Hammaslääkäri

Perjantai 14.12.2018

Uusia keinoja karieksen hallintaan ja hoitoon?

karieksen_hallinta.jpg

Kuva: iStockphoto

Karieksen ennaltaehkäisyn ja hallinnan avulla on onnistuttu vähentämään karieksen esiintyvyyttä, mutta ne eivät ole poistaneet sairauden polarisoitumista tai etenemistä yksilön elinkaaren aikana. Tutkijat ovatkin yksimielisiä, että biofilmin muokkaamiseen, remineralisaatioon ja karieksen hallintaan täytyy löytää uusia innovatiivisia metodeja.

Keväällä 2017 Yhdysvalloissa järjestetty tutkijoiden International Conference on Novel AntiCaries and Remineralizing Agents (ICNARA) 3 -konferenssi pureutui laaja-alaisesti karieksen hallinnan nykytilanteeseen ja uusiin hoitomahdollisuuksiin. Tutkimuksen tulee hakea uusia täydentäviä karieksen ehkäisy- ja hoitomuotoja, jotka olisivat myös kustannustehokkaita.

Yksi merkittävimmistä kariestutkimuksen painopisteistä on nykyään biofilmin tasapainon hallinta. Tulevaisuudessa tutkijoiden tulisi lisätä ensinnäkin ymmärrystä biofilmin toimintamekanismeista terveydessä ja sairaudessa. Toiseksi tutkijoiden tulisi löytää keinoja muokata suun mikrobiomia muun muassa siten, että karieksen kannalta hyödylliset lajit lisääntyisivät ja haitallisten toiminta rajoittuisi. Tulisi löytää edullisia probioottien fenotyyppejä sekä suun puolustusmekanismeja ja syljen hampaita suojaavia toimintoja tukevia keinoja. Kolmas tie kulkisi diagnostiikan kehittämisen kautta. Tavoitteena olisi löytää markkereita, jotka kertoisivat kariesriskistä ja biofilmin muutoksista.

Myös remineralisaatiotutkimus etenee. Viime vuosina tutkijat ovat yrittäneet löytää pääasiassa fluorin tehoa vahvistavia aineita, jotka tukevat potilaiden noninvasiivista hoitoa. Yksi tutkimuskohde on ollut biomimetiikkaan perustuva remineralisaatio, jossa esimerkiksi tietynlaisia peptidejä on käytetty alkavien leesioiden hoidossa fluorin rinnalla.

Kariestutkimus on korkeatasoista, mutta haasteena nähdään tutkimustiedon valjastaminen näyttöön perustuviksi hoitosuosituksiksi ja omahoito-ohjeiksi. Karieksen hallinnassa haasteina ovat mm. ihmisten käyttäytymisen muuttamisen vaikeus, sokerin ja hiilihydraattien helppo saatavuus ja kliinisten interventiotutkimusten kalleus. Myös tiedon välittämiseen kaikille ryhmille tulisi löytää uusia keinoja, jotka toisivat informaation esimerkiksi mobiililaitteisiin, pelimaailmaan ja videoiksi.

Laajemmassa mittakaavassa ajatellen olisi myös tärkeää parantaa karieksen hoidon edellytyksiä kouluttamalla ja jakamalla tietoa muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten keskuudessa sekä kehittää potilastietojärjestelmiä tukemaan moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi tutkijat korostavat, että myös suunterveyden ammattilaisten ajattelumallia tulisi muuttaa kääntämällä sitä pois yhä vahvemmin kariesvaurioiden hoitamisesta karieksen elinikäiseen hallintaan.

Lähde: Featherstone JD, Fontana M, Wolff M. Novel Anticaries and Remineralization Agents: Future Research Needs. Pääkirjoitus. J Dent Res. 2018 Feb; 97(2): 125–127.

Lue lisää: Fontana M. (toim.). International Conference on Novel Anticaries and Remineralizing Agents 3 (ICNARA), Adv Dent Res 2018; 29(1): 3–140.