Hammaslääkäri

Torstai 21.03.2019

Valinnanvapauslain esitysluonnos julkistettiin

Uusi luonnos sote-uudistuksen valinnanvapauslaista on valmistunut 19.10. Lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle loka-marraskuun vaihteessa. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille.

Suunhoidon yksiköt mukaan 2022

Asiakkaan mahdollisuus valita sosiaali- ja terveyspalvelujaan laajenisi lakiluonnoksen mukaan vaiheittain vuosina 2020–2022. Asiakas voisi valita nykyistä laajemmin julkisen tai yksityisen palveluntuottajan laissa säädetyissä palveluissa ja palvelujen hinta olisi sama.

Suunhoidon yksiköt tulisivat mukaan valinnanvapauteen vuoden 2022 alusta eli vuosi muuta terveydenhuoltoa myöhemmin.

Lakiluonnokseen on tehty eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesällä edellyttämät muutokset sekä hallituksen reformiministerityöryhmän linjaukset ja täsmennykset. Edellinen lakiesitys ei mennyt läpi perustuslakivaliokunnasta, minkä vuoksi uutta esitystä on nyt muokattu.

Hammaslääkäriliitto pitänyt esillä suunhoidon asemaa

Hammaslääkäriliitto on lausunnoissaan, suullisissa kuulemistilaisuuksissa ja muussa vaikuttamistyössään kritisoinut samoja asioita kuin perustuslakivaliokunta: julkisen tuotannon yhtiöittämispakkoa suoran valinnan palveluissa, liian tiukkaa aikataulua ja pk-yrittäjien asemaa.

Uudessa esityksessä nämä asiat ovat suun terveydenhuollon näkökulmasta paremmin. Julkisia yksikköjä ei enää ole välttämätöntä yhtiöittää, mutta maakunnat voivat halutessaan niin tehdä.  Liiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola pitää hyvänä, että maakunnilla on erilaisia organisaatiotason vaihtoehtoja olla mukana tarjoamassa suoran valinnan palveluja.

– Suun terveydenhuollossa suurin osa palveluista on perustason palveluja. Lakiesityksessä on hyvää se, että siihen on suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluiksi kirjattu suunnilleen se kokonaisuus, jota nykyisinkin hoidetaan perustasolla terveyskeskuksissa ja yksityisvastaanotoilla, kuten tutkimukset, kariologinen ja parodontologinen hoito, hampaiden poistot ja proteesien korjaukset.

– Valinnanvapauden toteuttaminen ja sopivan mallin löytäminen meidän alallemme on ollut erityisen haastavaa, koska suun terveydenhuollon käytössä oleva julkinen määräraha on varsin niukka ja asiakasmaksut ovat korkeat. Nyt valmistelu on kuitenkin tehty hiukan suuremmalle rahoituspohjalle, Eerola toteaa.

Näin asiakas valitsee suunhoidon yksikön

Suun terveydenhoidon palveluntuottaja valitaan erikseen muista terveyspalveluista, kuten aiemmassakin lakiesityksessä, mitä Hammaslääkäriliitto on pitänyt hyvänä.

Suunhoidon yksiköt aloittaisivat toimintansa kaikissa maakunnissa 1.1.2022. Järjestelmässä olisi aluksi kahden vuoden siirtymäaika.

Asiakkaat voisivat alkaa ilmoittautua sekä liikelaitoksen että yksityisten suunhoidon yksiköiden asiakkaiksi viimeistään 1.10.2021 lähtien. Uusi valinta olisi mahdollista aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta.

Jos asiakas ei ole tehnyt valintaa, hänen tietonsa kerätään maakunnan liikelaitoksen tietoihin, mutta hänestä ei tule asiakasta eikä häntä siirretä minkään suunhoidon yksikön asiakkaaksi.

Jos maakunnan asukas ei ole valinnut suunhoidon yksikköä ennen 1.1.2024, asiakas saa vuoden 2024 alusta lukien suoran valinnan palvelut suunhoidon yksiköstä, joka on maakunnan alueella parhaiten asukkaan saavutettavissa.

Alle 18-vuotiaiden hoito ei tule valinnanvapauden piiriin, vaan siitä vastaa maakunnan liikelaitos, kuten Hammaslääkäriliitto on aiemmin esittänytkin. Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt kuuluvat myös maakunnan liikelaitokseen.

Hallituksen oli vaikea päästä sopuun asiakassetelitoiminnan laajuudesta

– Aiemman esityksen yhtenä heikkoutena oli se, että sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön tuli antaa asiakasseteli alihankintana tulevaan hoitoon potilaan sitä pyytäessä. Nyt asiakasseteleillä tarkoitetaan maakunnan antamia maksusitoumuksia esimerkiksi hammasproteettiseen hoitoon, sanoo toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

– Esityksessä on pyritty tasapainoilemaan asiakkaan oikeuksien, palveluntuottajien yhdenvertaisuuden ja maakuntien itsehallinnon välillä. Säädöstekstit vaikuttavat kohtuullisen monimutkaisilta ja jos näillä mennään, tulkintakiistoja saattaa tulla, toteaa Pöyry.

Hammaslääkäriliitto on korostanut koko valmistelun ajan, että myös pienillä tuottajilla tulee olla mahdollisuus päästä tuottamaan suoran valinnan palveluja.

– Esitys antaa pienellekin tuottajalle periaatteessa mahdollisuuden hakeutua suoran valinnan palvelujen tuottajaksi. Paljon riippuu kuitenkin vielä auki olevista yksityiskohdista, kuten korvauksista.

– Osin tuottajien rahoitus tulee käytännössä perustumaan myös maakunnan korvaamien hoitojen ulkopuolisiin markkinahintaisiin lisäpalveluihin. Osa yksityisvastaanotoista tulee kuitenkin jäämään suoran valinnan ulkopuolelle tai vastaanottamaan ainoastaan asiakasseteleitä, uskoo Pöyry.

Hammaslääkäriliiton hallitus tulee arvioimaan lakiesitystä ja marraskuun lopussa siihen ottaa kantaa myös liiton valtuusto.

Lisätietoa:
Katso valinnanvapauslain luonnos ja muut materiaalit sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta 19.10.

Hammaslääkäriliitto kokoaa tarkempaa tietoa lakiluonnoksesta ja sen vaikutuksesta suun terveydenhuollon palveluihin ja hammaslääkäreihin kotisivujensa sote-osioon.