Post

SuulakiUusi säteilylaki voimaan joulukuussa

7.12.2018Annariitta Kottonen

Lain tarkoituksena on terveyden suojelu säteilyn aiheuttamilta haitoilta. Lisäksi tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää säteilystä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja muita haittoja.

Uudistuksella pannaan täytäntöön EU:n vuonna 2013 uudistaman säteilyturvallisuusdirektiivin vaatimukset Suomen kansallisissa säädöksissä. Nykyinen säteilylaki ei myöskään vastaa perustuslain vaatimuksia.

Toiminnanharjoittajan vastuu kasvaa

Säteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa. Ennen uuden lain voimaantuloa myönnetyt turvallisuusluvat jäävät voimaan. Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan säteilyturvallisuudesta.

Jatkossa jokainen toiminnanharjoittaja laatii turvallisuusarvion, jossa:

  1. tunnistetaan, miten toiminnasta voi aiheutua säteilyaltistusta ottaen huomioon mahdolliset säteilyturvallisuuspoikkeamat;
  2. arvioidaan toiminnasta aiheutuva työperäisen, väestön ja lääketieteellisen altistuksen suuruus sekä potentiaalisen altistuksen todennäköisyys ja suuruus;
  3. esitetään toimet säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun optimoimiseksi;
  4. esitetään toimet tunnistettujen säteilyturvallisuuspoikkeamien ennaltaehkäisemiseksi sekä niihin varautumiseksi;
  5. esitetään säteilytoimintoja koskevat luokitukset.

Turvallisuusarvio on laadittava kirjallisesti ja pidettävä ajan tasalla. Turvallisuusarvio on laadittava ja toimitettava STUKille 18 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset turvallisuusarvion sisällöstä ja laatimisesta.

Hammasröntgentoiminta altistusluokassa 3

Toiminnanharjoittajan on tehtävä turvallisuusarviossa esitettävät säteilytoimintaa koskevat luokitukset toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja toiminnassa käytettävien säteilylähteiden perusteella. Luokitukset on tehtävä erikseen työperäiselle altistukselle, väestön altistukselle ja lääketieteelliselle altistukselle. Luokka voi olla 1, 2 tai 3, joista luokka 1 vastaa suurinta ja luokka 3 pienintä säteilyaltistusta, säteilylähteen aktiivisuutta tai jätteen määrää tai aktiivisuuspitoisuutta.

Hammasröntgentoiminta kuuluu säteilyaltistusluokituksessa luokkaan 3. Hammasröntgentoimintaa ei enää eritellä tavanomaiseen ja muuhun hammasröntgentoimintaan.

Säteilyn lääketieteellisessä käytössä on tehtävä toiminnan itsearviointia vähintään kerran vuodessa. Toiminnassa, jossa lääketieteellisen altistuksen luokka on 1 (sädehoito ja kardiologia) tai 2 (röntgentoiminta ja isotooppilääketiede), tulee lisäksi tehdä kliininen auditointi säädetyin väliajoin.

Hammaslääkäri voi olla STV

Toiminnanharjoittajan on nimettävä säteilyturvallisuudesta vastaava henkilö (STV), joka vastaa säteilysuojelun käytännön toimista toiminnanharjoittajan apuna. STV korvaa nykyisen lain mukaisen säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan.

Hammaslääkäri voi toimia hammasröntgentoiminnassa STV:nä ilman erillistä koulutusta. Hammaslääkäri osoittaa kelpoisuutensa lisensiaattitutkintotodistuksellaan. Lääkäri tai röntgenhoitaja voi toimia STV:nä hammasröntgentoiminnassa suoritettuaan erillisen koulutuksen.

Jos käytössä on kartiokeilatomografialaite (KKTT), on toiminnanharjoittajalla oltava STV, ja lisäksi toimintaa aloitettaessa sekä tarvittaessa muutenkin on käytettävä lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa. Hammaslääkäri voi tällöinkin toimia STV:nä, mutta osaaminen on hankittava täydennyskoulutuksella, koska KKTT-kuvantaminen ei sisälly peruskoulutukseen. Apollonia on järjestämässä KKTT-täydennyskoulutusta vuonna 2019.

Säteilysuojelun täydennyskoulutusvaatimukset pysyvät ennallaan. Hammaslääkäreillä vaatimus on 20 tuntia viiden vuoden jaksolla ja hammasradiologeilla 40 tuntia. STV:nä toimivalta edellytetään 20 tunnin lisäksi 10 tuntia.

Lähteet: www.stuk.fi, www.stm.fi, ylifyysikko Juha Nikkisen luento Säteilylainsäädännön uudistus – mikä oikeasti muuttuu? ja HLT, EHL Marja Ekholmin luento Hammasröntgentoimintaan liittyvä lainsäädäntö sekä henkilökunnan pätevyys- ja koulutusvaatimukset Hammaslääkäripäivillä 23.11.2018.

Lue myös
Etsitkö näitä?