuhteessa ja ammatinharjoittajina työskentelevät hammaslääkärit voivat arvioida omaa tulotasoaan:  https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/ajankohtaista/ajassa/hyodynna-liiton-paivitetyt-palkka-ja-tulosondit

Lue myös
Etsitkö näitä?