Hammaslääkäri

Sunnuntai 31.05.2020

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain Update reports.
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 47 min sitten

Päiväkotien välipalana pullaa ja suklaakiisseliä, vanhemmat ja hammashoito ihmettelevät – äiti: "Yksivuotias on aika pieni syömään sellaisia"

29.5.2020 klo 03:00
...Länsi-Pohjasta kertoo. Perheenäiti Noora Ravaskan mielestä terveellinen ruoka päiväkodeissa pitäisi olla itsestäänselvyys.Jenni Mehtonen / Yle

Munhälsan livsviktig också i coronatider - men köerna blir ohjälpligt längre

29.5.2020 klo 03:00
...coronatider, eftersom dålig munhälsa försämrar immunförsvaret. Tandläkaren Ykä Kumpula tror att coronaepidemin leder till nya hygienstandarder inom

Kiky-tunnit jäivät lääkärisopimukseen

29.5.2020 klo 03:00
Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt Lääkärisopimuksen neuvottelutuloksen. Sopimuksen määräykset astuvat voimaan takautuvasti 1.4.2020. Sopimuskausi on pituudeltaan 23 kk ja on voimassa 1.4.2020-28.2.2022. Palkkaratkaisu on työmarkkinoiden yleisen linjan mukainen ja tuo 3,04 %:n palkankorotukset sopimuskauden aikana. Palkkaratkaisu sisältää kaksi yleiskorotusta, paikallisen järjestelyerän ja keskitetysti jaettavan erän. Lääkärisopimukseen kiky-tunnit jäivät päinvastoin kuin muihin kunta-alan sopimuksiin. Aikaisemmin tehty lääkärien kiky-tuntiratkaisu on tarpeellinen jo olemassa olevien sekä tulevien sote-organisaatioiden vuoksi. Kiky-tuntien jääminen kompensoitiin tekemällä tekstiparannuksia ensisijaisesti Lääkärisopimuksen työaikalukuun.

SPAL pitää kunta-alan sopimusta siedettävänä

29.5.2020 klo 03:00
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on hyväksynyt Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksen. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.4.2020 - 28.2.2022. SPALin johtaja Kim Nikula sanoo, että kokonaisuudessaan neuvottelutulosta voi luonnehtia jäsenistön kannalta siedettäväksi, erityisesti tässä haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Yleisen linjan mukaiset sopimuskorotukset varmistettiin. Lisäksi jaksotyöaikaa ei tullut pelastuslaitoksiin ja kikyn palkattomat työajan pidennykset poistuvat. SPAL kuuluu neuvottelujärjestö Sote ry:hyn yhdessä Tehyn, Superin ja Erton kanssa.

KKV jatkaa Mehiläisen ja Pihlajalinnan yrityskaupan käsittelymääräaikaa

29.5.2020 klo 03:00
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) jatkaa Mehiläinen Yhtiötä ja Pihlajalinnaa koskevan yrityskauppavalvonta-asian käsittelymääräaikaa. Mehiläinen ja Pihlajalinna ilmoittivat 5.11.2019 allekirjoittaneensa yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Mehiläinen sitoutui tekemään vapaaehtoisen Pihlajalinnan hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Ostotarjouksen toteuttaminen on ehdollinen, muiden ehtojen ohella, yrityskauppavalvontaan liittyvän hyväksynnän saamiselle. Mehiläinen on aiemmin ilmoittanut, että KKV on aloittanut asiassa vaiheen II jatkokäsittelyn, joka saadaan päätökseen 24.6.2020 mennessä, ellei Suomen markkinaoikeus myönnä KKV:lle jatkoaikaa asian tutkimiseksi. KKV on 27.5.2020 jatkanut tutkinnan käsittelymääräaikaa taannehtivasti 20.5.2020 alkaen. Lakisääteinen 69 työpäivän pituinen käsittelyaika on keskeytetty tilapäisesti 20.5.2020 alkaen, eikä käsittelyajan kuluminen jatku ennen kuin KKV on päättänyt toisin. Tutkinnan päättymisen määräpäivä lykkääntyy vastaavalla määrällä päiviä, jonka käsittelyaika on ollut tilapäisesti keskeytettynä.

LPY: Hoitojonojen purkutalkoot aloitettava välittömästi

29.5.2020 klo 03:00
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää, että koronakriisin takia muodostuneita hoitojonoja aletaan purkaa välittömästi julkisen sektorin ja terveyspalveluyritysten yhteistyönä. Näin toimimalla pahimmat jonot voitaisiin saada puretuksi jo vuoden 2020 loppuun mennessä. Julkinen terveydenhuolto on joutunut koronan takia keskittymään viruksen torjumiseen ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseen. Ei-kiireellisiä hoitoja ja tutkimuksia on lykätty sekä viranomaisten ohjeisiin perustuen että oma-aloitteisesti. Lykkääntyneissä hoidoissa alkaa piillä suurempi kansanterveydellinen riski kuin laantuvassa koronapandemiassa. Siksi LPY:n vt. puheenjohtaja Ilpo Tolonen on huolissaan arvioista, että kasvaneiden hoitojonojen purkaminen voi kestää jopa vuosia. Tolosen mukaan Suomessa pitäisi nyt ottaa kaikki mahdollinen terveydenhuollon kapasiteetti tehokkaaseen käyttöön. Se tarkoittaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille ylimääräinen valtionavustus

29.5.2020 klo 03:00
Sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille on myönnetty ylimääräinen valtionavustus. Avustuksella vastataan erityisesti koronaepidemian aiheuttamaan psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Avustusta jaetaan myös digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Pääpaino on toimissa, jotka voidaan ottaa nopeasti käyttöön ja jotka vastaavat äkilliseen toimintaympäristön muutokseen. Avustusta saa yhteensä 106 järjestöä ja säätiötä yhteensä 109 kohteeseen. Viiden miljoonan euron avustus jaetaan Veikkauksen rahapelituotoista.

Tehy ja Super hyväksyvät kunta-alan neuvottelutuloksen

29.5.2020 klo 03:00
Tehy ja Super ovat hyväksyneet kunta-alan neuvottelutuloksen. Hoitohenkilöstölle saatiin järjestöjen mukaan monia merkittäviä parannuksia aiemmin hylättyyn valtakunnansovittelijan esitykseen nähden. Hoitoalan oma sote-sopimus on ollut hoitajajärjestöjen kymmenien vuosien tavoite. Se tulee voimaan tämän sopimuksen myötä syyskuun alussa 2021. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että sote-sopimuksen saavuttaminen tällä sopimuskaudella oli ratkaisevaa neuvottelutuloksen hyväksymisen kannalta. Kiky-tunnit poistuvat elokuun 2020 lopussa. Palkankorotusten taso vastaa muilla aloilla sovittua yleistä linjaa. Yleiskorotus on 1.8.2020 1,22% ja 1.4.2021 1,0%. Lisäksi 1.4.2021maksetaan paikallinen järjestelyvaraerä, jonka suuruus on 0,8%. Sopimuskausi on 23 kuukautta alkaen 1.4.2020.

THL: Maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia

28.5.2020 klo 03:00
THL:n ja Kelan selvityksen perusteella terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille. THL ja Kela selvittivät, miten kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toimeentuloon eri ikä- ja tuloryhmissä sekä julkistalouteen. Tulosten mukaan kattojen yhdistäminen kustannusneutraalisti eli niin, että maksutuottojen kokonaismäärä ei muuttuisi, keventäisi etenkin yli 75-vuotiaiden ja muiden paljon palveluita käyttävien maksurasitetta. Samalla maksutaakka nousisi niillä, joilla terveysmenot keskittyvät yhteen kuluerään, esimerkiksi lääkkeisiin. Koska ikääntyneet ja sairastavimmat ovat usein pienituloisia, hyötyjiä olisivat ennen kaikkea pienituloisissa kotitalouksissa, ja vastaavasti suurituloisempien kotitalouksien sote-maksut kasvaisivat. Tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan mukaan keskimääräinen hyöty olisi 176 euroa vuodessa ja menetys 154 euroa vuodessa. Yksi nykyisten maksukattojen ongelmista on, että ne nollautuvat vuodenvaihteessa. Näin ollen monen maksut kasautuvat alkuvuoteen ennen kuin katot ehtivät taas täyttyä. Tervola sanoo, että jos tavoitteena on keventää erityisesti alkuvuoteen kohdistuvaa suurta maksurasitetta, tulisi selvittää muita vaihtoehtoja, kuten osamaksuja tai eri maksukattojen nollautumisen hajauttamista eri kuukausille.

Kunta-alalle neuvottelutulos uudesta virka- ja työehtosopimuksesta

28.5.2020 klo 03:00
Kunta-alan neuvottelijat ovat sopineet yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista, kiky-tuntien poistumisesta ja sote-sopimuksesta. JHL vie neuvottelutuloksen edustajistonsa käsittelyyn 28.5.2020. Kunta-alan pääneuvotteluryhmä on saavuttanut yhteisymmärryksen neuvottelutuloksesta kunta-alan uudeksi pääsopimukseksi ja yleiseksi virka- ja työehtosopimukseksi (KVTES). Tuloksen pohjalta saavutettiin neuvottelutulokset myös muista kunta-alan työehtosopimuksista. Uusi KVTES takaa kunta-alalle palkankorotukset, jotka noudattavat yleistä linjaa eli sopimusneuvotteluissa vakiintunutta tasoa. Kilpailukykysopimukseen liittyvät palkattomat kiky-tunnit poistuvat. Lisäksi neuvottelijat sopivat erillisestä sote-alan työehtosopimuksesta. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on helpottunut siitä, että ratkaisun avaimet löytyivät viimein. Kunta-alan neuvottelujen pääsopijajärjestöt ovat JAU, jossa JHL on mukana, Juko ja Sote, sekä työnantajapuolella KT Kuntatyönantajat.

Terveystalo ja Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta yhteistyöhön

28.5.2020 klo 03:00
Terveystalo ja Turun yliopisto ovat allekirjoittaneet sopimuksen tutkimus-ja koulutusyhteistyön lisäämisestä. Yhteistyön tavoitteena on luoda toiminnallinen yhteistyö ja edistää lääketieteen kehitystä tieteellisen tutkimuksen avulla ja tarjota lääkäreille mahdollisuus suorittaa erikoistumiskoulutusta myös Terveystalossa entistä laajemmin mm. työterveyshuollon ja yleislääketieteen koulutusohjelmissa. Tiiviimmästä tieteellisestä yhteistyöstä hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat ja se tarjoaa myös ammattilaisille monipuolisia urapolkuja. Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Terveystalo ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä erikoislääkärikoulutuksen ja tutkimuksen saralla. Nyt solmittu sopimus tiivistää yhteistyötä entisestään.

Lääkärit vastustavat yhteisyritystä Päijät-Hämeessä

28.5.2020 klo 03:00
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lääkärit ja hammaslääkärit ovat huolissaan yhtymän suunnitelmasta perustaa yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa. Lääkäreitä ja hammaslääkäreitä edustava Juko selvitti kyselyllä perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden näkemyksiä yhteisyrityksestä. Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että yhteisyritys tai kokonaisulkoistus ovat vähiten kannattavia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseen. Yhteisyritysmallissa yhtymä omistaisi sote-keskuspalveluja tuottavasta yrityksestä 49 % ja yksityinen toimija 51 %. Yhteisyrityksen valmistelu on kilpailutusvaiheessa. Yhtymähallitus päättää yhteisyrityksen perustamisesta elokuussa. 2020 Kyselyn vastaajista 57 % oli sitä mieltä, että yhteisyritys ei toisi hyötyä palvelutuotannolle. Vastaajat olivat huolissaan mm. peruspalvelujen laadun sekä potilaiden aseman heikentymisestä.

Turku lisää vähitellen kiireetöntä hammashoitoa

28.5.2020 klo 03:00
Turku lisää vaiheittain kiireetöntä hammashoitoa. Ensimmäiseksi hoitoon kutsutaan lapsia ja nuoria sekä ne potilaat, joiden vastaanottoaika peruttiin maalis-toukokuussa 2020. Kaupunki kuitenkin varoittaa, että toiminta on ruuhkautunut.

Medivida suunnittelee listautumista

28.5.2020 klo 03:00
Medividan tavoitteena on listautuminen. Toimitusjohtaja Ville Lehtonen haluaa listata yhtiön First Northin kautta. Ensin Medividan tulee kuitenkin tuplata liikevaihtonsa 40 milj. euroon. Lehtosen mukaan ajallisesti tavoite on koronan jälkeen kaksi vuotta. Medivida hakee kasvua matkahätäpalvelu EMA:sta, jota täydennettiin yritysostolla Medividan ostettua Uudenmaan Sairaanhoitokuljetuksen. Huhtikuussa 2020 Medivida osti lisäksi Hoito- ja kuntoutuskoti Karissimon. Lehtosen mukaan eniten kasvua odotetaan erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaankuljetuksissa. Medividan vuoden 2020 liikevaihtotavoite oli 20 milj. euroa, josta ambulanssien osuus oli 10 milj. euroa. Hammaspalveluja tarjoavan Kotihampaan ja matkahätäpalveluiden osuus on kummallekin 5 milj. euroa. Korona iskee tavoitteisiin, kun Suomeen tuodaan vähemmän potilaita sairaslennoilla.

Koronaepidemia saattaa vaikuttaa potilasvahinkoihin

27.5.2020 klo 03:00
Koronatilanne on aiheuttanut paljon työtä terveydenhuollossa. Potilasvahinkoasioihin keskittyneen lakitoimiston johtaja, varatuomari Joni Siikavirta sanoo, että sillä saattaa olla vaikutusta, myös potilasvahinkoasioihin. Jos tarpeelliset tutkimukset tai hoito ovat viivästyneet koronan takia, on kyse resurssipulasta, josta johtuvaa vahinkoa ei korvata potilasvakuutuksesta. Korona ei kuitenkaan ole automaattinen peruste olla hoitamatta eikä sitä saa käyttää tekosyynä olla korvaamatta puutteellisesta hoidosta aiheutuneita potilasvahinkoja. Potilasvakuutuskeskukselle on jo tullut joitakin koronaepidemiaan liittyviä vahinkoilmoituksia, esimerkiksi hoitoon pääsyn viiveisiin ja toimintayksiköissä saatuihin tartuntoihin liittyen. Näiden ilmoitusten määrä tulee todennäköisesti jatkossa lisääntymään.

Kohti valkeaa hymyä

26.5.2020 klo 03:00
...samaa sanoivat myös muut harjoja testanneet. Sonicare-tekniikkaa käyttävien harjojen taas sanottiin kutittavan aluksi hieman enemmän. Ei korvaa

Marin: Rajoitusten purkamista voidaan jatkaa Suomessa

26.5.2020 klo 03:00
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä vaikuttaa siltä, että koronarajoitusten purkua on mahdollista jatkaa Suomessa. Tartuntamäärät ovat vähentyneet ja sairaaloiden kuormitus on keventynyt. Kouluissa todettuihin sairaustapauksiin on vastattu, kuten uuden strategian mukaan tuleekin. Marin sanoo, että hallitus kykenee reagoimaan nopeasti, jos virus ryhtyisi leviämään voimakkaasti. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, se hellittää otettaan kesäkaudeksi. Mahdolliseen toiseen aaltoon täytyy kuitenkin varautua. Marin toivoo, että altistuneiden jäljittämisessä auttava sovellus saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. Sen tulisi tarjota ajantasaista tietoa viranomaisille ja sen tulisi olla kytketty sairaanhoidon järjestelmään. Sovelluksen kehittämisen liittyy juridisia ja käytännön ongelmia. Marin toivoo, ettei valmiuslain voimassaoloa tarvitse pidentää kesäkuun 2020 lopun jälkeen. Lain käytöstä aiotaan luopua heti, kun se on mahdollista.

Paatero: Kunnat tarvitsevat lisää tukea, asiaa tarkastellaan syksyllä 2020

26.5.2020 klo 03:00
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan hallitus ei aio perua tai lykätä hoitajamitoitusuudistusta tai oppivelvollisuuden pidentämistä. Siitä pidetään kiinni, että uudistusten aiheuttamat menot kompensoidaan kunnille. Paateron mielestä kriisin keskelläkin tulee kyetä katsomaan tulevaisuuteen. Hallitus on jo kertonut tukevansa kuntia noin 1 mrd. eurolla. Paateron mukaan yksityiskohdista ei kutienkaan ole vielä lopullista poliittista neuvottelutulosta. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että koronakriisin seurauksena kuntien talous heikkenee 1,6-2 mrd. eurolla vuonna 2020. Paatero sanoo, että kunnat tulevat tarvitsemaan lisää tukea, ja sitä tulee tarkastella elokuussa 2020. Paateron mukaan yhä useampi kunta tulee joutumaan kriisikuntamenettelyyn. Koronaviruskriisin takia sinne ei kuitenkaan aseteta kuntia. Kuntien velvollisuutta kattaa taseeseensa kertyneitä alijäämiä aiotaan höllentää. Paatero uskoo, että kuntakentällä nähdään rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia koronakriisin seurauksena. Sähköisiä palveluja tullaan näkemään lisää ja vapaaehtoisia kuntaliitoksia aiotaan tukea. Kuntien verotulokertymää tulisi parantaa esimerkiksi ohjaamalla pääomatulovero kunnille.

Professori: Taantuma heikentää väestön terveyttä Suomessa

26.5.2020 klo 03:00
Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professorin Petri Böckermanin mukaan koronavirusepidemian aiheuttama taloustaantuma tulee heikentämään väestön terveyttä Suomessa. Työttömyyden pitkittymisellä on negatiivinen vaikutus terveyteen. Väestötasolla se on merkittävää, että yksi pitkä työttömyysjakso ennustaa tulevan työuran sirpaleisuutta. Kun työttömyys pitkittyy, se heikentää henkistä hyvinvointia huomattavasti. Böckerman sanoo, että nyt täytyy torjua pitkäaikaistyöttömyyttä kaikin keinoin. Hän kaipaa aktivoivaa työvoimapolitiikkaa eli esimerkiksi palkkatukea tai kuntouttavaa työtoimintaa. Lomautusten vaikutuksista terveyteen ei ole juuri tutkimustietoa. Lyhyellä lomautuksella tuskin on paljonkaan terveysvaikutuksia. Böckermanin mukaan koronapandemia ei itsessään romahduta suomalaista terveydenhuoltoa. Kuntien talouskriisi taas voi vaikuttaa perusterveydenhuoltoon. Jos kunnissa leikataan sote-menoista, yhä useampi saattaa saada hoitoa nykyistä heikommin. Taantuman vaikutukset kohdistuvat työikäisiin, koska se leikkaa heidän tulojaan. Ennakoimattomuus on pahinta yrityksille ja taloudelle.

Mielipide: Hammashoidossa muhii suuri hoidon tarve

25.5.2020 klo 03:00
Hammaslääkäriliiton valtuuston jäsen, hammaslääkäri Matti Jokinen kirjoittaa mielipidepalstalla Suomen hammashoidon tilanteesta. Hän huomauttaa, että kiireetön hammashoito on koronakriisissä ajettu lähes kokonaan alas. Hoitamattomat hammassairaudet ovat voineet kehittyä rauhassa tilanteen normalisoiduttua, ja hoidon tarpeessa on merkittävä nousu. Hammassairaudet ovat lisäksi yhteydessä myös mm. sydän- ja verisuonisairauksiin. Koko hammashoidon kapasiteetti tulisi saada nyt tehokkaasti ja nopeasti käyttöön. Hammashoitoa voisi tukea esim. nostamalla Kelan korvaukset leikkauksia edeltävälle tasolle.

Sivut