Hammaslääkäri

Keskiviikko 23.10.2019

Uutisten kerääjä

Sitra-johtaja: 2 500 lääkäriä riittäisi Suomen perusterveydenhuoltoon

Juuri nyt - 22.10.2019 klo 03:00
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä esittää, että sote-palveluihin tarjottu lääkärien määrän lisääminen ei ole ratkaisu nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän ongelmallisuuteen. Kivelä kirjoittaa Sitran blogissa, että perusterveydenhuollon lääkärikäynnit voitaisiin käytännössä hoitaa todennäköisesti noin 2 500 lääkärillä Suomessa. Tämä luku vastaisi 10-15 prosenttia koko lääkärikunnasta. Kivelä arvioi asiaa jakamalla noin 14 miljoonaa vuosittaista käyntiä 2 500 lääkärillä. Tulokseksi saadaan hänen mukaansa noin 5 600 käyntiä vuodessa per lääkäri, mikä tarkoittaisi noin 20 kontaktia työpäivää kohden. Jos asiakas on tuttu, näistäkin osa voidaan toteuttaa puhelimitse, sähköpostilla tai muun sähköisen kanavan kautta. Nykyisessä hallinnollisessa järjestelmässä asiakas on Kivelän mukaan unohdettu ja hän tarjoaakin ratkaisuksi omalääkärimallia pitkine asiakassuhteineen. Rahoitukseen hän ehdottaa mallia, jossa kaikilla olisi omavastuuosuus ja lopun kustantaisi Kela.

Keravalla ratkotaan suomalaisen terveydenhuollon ongelmia

Juuri nyt - 22.10.2019 klo 03:00
Vakuutusyhtiö Ifin terveyspalveluita johtava Mika Perttu väitti, että huono johtaminen on suurin ongelma terveydenhuoltoalalla. Keravalla terveyspalvelujen johtamisen jäykkyyttä on pyritty poistamaan. Keravan terveyspalveluiden johtaja Petja Orre kertoo, että kyse ei ole mullistuksesta. Keravalla hänen vastuullaan on lääkäreiden johtaminen ja hän on myös vastuussa terveyskeskuksen vastaanottopalvelusta. Hänen työnkuvaansa ei kuulu kliinistä hoitotyötä, mikä on vapauttanut aikaa johtamiselle. Hänen mukaansa johtajien pitäisi antaa keskittyä enemmän johtamiseen. Orren mukaan Keravalla saa kävellä johdon luo ja keskustella vapaasti. Henkilöstön palkkaaminen on ollut helppoa ja sairauspoissaolot ovat vähäisempiä kuin monissa paikoissa. Orren mukaan johtamista voitaisiin entisestään hajauttaa ja ulottaa esimerkiksi kotihoitoon. Terveyskeskuksen vastaanottotyöhön hän toisi pienempiä itseohjautuvia tiimejä.

Pekka Puska palkitaan USA:ssa ansioistaan kansanterveystutkimuksen parissa

Juuri nyt - 22.10.2019 klo 03:00
American College of Lifestyle Medicine (ACLM) on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) entiselle pääjohtajalle, professori Pekka Puskalle järjestön ensimmäisen Ancel Keys -palkinnon. Palkintoa perustellaan Puskan merkittävällä globaalilla työllä kansanterveystutkimuksen ja kansanterveystyön hyväksi. Perusteluissaan järjestö tuo esiin erityisesti Pohjois-Karjala projektin, jossa elintapojen muutokset ja parantunut hoito ovat vähentäneet työikäisten sydäntauteja yli 80 prosenttia. Palkinto luovutetaan professori Puskalle 29.10.2019 Orlandossa Floridassa ACLM:n vuotuisessa konferenssissa, jonne on ilmoittautunut noin 1 500 osanottajaa. ACLM on aikeissa jakaa palkinnon joka kolmas vuosi henkilölle, joka on profiloitunut kansanterveyden asioihin liittyvään tutkimukseen ja joka on rohkeasti tuonut tutkittua tietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

THL: Kunnat säästävät nurinkurisesti perusterveydenhuollosta

Juuri nyt - 22.10.2019 klo 03:00
Johtaja Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sanoo, että terveyskeskukset ovat päätyneet ahdinkoon pitkän kehityskulun seurauksena. Ahdinko on nyt noussut esiin terveyskeskuslääkäri Lara Juvosen Facebook-päivityksestä, joka sai aikaan terveyskeskuslääkärien kommenttien vyöryn, jossa he kertovat, miksi pakenivat terveyskeskuksista. Pekurisen mukaan rahaa on syydetty viime vuosina paljon enemmän erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoon. THL:n tilastoissa perusterveydenhuollon menot kasvoivat 59 % vuosina 2000-2017, kun taas erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 135 % samaan aikaan. Pekurisen mukaan pääsyy tähän tilanteeseen on se, että kunnilla on järjestämisvastuu perusterveydenhuollosta mutta erikoissairaanhoidosta yhteisvastuu kuntayhtymien kanssa. Asetelma on hänen mukaansa kääntynyt päälaelleen. Pekurinen sanoo myös, että sote-uudistusta odotellessa kuntien on kannattanut pitää sotemenot pieninä.

Terveyskeskusjonot saadaan viikkoon ehkä vasta hallituskauden lopulla

Juuri nyt - 22.10.2019 klo 03:00
Ylijohtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että hallituksen kaavailemalle hoitotakuun kiristykselle näyttää käyvän niin, että se on tulossa voimaan vasta hallituskauden viime metreillä. Syy on se, että kunnille täytyy jäädä riittävästi aikaa valmistautua. Kumpulainen perustelee asiaa sanomalla, että jos hoitotakuu tulee voimaan tiettynä ajanjaksona, niin ei se onnistu siten, että siihen ajanjaksoon asti mennään samalla tavalla ja sitten yhtäkkiä aloitetaan uudella tavalla. Kumpulainen arvelee, että lakiin tulee siirtymäaika, kuten hoitajamitoitukseen. Vuodelle 2020 luvassa olevat 70 miljoonan euron valtionavustukset esimerkiksi terveyskeskusjonojen purkamiseen ja lääkärien palkkaamiseen on tarkoitettu Kumpulaisen mukaan nimenomaan siihen, että saatetaan toiminta hyvälle tolalle. Jotta lakia voidaan noudattaa sen tullessa voimaan. Kumpulaisen mukaan nykyinen pitkä hoitotakuu on päästänyt terveyskeskukset lepsuilemaan.

Seija-Sofia Käärmelahti valittu johtamaan suuterveydenhoidon ammattiliittoa

Juuri nyt - 22.10.2019 klo 03:00
Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry valitsi savonlinnalaisen Seija-Sofia Käärmelahden puheenjohtajakseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kyseessä on luottamustoimi, joten Käärmelahti jatkaa Savonlinnassa TEHYn Sosterin pääluottamusmiehenä. Suun terveydenhoidon ammattiliitto valvoo koulutettujen hammashoitajien ja suuhygienistien etuja ja toimii alan asiantuntijana. Käärmelahti kaipaa hoitotyöhön lisää resursseja, sillä hoitoalan veto- ja pitovoima on hänen mukaansa koetuksella.

Seija-Sofia Käärmelahti johtamaan suuterveydenhoidon ammattiliittoa — Hoitotyöhön saatava lisää resursseja - Itä-Savo

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
oitotyöhön saatava lisää resursseja Savonlinnalainen Seija-Sofia Käärmelahti on valittu Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n puheenjohtajaksi.

Miten hampaiden reikiintymisen voi pysäyttää?

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
...happohyökkäyksistä toipumiseen. Suunterveyden ammattihenkilön tekemä fluoridikäsittely tukee potilaan omia toimia vaurion pysäyttämiseksi, kertoo

Ongelmiin kiinni jo terveysasemilla

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
Suomen Hammaslääkäriliitto kehottaa tekonivelpotilaita hoidattamaan tulehdukset sun ja leukojen alueella ennen tekonivelleikkausta. Tekonivel on vierasesine, johon elimistön bakteerit hakeutuvat. Hammaslääkäriliiton mukaan hampaanpoiston jälkeiseen haavan paranemiseen on varattava ennen leikkausta vähintään kaksi viikkoa. Muun hammashoidon tulisi olla valmista viikkoa ennen.

Uudenmaan soteratkaisu vielä avoinna

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
Pääkaupunkiseudun pilkkominen sote-maakunniksi on vielä keskeneräinen. Malli on parhaillaan pohdinnassa työryhmässä, joka työstää soten erillisratkaisua pääkaupunkiseudulle. Kuntien johtajat haluavat viisi maakuntaa Uudenmaan alueelle. Länsi-Uusimaan maakuntakeskus olisi Espoo, Itä-Uusimaan Porvoo, Keski-Uusimaan Mäntsälä, Vantaan ja Keravan ollessa oma yksikkönsä ja Helsinki omansa. Ongelmat liittyvät siihen, että hallitusohjelmassa on kaavailtu 18 maakuntaa. Uudenmaan viisi erillismaakuntaa lisäisivät maakuntien määrän 22:een. Tässä mallissa myös Kerava-Vantaa -yhdistelmä jäisi liian pieneksi, ja ruotsinkielisten asema olisi vaikea turvata. Kerava-Vantaan kieli- ja koko-ongelmaan mahdollinen ratkaisu olisi se, että Itä-Uudenmaan noin 100 000 asukasta olisivat samassa maakunnassa Keravan ja Vantaan kanssa. Silloin maakunnan koko olisi noin 260 000 ihmistä.

Rinteen hallituksen viikon hoitotakuu on utopistinen

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
Antti Rinteen (sd.) hallitus pyrkii ohjelmassaan tiukentamaan perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Kun tavoitetta vertaa kaupunkien toimittamiin jonotuslukuihin, hallituksen kaavailut vaikuttavat utopistisilta. Esimerkiksi Helsingissä odotus kiireettömään lääkäriin kestää 30 päivää. Espoon kesäkuulta 2019 peräisin oleva luku on 21 päivää. Espoossa onkin maan lyhyimmät jonot tällä hetkellä. Hitainta kiireettömään hoitoon pääsy on Turussa, jossa on myös paljon vaihtelua terveysasemien välillä. Pisin aika siellä on 73 päivää ja lyhin 23 päivää. Keskimääräinen odotusaika Turussa on 50 päivää. Vantaalla luku on ollut 35 päivää syyskuussa 2019 ja Oulussa 36 vuorokautta lokakuun alussa 2019. Tampereella keskimääräinen odotusaika terveysasemalle oli 37 päivää syyskuussa 2019.

Asiantuntija ei kannata osakaslääkärimallin romuttamista

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
Yksityistä sote-alaa edustava Hyvinvointiala HALI ry ei kannata työpanososinkojen ja osakaslääkärimallien romuttamista. Kielteinen kanta tulee esiin hallituksen esityksen lausuntoyhteenvedosta (STM 25.9.2019). Eduskunnan on määrä käsitellä työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamista viikolla 43/2019. HALI varoittaa, että hallituksen esitys pienentää vero- ja eläkemaksutuloja ja pahentaa lääkäripulaa. Jos lääkäreillä ei ole helppoa tapaa toimia ammatinharjoittajina, monet heistä eivät tekisi päätoimen lisäksi ylimääräisiä töitä. HALIn talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva sanoo, että hallituksen esitys lopettaisi nykyiset osakaslääkäreihin perustuvat toimintamallit ja siirtäisi suurimman osan lääkärikunnasta toimimaan omien yritysten kautta. Osakaslääkärimallissa etu on se, että tel-maksu jää maksamatta. Eläkettäkään ei vastaavasti kerry. Hänen mukaansa osakkuusyhtiön kautta verottaja saa osuutensa ansiotuloverotuksen mukaan. Omassa yrityksessä ammatinharjoittajalla on vahva kannustin pitää yrittäjän eläkemaksut pieninä. Kuuvan mukaan hallitus kannustaa lääkäreitä osinkokikkailuun.

Tutkijat: Terveydenhuolto jakautuu epätasaisesti ja ennaltaehkäisy yskii

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Vesa Jormanainen ja THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki kirjoittavat Kansan Uutisten mukaan siitä, miten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kustannuksiltaan EU-maiden keskiarvoa, vaikka julkisuudessa on muuta väitetty. Usean arviointikriteerin mukaan terveydenhuoltojärjestelmä on hyvällä kansainvälisellä tasolla. Erityisen hyvin THL:n edustajien mukaan toimii erikoissairaanhoito. Hoitoa saa, ja päivystys on keskitetty. Monen keskeisen sairauden hoito on kansainvälisesti mitattuna hyvää tai erinomaista. Terveydenhuolto kuitenkin jakautuu epätasa-arvoisesti. Terveyskeskuksissa käyvien tulotaso on merkittävästi alhaisempi kuin yksityisiä ja työterveyspalveluja käyttävien. Jormanainen ja Keskimäki toteavat, että terveyskeskuksissa saatetaan odottaa lääkärille pääsyä viikkoja ja jopa kuukausia. Kirjoittajat arvostelevat Suomen terveydenhuoltoa siitä, että ennaltaehkäisyn sijaan se on keskittynyt vain sairauden hoitamiseen. Heidän mukaansa perinteisiin riskitekijöihin kuten vähäiseen liikuntaan, ruokailuun ja alkoholin käyttöön voidaan vaikuttaa terveydenhuollon ulkopuolella monin keinoin.

Nuoret lääkärit eivät halua terveyskeskuksiin useista syistä

Juuri nyt - 21.10.2019 klo 03:00
Vaikka terveyskeskuksissa on valtava lääkäripula, nuoret lääkärit eivät halua työskennellä niissä. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti ja erikoistuva lääkäri Sara Launio sanoo Ilta-Sanomille, että nuoret lääkärit kokevat perusterveydenhuollossa työskentelyn liian kiireisenä ja vaativana. Hänen mukaansa perusterveydenhuollossa kustannusten kasvun myötä resurssit eivät ole kasvaneet. Launio mainitsee muun muassa Oma kanta -järjestelmän, joka tekee reseptien uusimisen näennäisen nopeaksi. Lähempi tarkastelu hänen mukaansa osoittaa, että yhden potilaan reseptiä saattaa uusia kolmekin eri lääkäriä. Lääkäri saattaa uusia jopa 30 reseptiä työvuoron aikana. Launio kertoo, että terveyskeskuksissa nuori lääkäri ei kunnolla pääse täydentämään taitojaan. Työmäärä on ylitsevuotava, eikä ehditä perehtyä uusiin asioihin. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki puolestaan kertoo, että tilanne tunnistetaan myös Lääkäriliitossa. Nuoren lääkärin työpäivä on täynnä 10-15 minuutin aikoja, kun moniongelmaisia, pidempää aikaa vaativia potilaita on paljon. Myllymäen mukaan perusongelma on myös se, että terveyskeskuslääkärin virkoja on yleisesti liian vähän. Sairaalapuolelle on tullut viimeisten 15 vuoden aikana kymmenkertainen määrä virkoja.

Suun terveys vaikuttaa sydämenkin terveyteen - näin pidät suun kunnossa!

Juuri nyt - 18.10.2019 klo 03:00
...hampaiden kiinnityskudoksia. Edetessään sairaus saa hampaat vähitellen irtoamaan ja heikentää yleisterveyttä sekä kokonaishyvinvointia, huomauttaa

Parodontiitti on riski suun terveydelle

Juuri nyt - 18.10.2019 klo 03:00
...poistettiin nukutuksessa useita hampaita. Perheiden vastuu lasten hampaista on kasvanut, mutta kaikki eivät osaa sitä kantaa, pahoittelee Suomen

Missä menee terveen ja sairaan raja?

Juuri nyt - 18.10.2019 klo 03:00
Artikkelissa kerrotaan tämän vuoden Terveysfoorumissa esiin tulleista aiheista. Artikkelin ohessa olevassa faktalaatikossa kerrotaan mm., että Helsingin keskuskirjastossa järjestetyn tapahtuman järjestäjinä olivat mm. Duodecim ja Hammaslääkäriliitto.

Älä pure hammasta – hae apua

Juuri nyt - 18.10.2019 klo 03:00
...Kärsitkö ehkä päänsärystä, jonka syy ei ole selvä? Tässä muutamia syitä, joiden vuoksi kannattaa käydä hammaslääkärissä tarkistuttamassa tilanne.

Säästökuuri ostolääkärien suhteen alkaa Lapin sairaanhoitopiirissä

Juuri nyt - 18.10.2019 klo 03:00
Lapin sairaanhoitopiiri on ilmoittanut lopettavansa ostopalvelulääkärien käyttämisen vuonna 2020. Tavoite on säästää noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirin säästökuuri pakottaa näihin toimiin. Sairaanhoitopiiri aikoo saada vuonna 2020 viiden miljoonan euron säästöt. Johtajaylilääkäri Jukka Mattilan mukaan ostolääkäreiden vähentämisestä huolimatta tavoitteena on, että hoitoon pääsy ei vaikeudu nykyisestä. Mattila sanoo, että jatkossakin tullaan tarvitsemaan ulkopuolisia toimijoita tasapainottamaan muutostilanteita, mutta ostopalvelulääkäreitä ei käytetä piirin perustoiminnan rutiininomaiseen pyörittämiseen. Sairaanhoitopiiri pyrkii palkkaamaan lisää omia lääkäreitä, jotka paikkaavat ostettujen lääkärien työpanosta.

SuPer varoittaa kuntien yt-neuvottelujen laittomuudesta

Juuri nyt - 18.10.2019 klo 03:00
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, ettei hyväksy kuntien ja kuntayhtymien säästötoimia, jotka kohdistuvat henkilöstöön. Hänen mukaansa hoidon laatu vaarantuu ja toimet ovat ristiriidassa sen kanssa, että hoitajia tulisi todellisuudessa palkata lisää. Kaikkiaan yli 12 000 superilaista on yhteistoimintaneuvottelujen piirissä kuntasektorilla. Paavolan mukaan henkilöstövajauksen takia esimerkiksi päivystyksen jonot ovat pidentyneet ja poliklinikoiden toiminta on huonontunut. Asiakkaiden ja potilaiden hoito on heikentynyt osastoilla sekä kotihoito- ja kotipalveluyksiköissä. SuPer muistuttaa, että vanhustenhoidon asiakkaat ovat Suomessa aikaisempaa huonokuntoisempia. Hoitohenkilöstön määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa. Paavolan mielestä vanhuspalvelulaki edellyttää kuntien osoittavan riittävät resurssit vanhusten palveluiden turvaamiseen. Rahapula ei oikeuta lain rikkomiseen.

Sivut

Tilaa syöte Hammaslääkäri syötteiden kerääjä