Hammaslääkäri

Torstai 25.04.2019

Uusi potilasvakuutuslaki laajentaa korvausperusteita

Eduskunta hyväksyi potilasvakuutuksen kokonaisuudistuksen 11.3.2019. Uusi potilasvakuutuslaki korvaa nykyisen potilasvahinkolain. Uutena säädettiin myös laki Potilasvakuutuskeskuksesta ja laki liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. Lait tulevat voimaan vuoden 2021 alussa.

– Nykylaissa on 16 pykälää ja uudessa 70. Uuteen lakiin kirjataan pitkälti nykyinen vakuuttamis- ja korvausmenettelymme pykälä pykälältä, sanoo Vakuutuskeskuksen lainsäädäntöjohtaja Asko Nio Potilasvakuutuskeskuksen verkkouutisessa.

Nykyinen potilasvahinkolaki (585/1986) tuli voimaan 1.5.1987. Siihen on vuosien varrella tehty muutoksia, muttei uudistettu kokonaisuudessaan. Uusi laki selkeyttää vakuuttamis- ja korvausmenettelyä.

Kuten nykyisin, uusi potilasvakuutuslaki koskee Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamista potilasvakuutuksesta. Uutta lakia sovelletaan lisäksi ulkomailla annettuun terveyden- ja sairaanhoitoon tilanteissa, joissa potilaan hoito kuuluisi suomalaisen terveydenhuollon toimintayksikön järjestämisvastuulle ja hoidon järjestäminen ulkomailla on potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä.

Uutena korvausperusteena on potilaan kehoon kiinteästi asennetun laitteen aiheuttama henkilövahinko, jos laite ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa. Aiemmin potilaan on itse pitänyt hakea korvaus suoraan tuotevastuuperusteisesti esimerkiksi laitteen valmistajalta.

Kiinteästi asennettavia laitteita ovat esimerkiksi tekonivelet, hammasimplantit, sydämentahdistimet, lääkepumput ja murtuman kiinnitysmateriaalit. Lainkohta ei koske esimerkiksi ulkoisia kuulolaitteita, irrotettavia hammasproteeseja, raajaproteeseja tai ortopedisia tukia.

Uutta lakia sovelletaan myös tilanteissa, jossa vahinko on sattunut terveydenhuollon ammattihenkilön antaessa apua välittömän kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle varsinaisen ammattitoimensa ulkopuolella, esimerkiksi kun lääkäri sattumalta tulee sairauskohtaus- tai onnettomuuspaikalle.

Lisäksi laissa on uusia säännöksiä ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvaamisesta sekä ansionmenetyskorvauksen suorittamisesta kertakaikkisena korvauksena.

Potilasvahingon korvaamisen pääperiaatteena on edelleen, että vahinko on todennäköisesti aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Hoitovahingon osalta edellytetään lisäksi, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. 

Lähteet: www.pvk.fi/fi/potilasvakuutuskeskus/ajankohtaista/ (noudettu 25.3.2019),

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_38+2018.aspx (noudettu 25.3.2019)