Hammaslääkäri

Lauantai 19.09.2020

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain Update reports.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 58 min sitten

Lääketeollisuus käytti yhteistyöhön lääkäreiden kanssa 39,9 milj. euroa v. 2019

15.6.2020 klo 03:00
Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset käyttivät noin 39,9 milj. euroa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön vuonna 2019. Yhteistyötä ovat mm. koulutus ja lääkäreiltä ostetut asiantuntijapalvelut. Lääketeollisuus raportoi taloudelliset tiedot nyt jo viidettä kertaa avoimuuden lisäämiseksi.

Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen terveysalan toimintaohjelmaan

15.6.2020 klo 03:00
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, suhtautuvat alustavan myönteisesti ehdotukseen EU:n uudeksi terveysalan toimintaohjelmaksi vuosille 2021-2027. Komission julkaisema EU:n rahoituskehys sisältää ehdotuksen uudeksi terveysohjelmaksi, EU4Health. Ohjelma pyrkii suojelemaan ihmisiä vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhkilta, parantamaan lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja muiden kriisitilanteessa tarvittavien tuotteiden saatavuutta sekä vahvistamaan terveysjärjestelmiä ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista. Suomi suhtautuu myönteisesti uuteen erilliseen ohjelmaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukana tarvitaan kuitenkin lisätietoa mm. jäsenmaiden päätösvaltaan ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Itä-Savon asemaa ei ratkaistu lausunnolle lähteneessä sote-esityksessä

15.6.2020 klo 03:00
Hallituksen esitys sote-uudistukseksi on lähtenyt lausuntokierrokselle 15.6.2020, mutta esityksessä on edelleen ratkaisematta Etelä-Savon maakuntajako. Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin kunnat haluaisivat siirtyä osaksi Pohjois-Savoa ja esitys on tehty tämän pohjalta, mutta keskusta ei halua hajottaa Etelä-Savoa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan molemmat vaihtoehdot ovat tasavertaisia. Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin yhtymähallituksen puheenjohtajan Pekka Nousiaisen mukaan Etelä-Savo ei kykene pitämään yllä sekä Mikkelin että Savonlinnan keskussairaalaa. Etelä-Savoon jääminen tarkoittaisi Savonlinnan keskussairaalan lopettamista. Parhaat mahdollisuudet turvata päivystävä sairaala Itä-Savossa on yhteistyö Kuopion yliopistosairaalan kanssa, jonka kanssa Savonlinnan päivystyssairaalan toimintaa on jo suunniteltu. Essoten kuntayhtymän johtajan Risto Kortelaisen mukaan maakunnassa voi jatkossakin toimia kaksi sairaalaa.

Ryhmä arkkitehtejä vetoaa Lapinlahden pitämiseksi Helsingin omistuksessa

15.6.2020 klo 03:00
Ryhmä arkkitehtejä vetoaa Helsingin kaupunginvaltuustoon Lapinlahden säilyttämiseksi julkisessa omistuksessa. Suurin osa alueen rakennuksista on rakennussuojelulailla suojeltuja. Vetoomuksen on allekirjoittanut 15 arkkitehtiä. Heidän mielestään sairaala-alueen historiallisia rakennuksia ei pidä myydä Nrepille. Myynti yksityiselle sektorille olisi peruuttamatonta. Kolme alueelle suunniteltua uudisrakennusta on suojelukaavan vastaisia. Uudisrakennukset kolminkertaistavan alueen rakentamisen, jolloin Engelin suunnittelema sairaalarakennus jäisi sivurooliin.

LUT-yliopisto kehitti kansainvälisen hoivarobotiikan oppaan

15.6.2020 klo 03:00
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) on osallistunut kansainväliseen projektiin, jossa on laadittu opas hoivarobotiikan käyttömahdollisuuksista. Opas on kehitetty yhdessä ruotsalaisen ja saksalaisen yliopiston kanssa. Oppaat löytyvät LUT-yliopiston verkkosivulta. Hoivaroboteilla tarkoitetaan palvelurobotteja, joita käytetään pääasiassa hyvinvointialoilla työntekijän tai asiakkaan tukemiseen. LUT-yliopiston tuotantotalouden professori Helinä Melkas sanoo, että hyvinvointiteknologiasta tulee selkeä osa sosiaali- ja terveysalan opintoja, kun hoivarobottien hyödyt ymmärretään.

Vakuutusala rahoittamaan hoidon vaikuttavuustutkimusta

15.6.2020 klo 03:00
Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus ja Liikennevakuutuskeskus ovat solmineet sopimuksen Helsingin yliopiston kanssa hoidon vaikuttavuustutkimuksen rahoituksesta. Vakuutusala rahoittaa tutkimusta 300 000 eurolla vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Tutkimusmäärärahan hallinnointi tapahtuu yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta. 1990-luvulla lääketieteelliseen tutkimukseen käytettiin 60 milj. euroa valtion rahoitusta, mutta nykyisin vuosittainen summa on enää noin 15 milj. euroa. Johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä sanoo, että vakuutusalan intressissä on edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on potilaiden ja yhteiskunnan etu. Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo, että liikennevahingoissa vammautuu usein nuoria henkilöitä, joille oikein ajoitettu ja vaikuttava hoito ja kuntoutus tuovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta suurta hyötyä. Työtapaturmissa loukkaantuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa. Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini toteaa, että lääketieteellisen hoidon on tärkeää tukea parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa paranemista ja työhön paluuta.

Sosiaalibarometri 2020: Omaishoitajien jaksaminen huolestuttaa kunnissa

15.6.2020 klo 03:00
Sosiaalibarometri 2020:n ennakkotietojen mukaan omaishoitajien jaksaminen huolestuttaa kunnissa. Puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajista nimesi omaishoitajien kuormittuneisuuden kolmen kärkeen, kun heiltä kysyttiin, millaiset asiat ovat vaikuttaneet ikääntyneisiin koronan aikana. Sote-johtajista 72 % arvioi kuitenkin, että omaishoitajien tarpeisiin on vastattu hyvin. Sosiaalityöntekijöistä vain viidennes arvioi, että omaishoitajien palvelutarpeisiin on vastattu hyvin koronakevään aikana. Sote-johtajista 86 % kertoi, että omaishoidon tukipalveluihin oli tehty keväällä muutoksia. Käyttöön on otettu myös uusia toiminnan muotoja, jotka voisivat jäädä pysyviksi.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi SoteDigin roolin kehittämisestä

15.6.2020 klo 03:00
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut valtion omistaman SoteDigi Oy:n roolin kehittämisestä lähivuosina. Ministerivaliokunta on puoltanut SoteDigin ja sen erityistehtävän säilymistä monialaisena. Yhtiön nimi muutetaan, jotta se kuvaa paremmin monialaista toimialaa. Yhtiö rakentaa yhteistyömallinasiakasryhmien kanssa ja yhtiön toiminta rahoitetaan pääosin valtionrahoituksella vuosina 2020-2022. Yhtiön pääomasta palautetaan valtion talousarvioon 57 milj. euroa, josta osoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi 50 milj. euroa yhtiöltä hankittaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä sisäministeriön käytettäväksi 7 milj. euroa yhtiöltä hankittaviin pelastustoimen palveluihin. Lisäksi talousarvioon tuloutetaan Maakuntien ICT-palvelukeskus Oy:n purkamisen yhteydessä noin 16 milj. euroa, joka osoitetaan valtiovarainministeriön käytettäväksi yhtiöltä hankittaviin julkisen hallinnon ICT-palveluihin. Omistajaohjaajana jatkaa valtiovarainministeriö.

THL:n katsaus: Huumeongelma ei ratkea rangaistuksia koventamalla

15.6.2020 klo 03:00
THL:n tutkijoiden julkaiseman katsauksen mukaan huumeongelma ei ratkea rangaistuksia koventamalla, vaan parempia tuloksia voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein. Huumeiden käyttö ja huumekuolemat ovat globaalisti lisääntyneet ankarista rajoitustoimista huolimatta. Suomessakin huumeiden käyttö ja huumeiden aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet. THL keräsi katsaukseen tietoa huumeiden käytön dekriminalisoinnin toteutustavoista ja sen vaikutuksista eri puolilla maailmaa. Huumeiden käytön dekriminalisointi vähentää huumeiden käyttäjien tartuntatautiriskiä ja huumekuolemia ja käyttäjien on helpompi hakea apua. Jos halutaan ehkäistä huumekuolemia, tarvitaan lisäresursseja huumeongelmaisten hoitoon ja tukeen.

HUS aloittaa laajan tutkimuksen koronapotilaiden jälkioireista

15.6.2020 klo 03:00
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri aloittaa laajan tutkimuksen teho-osastolla hoidettujen koronaviruspotilaiden jälkioireista. Tutkimukseen kutsutaan 100-150 teho-hoidossa ollutta potilasta sekä verrokeiksi 50 vuodeosastolla hoidettua potilasta ja 50 taudin kotonaan sairastanutta. Tavoitteena on selvittää laajasti heidän toipumistaan vaikeasta sairaudesta. Tutkimuksessa mm. mitataan keuhkojen toimintaa ja fyysistä suorituskykyä, ja tehdään neuropsykologisia testauksia, hajuaistin seulontatutkimus sekä osalle pään magneettikuvaus. HUS:n erikoislääkärin Johanna Hästbackan mukaan potilaiden on tärkeä päästä keskustelemaan kokemuksistaan. Teho-osaston jälkipoliklinikka on toiminut HUSissa kymmenen vuoden ajan. Tehohoitojakson jälkeen monet potilaat kertovat hyvin hankalistakin oireista ja koronapotilailla niitä on ollut erityisen paljon. Potilailla voi olla mm. tehohoitoon tai koronaan liittyvää sekavuutta, painajaisia ja hallusinaatioita.

Eksote kouluttaa epäpätevistä työntekijöistä päteviä

15.6.2020 klo 03:00
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksoten sosiaalialan työntekijöistä 15 tekee työnsä ohella pätevöitymisopintoja sosiaalityöntekijäksi. Valmistumisen jälkeen heidän toivotaan paikkaavan Eksoten kärsimää sosiaalityöntekijäpulaa. Heidän toivotaan tulevan avuksi pahimmasta pulasta kärsivien Eksoten perhe-, aikuisten- ja vanhussosiaalityön sekä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiksi.

Mediuutiset vertaili sairaanhoitopiirien koronatestien hintoja

15.6.2020 klo 03:00
Mediuutiset on kysynyt sairaanhoitopiireiltä kuinka paljon ne laskuttavat kunnilta PCR-testeistä eli akuutin covid-19-infektion paljastavasta koronatestistä. Hintahaitari vaihteli 0-400 euron välillä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnilta 117 euroa testiltä, kun esimerkiksi Sosteri on määrittänyt testin hinnaksi 400 euroa testattua henkilöä kohden. Sairaanhoitopiirit laskevat kuluihin mm. testin hinnan, kuljetuskustannukset, suojamateriaalit ja henkilökunnan työajan. Suurin osa vastanneista ei kertonut paljonko ne laskuttavat kunnalta, vaan kertoi laboratorion laskuttaman testihinnan. Mediuutisten mukaan kyselyn perusteella voikin verrata kaikkien kulujen sijaan eri laboratorioiden testien hintoja. Esimerkiksi NordLabilla hinta on 106 euroa ja Fimlabilla 130 euroa. Eksote kertoo maksavansa HUS Diagnostiikkakeskukselle 105 euroa testiltä ja Kymsote 150 euroa.

Hammashoito huolestui pullan ja suklaakiisselin tarjoilusta päiväkodissa – kuntapalvelut ei ymmärrä kritiikkiä liiasta sokerista

12.6.2020 klo 03:00
...vaihtoehtoisen, terveellisen välipalan. Kumpulaisen mukaan merilappilaisten lasten suun

Suu kuntoon

12.6.2020 klo 03:00
ä suun tulehdusriskiä ja horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria ja altistavat lisäsairauksille. Suun

Sote-uudistuksessa esitetään nykyisten ulkoistussopimusten purkamista

12.6.2020 klo 03:00
Jos hallituksen sote-uudistus toteutuu esityksen mukaan, muuttaa se merkittävästi yksityisten sote-yritysten roolia. Uudet sote-maakunnat eivät saisi hankkia ostopalveluna järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä tehtäviä eivätkä sosiaalipäivystystä tai terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä tai ensihoidon järjestämistehtäviä. Yksityinen toimija voisi hoitaa julkisia tehtäviä vain, jos siitä säädetään erikseen muussa laissa. Jos jo tehdyt sopimukset eivät vastaa uutta lakia, ne voidaan purkaa. Sopimukset voidaan myös kilpailuttaa uudestaan uuden lain mukaisiksi. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta ei eroteta. Suomessa laajin terveydenhuollon ulkoistus on tehty Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä, jossa somaattisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Mehiläinen. Kemi ja Tornio ulkoistivat myös osan perusterveydenhuollosta Mehiläiselle. Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi kertoo pohtineensa miten asia järjestetään, jos lakiesitys toteutuu. Nykyisten sopimusten kilpailuttaminen uudestaan on mahdollista, mutta työlästä. Teoriassa niitä voitaisiin palauttaa takaisin kuntayhtymälle. Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen arvelee että hallituksen lakiesitys törmää yhteen perustuslain kanssa. Suomessa on vaikea puuttua olemassa oleviin sopimuksiin. Lakiesitys on poikkeuksellisen kova toimenpide, jolla tähdätään tehtyjen sopimusten purkamiseen. Oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kannattaa sopimusten purkamista ja katsoo, että päätösvalta sote-palveluissa pitäisi aina olla kunnalla.

SuPer tutki jäsentensä tunteita koronakriisin aikana

12.6.2020 klo 03:00
SuPer on aloittanut jäseniensä tunteiden tutkimisen NayaDayan digitaalisen tunne- ja käyttäytymisälyn avulla. Ensimmäisessä mittauksessa selvitettiin koettuja tunteita sekä ihmisten sitoutumista suhteessa omaan työhön ja viranomaisten koronavirusepidemiaa koskeviin päätöksiin. SuPerin jäsenissä päivittäinen työtilanne herätti eniten pettymystä (16 %) ja pelkoa (14 %). Yleisin positiivinen tunne oli tyytyväisyys (12 %). Eri tunteista 44 % ilmaisi lamaantumista, 34 % positiivista osallistumista ja 14 % passiivista suorittamista. SuPerin mukaan tulokset ovat huolestuttavia ja koronatilanne aiheuttaa suuren riskin hoitajien pysymisestä alalla. Viranomaisten päätökset herättivät vastaajissa eniten tyytyväisyyttä (20%), pettymystä (19%) ja kiinnostusta (12%).

Omaolo.fi -palvelu laajeni uusilla sisällöillä

12.6.2020 klo 03:00
Omaolo.fi-palvelun sisällöt laajenivat 9.6.2020 tehdyn tuotantopäivityksen myötä kattamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Uusilla palveluilla asiakkaat voivat oma-aloitteisesti selvittää ja parantaa omaa hyvinvointiaan ja terveydentilaansa. Kustannus Oy Duodecimin kehittämään, Duodecim STAR-palveluun perustuva terveystarkastus antaa kattavan raportin terveydentilasta. Uudet, myös Duodecim STAR-palveluun pohjautuvat hyvinvointivalmennukset kannustavat elin- ja elämäntapamuutoksiin, joilla asukas voi itse kohentaa hyvinvointiaan. Hyvinvointivalmennuksia julkaistiin viisi kappaletta. Lisäksi julkaistiin Omaolon määräaikaistarkastukset, jotka ovat ammattilaislähtöisiä sisältöjä, joissa ammattilainen lähettää asiakkaalle kutsun täyttämään määräaikaistarkastukseen kuuluvia esitietolomakkeita. Esitietolomakkeita on viisi kappaletta ja niistä voi kysyä lisää oman alueen terveydenhuollon ammattilaiselta.

Osa maakunnista käyttää soteen enemmän rahaa kuin tulee jatkossa saamaan

12.6.2020 klo 03:00
Valtiovarainministeriön julkaisemien alustavien rahoituslaskemien mukaan osassa tulevista maakunnista soteen ja pelastustoimeen käytetään tällä hetkellä enemmän rahaa kuin maakunnat tulevat jatkossa valtiolta saamaan. Suurin miinus on Helsingillä ja varsinaisista maakunnista pahin epätasapaino rahoituksessa on Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla. 21 uutta itsehallinnollista sote-maakuntaa aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Helsingissä soten ja pelastustoimen menot ovat 3 256 euroa asukasta kohden, mutta valtio olisi jatkossa myöntämässä rahoitusta 3 033 euroa asukasta kohden. Menot ylittyvät myös seitsemässä maakunnassa. Valtiovarainministeriön esittelemät laskelmat ovat vasta lähtötilanne ja rahoitus muuttuu seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana. Ministeriön mukaan vuonna 2023 ei ole säästötavoitetta ja maakunnilla on aikaa sopeuttaa toimintaansa. Kunta-asioista vastaavan ministerin Sirpa Paateron (sd) mukaan tulossa on iso muutos. Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 talousarvioiden perusteella laskettuna. Noin 13 miljardia euroa kuntien tuloista siirtyy maakunnille. Henkilöstöä siirtyy kunnista maakuntiin liikkeenluovutuksella noin 173 000 henkilöä. Kunnat vuokraavat maakunnille sote-kiinteistöjä kolmeksi vuodeksi, mutta sen jälkeen ne saattavat jäädä tyhjinä kuntien käsiin. Tähän suunnitellaan kompensaatiota.

Tehy: Esimiesten määrän lasku uhkaa hoitoketjujen toimintaa

12.6.2020 klo 03:00
Tehyn kyselyyn vastanneista esimiehistä 45 % kertoo johtajien ja esimiesten määrän organisaatiossa vähentyneen viimeisten vuosien aikana. Tehyn mukaan esimiesten määrän lasku on uhka työntekijöiden hyvinvoinnille ja hoitoketjujen toiminnalle. Tehyn mukaan hoitotyön johtajia ja lähiesimiehiä ei tule vähentää, sillä se tuo ongelmia hoitoketjun toimintaan, potilasturvallisuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen. Tehyn kyselyyn vastanneista 63 % koki saavansa tukea, ja 55 % nimesi tukijakseen oman esimiehensä. Kyselyssä selvitettiin myös esimiesten työssä viihtymistä ja halukkuutta vaihtaa alaa. 33 % oli harkinnut alan vaihtoa kuukausittain ja 27 % ei ollut harkinnut alan vaihtoa koskaan. 72 % oli tehnyt ylitöitä viimeisen kolmen viikon aikana ja 58 % osallistui viikoittain kliiniseen työhön.

Sivut