Hammaslääkäri

Keskiviikko 23.10.2019

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain Update reports.
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 55 min sitten

Kainuun soten nettomenot korkeimmat Suomessa

14.10.2019 klo 03:00
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan vuonna 2017 kunnilta kului Suomessa keskimäärin 3 100 euroa asukasta kohti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Korkeimmat nettomenot olivat Kainuussa: 3 909 euroa asukasta kohti. Alhaisimmat nettomenot olivat Uudellamaalla, 2 718 euroa per asukas. Kyse on tarvevakioiduista menoista, joissa on huomioitu muun muassa väestön ikä ja sairastavuus. Kainuun soten toimintakulut ovat olleet koko ajan noususuunnassa. Vuonna 2018 toimintakulut olivat kuntayhtymän tilinpäätöksen mukaan 4 602 euroa per asukas. THL:n arviointipäällikkö Tiina Hetemaa sanoo, että Kainuun säästöpaineet pakottavat tarkastelemaan infraa, palveluverkkoa ja myös tekijämäärää.

Yhteispäivystyksissä on paineita ja pulaa lääkäreistä

14.10.2019 klo 03:00
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden päivystystoiminnot siirtyivät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) tammikuussa 2019. Yhteispäivystykseen siirtyminen on tuonut vaikeuksia lääkäreiden saannissa varsinkin HUSin Haartmanin sairaalan yhteispäivystyksessä. Päivystyksen ylilääkäri Timo Suonsyrjä sanoo, että sairaalassa ei ole omaa yleislääkäripoolia, josta voisi tehdä vuorolistoja. Siitä huolimatta vuorot on saatu täytettyä. Suonsyrjän mukaan Haartmanin yhteispäivystyksessä ollaan saman haasteen edessä kuin yhteispäivystyksissä koko maassa. Erityisen vaikea sairaalan oli löytää työntekijöitä vuoroihin kesällä, jolloin yhdellä lääkärillä saattoi olla jopa kolme päivystysjaksoa viikossa. HUSin hallintoylilääkärin Teppo Heikkilän mukaan rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet kaikissa HUSin päivystyksissä, jopa niillä erikoisaloilla, joihin ei ollut aiemmin vaikeuksia löytää työntekijöitä. Esimerkiksi psykiatriassa on vaikeaa saada lääkäreitä nuorisopsykiatriaan ja aikuisten puolelle.

Valatilaisuus Oulussa

11.10.2019 klo 03:00
...juhlasta. Tilaisuudessa valan vannoi 99 lääkäriä ja 28 hammaslääkäriä. Valan ottivat vastaan Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ja

Uusia tuulia luottamusmiestoiminnassa

11.10.2019 klo 03:00
Työpaikoilla on alkanut luottamusmiesten uusi kolmivuotiskausi. Lääkäreitä toimii luottamusmiehinä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa eri puolilla maata yhteensä 270, ja he valvovat työpaikoilla esimerkiksi Lääkärisopimuksen noudattamista, soveltavat sopimusta paikallisesti sekä auttavat ja neuvovat edustamiaan työntekijöitä. Kaikkien lääkäriryhmien luottamusmiehet toimivat kunnissa ja kuntayhtymissä Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton muodostaman Lääkärikartellin sekä akavalaisen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sateenvarjon alla.

Keuhkosyövän hoitotulokset Suomessa Pohjoismaiden huonoimmat

11.10.2019 klo 03:00
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat huonompia Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Syöpäpotilaiden eloon jäämistä mittaavan kansainvälisen tutkimuksen mukaan vuosina 2010-2014 keuhkosyöpäpotilaiden eloonjäämisaste oli Suomessa huonompi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Myös kehitys on ollut hitaampaa Suomessa. Eloonjäämisaste kohosi tuolloin Ruotsissa 5,6 prosenttiyksikköä, kun Suomessa nousua oli vain 1,1 prosenttiyksikköä. Tanskassa nousua oli peräti 7,1 ja Virossakin 6,1 prosenttiyksikköä. Vaasan keskussairaalan syöpäyksikön ylilääkäri, professori Antti Jekunen sanoo, ettei syitä tähän tiedetä. Myös keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön Filhan pääsihteerin, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja työelämäprofessori Tuula Vasankarin mukaan on vaikea tarkkaan tietää, miksi Suomessa on noin huonot tulokset. Asiantuntijat haluavat selvittää, miten Suomen sairaaloissa hoidetaan keuhkosyöpäpotilaita. Keuhkosyövän hoitosuosituksia ollaan myös päivittämässä.

Päijät-Hämeen sote jatkaa rakennemuutoksia, vaikka saisi rahaa valtiolta

11.10.2019 klo 03:00
Valtion kunnille suuntaama raha sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen parantamiseen on Ylen mukaan tarpeen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on saada joulukuussa 2019 jakoon yli 150 miljoonaa euroa perustason palvelujen vahvistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan tälle ja viime kaudelta käyttämättömälle summalle, mikä tekee yhteensä noin 200 miljoonaa euroa, ei ole vielä päätetty tarkkaa käyttökohdetta. Päijät-Hämeellä hänen mukaansa monta hyvää perustetta hakea tämäntyyppistä kehitysrahaa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola sanoo, että yhtymä hakee kaikkea valtion tarjoamaa rahoitusta. Hän kuitenkin muistuttaa, että perusterveydenhuoltoa muovataan joka tapauksessa ja hyvinvointiyhtymän kehitystyö jatkuu. Luottamus sote-ratkaisuun ja luvattuun 40 miljoonan rahoitukseen voi Erholan mukaan olla jopa osasyy siihen, ettei tarvittavia muutoksia palvelujen rakenteisiin ole tehty aiemmin.

Ulla Puistola Oulusta on valittu vuoden syöpälääkäriksi

11.10.2019 klo 03:00
Professori, ylilääkäri Ulla Puistola on valittu vuoden 2019 syöpälääkäriksi. Syöpäsäätiö palkitsi hänet erityisen myötätuntoisesta, rohkeasta ja kokonaisvaltaisesta tavasta hoitaa ja kohdata syöpäpotilaitaan. Puistola toimii gynekologisten syöpäsairauksien lääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Pitkän uransa aikana hän on kehittänyt ja ylläpitänyt syövän hoidon korkeaa tasoa ja huolehtinut hoidon tasa-arvon toteutumisesta alueellisesti Pohjois-Suomessa.

JHL:n Asara-Laaksonen tuomitsee kuntien palkkakikkailun

11.10.2019 klo 03:00
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kummastelee kunnissa levinnyttä intoa mittaviin palveluiden ulkoistuksiin ja työehtojen heikentämiseen. Hän tuomitsee työehdoilla kikkailun jyrkästi. Asara-Laaksonen toteaa, että kunnat voivat jatkossakin tuottaa valtaosan palveluistaan itse, kunhan kuntien omaa palvelutoimintaa kehitetään. Kunnat ovat saamassa kiky-leikkausten myötä menetetyt rahat takaisin, mutta vaikutus tulee viiveellä. Kilpailukykyä voidaan Asara-Laaksosen mukaan edistää panostamalla osaamiseen ja työn arvostukseen, ei palkkoja dumppaamalla. Hän mainitsee Lumijoen kunnan riidan sote-jätti Terveystalon kanssa ja toteaa, että kuntapalvelujen ulkoistaminen ei välttämättä kuitenkaan tuo oletettuja säästöjä. Jämsässä on hänen mukaansa ymmärretty, että esimerkiksi kiivaaseen eläköitymiseen, toimistotyön digitalisoitumiseen ja julkista sektoria koskevaan yhteiskunnalliseen murrokseen voi vastata myös kunnan omaa toimintaa kehittämällä. Asara-Laaksosen mielestä paikallista sopimista voidaan kuitenkin kehittää työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.

Kulttuuri on osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

11.10.2019 klo 03:00
Kulttuuri lisää tutkimusten mukaan hyvinvointia ja terveyttä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2019 ensimmäistä kertaa tekemä tiedonkeruu selvitti kulttuurin ja erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin edistämistyötä kunnissa. Tästä selvisi, että kulttuuri ja taide ovat viime vuosina löytäneet paikkansa osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mutta toiminta kaipaa vielä vahvistamista. Yli puolet kunnista (68 %) on sopinut, mikä hallinnonala koordinoi kunnassa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja reilussa puolessa (58 %) kunnista oli nimetty toiminnasta vastaava henkilö. Toiminnan seuranta on kuitenkin vähäistä. Yli puolet (59 %) kunnista tarjosi lapsille ja nuorille kulttuuripalveluja. Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että eri väestöryhmät pitää muistaa kulttuuritoiminnassa nykyistä tasapuolisemmin, mutta myös kuntien välisiä eroja pitäisi kuroa umpeen.

Tehy: Yt-aalto on tuhoisa sote-alalle

11.10.2019 klo 03:00
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestö Tehyn tiedotteen mukaan kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisään noin 30 yhteistoimintaneuvottelua, jotka tähtäävät säästöihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.Työnantajien tavoitteena on säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa. Tehyn mielestä hoitohenkilöstön lomautukset ja erityisesti irtisanomiset ovat kyseenalaisia tilanteessa, jossa yhteiskunnan pitäisi panostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja kehittää niitä. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että epävarmuuden lietsonta on omiaan heikentämään sekä kansalaisten että työntekijöiden luottamusta palveluihin. Rytkösen mukaan tekeillä olevaan vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä henkilöstömitoituksen sitova nosto 0,7:ään edellyttää noin 4 500 hoitajaa tehostettuun palveluasumiseen. Vanhusten kotihoito kärsii vakavasta hoitajapulasta jo nyt. Hoitajia tarvitaan lisää myös varhaiskasvatuksessa, kun hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset.

Päijät-Hämeessä uusi malli vähensi erikoissairaanhoidon tarvetta

11.10.2019 klo 03:00
Suomen sairaanhoitajaliitto kertoo tiedotteessaan, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä kehitetty uusi asiakaspäällikkömalli vähensi potilaiden erikoissairaanhoidon tarvetta. Kyseessä on hanke, jossa seurattiin potilaiden palvelujen käyttöä kolme kuukautta ennen ja jälkeen asiakaspäällikön mukaantuloa. Tämän jälkeen avohoitokäynnit päivystyksessä vähenivät 41 prosenttia ja hoitojaksot keskussairaalassa 34 prosenttia verrattuna aikaan ennen asiakaspäällikön mukaantuloa. Ylihoitaja Pirjo Orre sanoo, että tämän lisäksi erikoissairaanhoidon vuodeosasto- ja poliklinikkakustannukset vähenivät 31 prosenttia kolme kuukautta kestäneessä seurannassa.

Kuntaliitto: Uusi henkilöstömitoitus nostaa paljon kustannuksia

11.10.2019 klo 03:00
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että jos 0,7-mitoitus vanhuspalveluissa tulee lakiin, kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen. Hänen mukaansa kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua. Kuntaliiton laskelmista selviää, että mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, kustannukset ovat 470 milj. euroa nykyistä suuremmat jo vuonna 2023. Vuonna 2033 kustannukset ovat 1 210 milj. euroa eli 64 % nykyistä suuremmat. Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus laskee 5 %:iin, kustannusten nousu on selkeästi pienempi vuonna 2033 eli 8 %. Kustannuksen nousu on silloin 146 milj. euroa. Henkilökunnan tarve kasvaa nykyisestä 20 000:sta 34 000:een eli 75 %:lla vuonna 2023, kun uusi mitoitus tulee voimaan. 15 vuoden kuluttua kasvu on 129 % eli 25 200 työntekijää enemmän kuin nykyisin. Mikäli tehostetun palveluasumisen osuus laskee nykytasosta 5 %:iin, on henkilöstön tarpeen kasvu nykytasosta 51 % eli 9 900 uutta työntekijää 25 200 sijaan.

Pienemmät kunnat haluavat oikeuden tuottaa sote-palveluita

11.10.2019 klo 03:00
Kunnista 61 prosenttia haluaa, että sote-lakiin kirjataan niille oikeus toimia sote-palveluiden tuottajina jatkossakin. Erityisesti pienet kunnat ovat tämän kannalla. Suurin osa kunnista kuitenkin arvioi, ettei käyttäisi mahdollisuutta palveluiden tuottamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä kuntien vastauksista selviää, että niiden halukkuus tuottaa palveluita riippuu myös palvelujen toteuttamistavasta. 76 prosenttia kunnista ei halua tuottamisvelvollisuutta. Yli 80 prosenttia kunnista haluaa kunnille mahdollisuuden toimia sote-palveluiden tuottajina maakunnan kanssa laaditun sopimuksen yhteydessä. Tämä konsepti sai kannatusta kaikissa kuntakokoluokissa tasaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää vuoden 2019 loppuun mennessä kuntien roolia tulevan sote-rakenteen palvelutuotannossa.

Hammas Hohde laajentaa Helsinkiin Gasellin Hammaslääkäreiden oston myötä

11.10.2019 klo 03:00
Hammas Hohde ja Gasellin Hammaslääkärit ovat tehneet sopimuksen yritysjärjestelystä, jonka mukaan Hammas Hohde ostaa Gasellin Hammaslääkärit Oy:n osakekannan ja siihen liittyvät liiketoiminnot. Hammas Hohde laajentaa näin toimintaansa pääkaupunkiseudulle ja toteuttaa merkittävästi kasvustrategiaansa. Gasellin Hammaslääkärit ja yrityksen avainhenkilöt jatkavat osana uutta yhteistä kokonaisuutta. Hammas Hohteen arvioitu liikevaihto vuodelle 2020 tulee nousemaan noin 15 miljoonaan euroon.

Tunto-palvelu rankkaa työpaikat paremmuusjärjestykseen

11.10.2019 klo 03:00
...moni ihminen arvostaa muitakin etuja kuin palkkaa. Yritykset kilpailevat sillä, että tarjoavat esimerkiksi kattavan työterveyden, johon kuuluu

Sinetän ja Muurolan hammashoitolat Rovaniemellä säilyvät

11.10.2019 klo 03:00
Sinetän ja Muurolan

Samanlainen mersu kuin TV-sarjan Ketulla

10.10.2019 klo 03:00
Hammaslääkäri Ismo Suojanen esittelee jutussa Mercedes Benz -merkkistä autoaan, jonka hän osti vuonna 1985 työskenneltyään rauhanturvaajana Libanonissa. Suojanen mainitsee saaneensa ajatuksen Libanoniin lähtemisestä Hammaslääkäripäivillä tapaamaltaan tuttavaltaan, joka tuolloin työskenteli rauhanturvaajana YK:n palveluksessa.

Lukiolaiskolmikko kehitteli kampanjan nuuskaamista vastaan

10.10.2019 klo 03:00
...toinen käyttää nuuskaa. Poikien joukossa se on suositumpaa, Teräs toteaa. Nuuskan käyttö on

Yksityinen sote-sektori yrittää yhä päästä kuntien kanssa sopimuksiin – myös sote-alan keskittyminen jatkuu

10.10.2019 klo 03:00
...opastavat asiakkaita. 10.10.2019 klo 8:00 Yksityinen sektori on näkynyt nykyisessä sote-keskustelussa vähemmän kuin edellisellä kierroksella.

Omistajakunnat päättivät Siun soten vuoden 2020 talousraamista

10.10.2019 klo 03:00
Omistajakunnat päättivät 9.10.2019 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten vuoden 2020 talousraamista. Kuntien maksuosuuksiin perustuva talousraami vuodelle 2020 on 607 miljoonaa euroa, jossa kasvua kuluvan vuoden 2019 budjettiin on 13 miljoonaa euroa (2,2 %) ja toteumaennusteeseen 1,4 miljoonaa euroa (0,2 %). Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen toteaa, että raami on tiukka, ja sen toteuttaminen vaatii kuntayhtymältä rakenteellisia muutoksia ja jo aloitettujen toimenpiteiden loppuun saattamista. Talousarvio tulee kuntayhtymän valtuuston hyväksyttäväksi joulukuussa 2019. Kuntayhtymän kuluvan vuoden talousennuste on 11,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Sivut