Hammaslääkäri

Keskiviikko 23.10.2019

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain Update reports.
Syötteen kokonainen osoite. 21 min 58 s sitten

Oulun yliopistollisen sairaalan rakennustyöt etenevät

30.7.2019 klo 03:00
Oulun yliopistollisen sairaalan työmaalla on saatu jo paljon aikaan. A-rakennuksen perustukset ovat liki valmiit ja sairaalan rampista on purettu osa. Rampin ja vanhan keittiön purkutöillä raivataan tilaa uudelle rakentamiselle. OYS 2030 -uudistamisohjelman ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio kertoo, että B-taloa rakennetaan hieman A-taloa jäljessä. B-rakennuksen osalta on tehty jo kaivannon tuentaa. A-rakennuksen vastaavan työnjohtajan, NCC Suomen Eero Stenforsin mukaan 10 % A-rakennuksen rungosta on nyt valmiina.

Tutkimus: Helikopterilääkärien ylikuormitus uhkaa potilasturvallisuutta

29.7.2019 klo 03:00
Keväällä 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan helikopterilääkärien nykyinen työkuorma voi heikentää potilas- ja lentoturvallisuutta. Ylikuormituksen taustalla ovat puhelinkonsultaatiot, jota helikopterilääkärit antavat ensihoitajille varsinaisten ensihoitotehtäviensä lisäksi. Lääkärihelikoptereita hallinnoiva FinnHEMS ehdottaa, että lääkärien yöaikaiset konsultaatiot siirrettäisiin lääkärihelikopterien ulkopuoliseen päivystyspisteeseen. FinnHEMS ehdottaa myös, että lääkärien työaikoja rajattaisiin nykyisestä esimerkiksi niin, etteivät päivystysvuoroa tekevät helikopterilääkärit enää tekisi tavallisia työpäiviä ennen päivystyksiä.

Väitös: Maahanmuuttajalääkärien kielitaito usein liian puutteellinen

26.7.2019 klo 03:00
Filosofian maisteri Maija Tervola toteaa suomen kielen väitöskirjassaan, että maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito vaihtelee. Se ei aina vastaa lääkärin työn korkeita vaatimuksia. Tervolan mukaan maahanmuuttajalääkärien kielitaitoa valvotaan, mutta kielitaitovaatimus on liian matala työn vaatimuksiin nähden. Käytössä oleva kielikoe ei myöskään pysty erottelemaan joukosta niitä lääkäreitä, joilla olisi tarvetta lisätuelle kielen oppimiseksi. Kielitaidon puutteet tulevat esille erityisesti potilashoidon tilanteissa. Muu hoitohenkilökunta joutuu ottamaan vastuuta lääkärin ja potilaan välisestä kommunikoinnista. Tilanne voi jopa vaarantaa potilasturvallisuutta. Tervola toteaa kuitenkin, että etenkin pitempään Suomessa asuneilla lääkäreillä on useimmiten hyvä kielitaito. Tervolan väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 6.9.2019.

Vantaa: Apotti ei ole vaarantanut tietosuojaa

26.7.2019 klo 03:00
Helsingin Sanomat on väittänyt, että Apotti-järjestelmä on vaarantanut terveydenhuollon tietosuojan Vantaalla. Vantaan terveyspalvelujen johtajan Piia Vuorelan mukaan se ei pidä paikkaansa, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat katsoa vain niiden asiakkaiden ja potilaiden tietoja, joihin heillä on sillä hetkellä hoito- tai asiakassuhde. Tietojen tarkasteluun on oltava asiallinen syy. Vuorela toteaa ongelman olevan siinä, että EU:n tietosuoja-asetus ja muu lainsäädäntö ovat ristiriidassa. Lainsäädännön ristiriitaisuuksien tulkinnasta tarvitaan kansallinen keskustelu. Vantaa on ottanut Suomessa ensimmäisenä Apotin käyttöön ja ollut tienraivaaja sosiaali- ja terveystoimien rajat rikkovassa tiedonkulussa. Vuorelan mukaan lainsäädäntö edellyttää sote-ammattilaisten hoitavan ihmisiä kokonaisuutena ja yhteistyössä, jolloin tiedon pitää kulkea. Tällä on tarkoitus suojata erityistä suojaa ja tukea tarvitsevia. Eri lakien mukaan käyttöoikeudet sote-tietoihin tulisi kuitenkin määritellä niin, ettei työntekijä näe toisen rekisterin tietoja ilman asiakkaan tai potilaan suostumusta tai viranomaisen tietopyyntöä.

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin "turhista potilaista"

26.7.2019 klo 03:00
Keskussairaaloiden yhteydessä toimivat yhteispäivystykset ovat ruuhkautuneet eri puolella maata perusterveydenhuollon lääkäripulan takia. Viiden suuren keskussairaalan ylilääkärit ovat arvioineet tilanteen olevan jo merkittävä riski potilasturvallisuudelle. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan toimialajohtaja Sally Järvelä toteaa, ettei henkilökuntakaan jaksa ruuhkia loputtomiin, eikä henkilökunta päivystyksessä riitä. Päivystyksen henkilökunnalla ei ole myöskään parhaita valmiuksia hoitaa niitä potilaita, jotka eivät suoranaisesti kuulu ensiavun piiriin. Ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa Keski-Suomen keskussairaalasta toteaa myös yhteispäivystyksen ruuhkautuvan, kun terveysasemille on vaikeaa saada kiireellisiä vastaanottoaikoja. Lääkärit pitävät päivystystä sinänsä erittäin mielenkiintoisena lääketieteen alana, mutta nykytilanteessa työ kuormittaa liikaa ja työtunnit nousevat kohtuuttomiksi. Siksi päivystäviä lääkäreitä on vaikea löytää.

STM valmistelee seitsemän päivän hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon

25.7.2019 klo 03:00
Kansalaisaloite terapiatakuusta on etenemässä eduskuntaan, ja samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan seitsemän päivän hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon. Kansalaisaloitteen vireillepanija, Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsä ei ole huolissaan siitä, että terapiatakuu jäisi muiden uudistusten varjoon. Hän on tyytyväinen, että hoitotakuuta kiristetään ylipäätään. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Katri Makkonen kertoo seitsemän päivän hoitotakuun koskevan kaikkia terveysongelmia ja sairauksia. Hoitotakuu on osa hallituksen aietta uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Makkosen mukaan laeissa ei yleensä säädetä oikeudesta tiettyyn yksittäiseen hoitoon. Hän huomauttaa myös, että mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa muutenkin kuin terapialla, eivätkä kaikki tarvitse terapiaa. Uudessa hallitusohjelmassa mainitaan myös mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen sekä mielenterveysstrategian saattaminen valmiiksi. Alametsän mukaan suunnitelmista puuttuu kuitenkin konkretiaa, mitä terapiatakuu tuo.

Helsingin terveysjohto: Apotin ongelmat johtuvat lainsäädännöstä

25.7.2019 klo 03:00
Helsingin Sanomat on kertonut, että sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmässä on potilaiden yksityisyyden suojan vaarantava ongelma. Järjestelmä antaa työntekijöille lainvastaisen laajat mahdollisuudet tutkia potilastietoja ja asiakastietoja. Helsingin kaupungin vs. sosiaali- ja terveyspalvelujohtaja Maarit Sulavuori katsoo, ettei Apotti ole syyllinen tietosuojan ongelmiin, vaan lainsäädäntö, joka ei ole ajan tasalla. Laki ehkä estää toimimasta järkiperäisesti asiakkaan kannalta. Helsinki etenee Apotin käyttöönotossa suunnitelmien mukaan. Myös Apotti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Välimäki katsoo, että pulma on laki. Laeissa on jonkin verran tulkintakysymyksiä, joten tietorekisterien käytössä tulevat väistämättä vastakkainasetteluun potilasturvallisuus ja tietosuoja. Välimäen mukaan rekisterien pitäjät määrittelevät sen, miten asiakas- ja potilastietoja käytetään.

Ministeriö käynnistämässä Uudenmaan sote-palveluja koskevan erillisselvityksen

25.7.2019 klo 03:00
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Uuttamaata koskevaa erillisselvitystä sote-palveluista aletaan tehdä elokuussa 2019 ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Helsingin sote-palveluista vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa miettii, eikö aiemmasta ole opittu mitään. Kunnille ei ole tullut kutsua tapaamisiin, vaikka erillisselvitystä on ollut määrä viedä eteenpäin tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa. Vesikansan mukaan kuntayhteistyötä kannattaa tehdä ja miettiä yhdessä vaihtoehtoja. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole perääntymässä sote-tavoitteissaan. Espoon perusturvajohtajan Juha Metson mukaan erillisselvitys on erittäin tärkeä asia. Uudellemaalle tulisi hänen mielestään perustaa useampia itsenäisiä perussotealueita. Kuntajohtajien mukaan pääkaupunkiseudun erityispiirteet muuhun Suomeen verrattuna tulisi uskaltaa tunnustaa sote-uudistusta tehtäessä.

HUS ei lykkää tietosuoja­puutteiden vuoksi arvostellun Apotin käyttöönottoa

25.7.2019 klo 03:00
HUSin mukaan Vantaalla havaitut puutteet Apotti-tietojärjestelmän tietosuojassa eivät vaikuta siihen, millä aikataululla järjestelmä otetaan käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaaloissa. HUSin kehitysjohtajan Visa Honkasen arvion mukaan puutteet koskevat enemmän kuntia kuin erikoissairaanhoitoa, sillä kyse on tavallisimmin perusterveydenhoidon ja sosiaalihuollon välisistä rajapinnoista. Toiseksi Apotti on Honkasen mukaan jo parantanut tietosuojaa siten, että järjestelmään jää selvemmin merkintä kaikesta. Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa vuoden 2018 lopulla ja osassa Vantaan sote-palveluja keväällä 2019. Järjestelmää on määrä laajentaa Vantaalla syksyn aikana. Vuonna 2020 se on tarkoitus ottaa käyttöön HUSin muissa sairaaloissa kahdessa vaiheessa. Myös Helsingin kaupunki etenee Apotin suhteen suunnitelmien mukaan. Apotti-organisaatiosta kommentoidaan, että järjestelmä on rakennettu nykyisen lainsäädännön vaatimusten mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot sijaitsevat järjestelmässä teknisesti eri rekisterissä. Asiakas voi itse antaa suostumuksensa siihen, että hänen tietojaan katsotaan yli tämän rajan.

Keusoten valinnanvapauskokeilu loppuu, palvelusetelit käyttöön

25.7.2019 klo 03:00
Valinnanvapauskokeilussa mukana olleet Keski-Uudenmaan soten asiakkaat siirtyvät takaisin julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun kokeilu päättyy elokuun 2019 lopussa. Yksityisen palveluntuottajan kokeilussa valinneet voivat myös jatkaa asiakkuuttaan valitsemallaan palveluntuottajalla, mutta omalla kustannuksellaan. Palautekyselyssä moni haluaisi kokeilun jatkuvan. Asiakkaat ja pääosin myös palveluntarjoajat ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Keusote-kuntayhtymä ottaa palvelusetelit käyttöönsä myös syksyllä. Ne tulevat käyttöön perusterveyden vastaanottoon, suun terveydenhuoltoon ja henkilökohtaisen budjetin avulla valittuihin sosiaalipalveluihin ainakin vuoden loppuun asti. Ne eivät ole suoraa jatkoa valinnanvapauskokeilulle.

Apotti-järjestelmän puutteet vaarantavat salassa pidettävät potilastiedot

24.7.2019 klo 03:00
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmään Apottiin siirtyminen on vaarantanut yksityisyyden suojan. Apotin puutteiden vuoksi alan työntekijät pääsevät laajasti tutkimaan salassa pidettäviä potilastietoja sekä sosiaalihuollon asiakastietoja. Ongelma on käynyt ilmi Vantaalla, jossa Apotti laajeni kaupungin käyttöön toukokuussa 2019. Apotti on määrä ottaa käyttöön koko HUSissa sekä Helsingissä ja useissa muissa seudun kunnissa. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan Apotti ei voi laajentua, ennen kuin tietosuoja-asia on saatu kuntoon. Lakien mukaan terveystietoja tai sosiaalipalvelujen asiakastietoja saavat katsoa vain kummankin alan tietyt ammattilaiset. Vantaan kaupunki myöntää tienneensä puutteista jo ennen Apottiin siirtymistä. Hankepäällikkö Timo Pitkäsen mukaan järjestelmä otettiin kuitenkin käyttöön aikataulupaineiden takia. Vantaa toivoo nyt tietosuojavaltuutetulta ohjeita ristiriitaisen lainsäädännön tulkinnasta. Liian laajat käyttöoikeudet mahdollistavat monenlaisia väärinkäytöksiä. Aarnion mukaan potilas ei ehkä uskalla kertoa lääkärille kaikkia terveystietoja, jos pelkää niiden päätyvän perusteeksi sosiaaliturva-asioissa. Uudistuksen laajuus lisää myös urkinnan mahdollisuuksia. Aarnio toteaa, että Suomessa on yhdistämättä sosiaali- ja terveysalat yhdistävä lainsäädäntö.

Pohjola-sairaala keskittyy ortopediaan ja urheiluvammoihin

24.7.2019 klo 03:00
Pohjola-sairaala on päättänyt keskittyä ortopediaan ja urheiluvammojen hoitoon. Se luopuu muista erikoisaloista ja yleislääkäritoiminnasta elokuun 2019 lopussa. Toimitusjohtaja Markus Torkin mukaan lakkautetuissa palveluissa on ollut noin 30 % kaikista vastaanottokäynneistä. Pohjola-sairaaloita on Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Pohjola-sairaala käynnisti muutosten takia yt-neuvottelut huhtikuussa. Ne koskivat 250 henkilöä. Neuvottelut päättyivät toukokuun lopulla, ja tuloksena 15 tehtävää päättyy. Torkin mukaan toisaalta syntyi uusia palveluita, esimerkiksi Tampereelle tuli terveysmestaripalveluun kuusi uutta tehtävää. Kaikkiaan uusia tehtäviä tuli yli 10.

Keski-Suomeen sote-tiedon älykästä hyödyntämistä edistävä Al Hub

23.7.2019 klo 03:00
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on saanut yli 600 000 euroa kliinisen ja biopankkidatan tekoälypohjaisten analyysimenetelmien kehittämiseen. Yliopisto perustaa Keski-Suomeen alueellisen sote-tiedon älykästä hyödyntämistä edistävän Al Hubin. Se myös tiivistää yhteistyötään Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteensä 2 miljoonan euron hankkeessa. Maakuntien Al Hubit toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja edistävät näin suurempien ja monipuolisempien tietoaineistojen syntymistä. Tämä mahdollistaa tarkempien ja luotettavampien tekoälymallien kehittämisen sekä uuden tiedon tuottamisen sairauksien ennaltaehkäisemiseksi, hoitamiseksi ja kustannusvaikutusten optimoimiseksi. Hankkeessa keskitytään tunnistettuihin lupaaviin sovellusalueisiin, kuten hoitoprosessien tehostaminen, syövän hoito ja nivelrikon ehkäisy.

Nämä ovat parhaat välineet hampaiden puhdistukseen

22.7.2019 klo 03:00
...välineet yksilöllisesti ja joka koloon. Asiantuntijoina hammaslääkäri Lina Julkunen, Oral QMedical, ja terveyskeskushammaslääkäri Tiina Aaltonen,

Hallitus kiristää sote-ulkoistusten rajoituslakia

22.7.2019 klo 03:00
Antti Rinteen (sd.) hallitus on sopinut toteuttavansa sote-uudistuksen niin, että maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Niitä voidaan täydentää yksityisillä tai kolmannen sektorin palveluilla. Uudistus vie aikaa, joten hallitus on päättänyt suitsia kuntien ulkoistusaikeita entistä tiukemmalla lainsäädännöllä. Hallitus aikoo antaa esityksen rajoituslain tiukentamisesta heti syksyn 2019 alussa. Nykyisen rajoituslain mukaan kunta tai kuntayhtymä voi irtisanoa yksityisen yrityksen kanssa tekemänsä ulkoistussopimuksen ilman sakkomaksuja, jos yli 30 % palveluista on ulkoistettu. Hallituksen tarkoitus on kiristää raja 15 %:iin eli rima sopimuksen irtisanomiselle laskee. Lisäksi investointien rajoittaminen jatkuu. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan rajoituslakia täytyy kiristää, etteivät ulkoistukset haittaa sote-palvelujen kokonaisuudistuksen toteuttamista. Alueet eivät saa nyt tehdä omia nopeita suunnanmuutoksia. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri päätti keväällä 2019 ulkoistaa erikoissairaanhoidon palvelut. Nyt se on päättänyt, että ratkaisu erikoissairaanhoidon järjestämisestä etsitään esisijaisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

Kiuru houkuttelisi lähteneet takaisin hoitoalalle

19.7.2019 klo 03:00
Hallituksen suunnittelema vanhustenhoidon 0,7 hoitajan mitoitus vaatisi THL:n mukaan yli 4 000 hoitajaa lisää. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että hoitajia saadaan lisää tarjoamalla heille kokopäiväistä työtä. Lisäksi hän houkuttelisi alanvaihtajia takaisin. Tehyn mukaan jopa yli 70 000 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta on siirtynyt muille aloille. Kiurun mukaan heitä saadaan takaisin hoitotöihin, kun vanhuspalvelut laitetaan kuntoon, työoloja parannetaan ja vanhustenhoidon arvostus saadaan lisääntymään. Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan tärkeintä olisi laittaa kuntoon työn sisältö. Hoitajat voivat joutua tekemään ruokaa ja siivoamaan, mutta työn tulee Paavolan mukaan olla sitä mitä on opiskeltu eli hoidollista. Pirstaleisuuden takia työn eettinen kuorma on niin valtava, ettei sitä voi hoitaa hyvin. Alan epäkohdat kuten palkkaus täytyy saada kuntoon.

Sivut