Hammaslääkäri

Torstai 28.01.2021

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain Update reports.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 58 min sitten

Tehy-lehti: Hoitajat pettyneitä Apotti-järjestelmään

18.12.2020 klo 02:00
Tehy-lehti kirjoittaa palautteesta, jota hoitajat ovat antaneet Apotti-järjestelmästä. Husin luottamusmiehet moittivat mm. Apotti-potilastietojärjestelmän riittämätöntä koulutusta. Hyksin Meilahden alueen ammattiosaston puheenjohtaja, sairaanhoitaja Tuukka Harring kertoo lehdessä, että alun perin käyttöönottokoulutukseen oli varattu kaksi päivää. Työnantajan toivomuksesta aika kuitenkin lyhennettiin puoleentoista päivään. Lisäksi Apotti saa kielteistä palautetta siitä, että sen perusteena on ns. rakenteellinen kirjaaminen. Hoidosta ei kirjoiteta omin sanoin, vaan rasti ruutuun -menetelmällä.

Mielimusiikkia kipuun

17.12.2020 klo 02:00
Suomalaistutkimuksen mukaan lempimusiikin kuuntelu lievitti leikkauspotilaiden kipua, rentoutti heitä ja laski verenpainetta. Terveystieteiden tohtori ja kliinisen hoitotyön asiantuntija Anne Vaajoki pohtii, että esimerkiksi hammaslääkärin käynnistä olisi helppo tehdä mieluisampi pienellä eleellä, kuten esimerkiksi sillä, että potilaalta kysyttäisiin, mitä radiokanavaa hän haluaisi kuunnella. Lempimusiikki vapauttaa mielihyvähormoni dopamiinia, jonka avulla hammaslääkärille menosta tulee siedettävämpää.

Korona ajanut monet vanhukset vaikeaan tilanteeseen

17.12.2020 klo 02:00
...vapaiden järjes­ tämisestä. Koronaepidemian ja rajoi­ tustoimien vaikutukset koko palvelujärjestelmään ovat ol­ leet mittavia. Esimerkiksi suun

Vääriä lääkemääräyksiä ja vakavia vaaratilanteita – tällaisia ongelmia on raportoitu Suomen käytetyimmästä potilastietojärjestelmästä

17.12.2020 klo 02:00
...ammattilaista piti kouluttaa uudelleen.Jaakko Mäntymaa / Yle Helsinki hakemassa rahallista hyvitystä Helsinki otti Lifecaren käyttöön suun

STTK:n Palola vaatii koronabonuksia terveydenhuollon työntekijöille

17.12.2020 klo 02:00
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaatii koronabonuksien maksamista terveydenhuollon työntekijöille. Palolan mukaan bonukset eivät ole työmarkkina-asia, ja varat bonuksiin olisi löydettävissä yhteiskunnan varoista.

Tuusulan Kellokosken sairaala-alueelle ehkä asuntoja tai majoitusta

17.12.2020 klo 02:00
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus teettää konsulttiyhtiö FCG:llä selvityksen Tuusulan Kellokosken sairaala-alueen jatkokäytöstä. Suunnittelutyö alkoi marraskuussa 2020 ja valmistuu helmikuussa 2021. FCG:n kiinteistökehittämisen johtava asiantuntija Katri Sainio kertoo, että suunnittelutyön yleisenä lähtökohtana on selvittää, voisiko sairaala-alueella olla jatkossa asuntoja, majoitus- tai hoivatoimintaa. Sainion mukaan pohdinnassa on myös, voitaisiinko sairaala-alue myydä kokonaisena vai osissa. Alueella on suojelukohteita, joten sen jatkokehittämisessä on huomioitava myös Museoviraston kanta. Husin tavoitteena on, että alueen rakennukset vaihtaisivat omistajaa vuonna 2022, ja nykyiset toiminnot voisivat jatkua tähän asti.

Analyysi: Koronabonuksia on vaikea jakaa työmarkkinoilla tasa-arvoisesti

17.12.2020 klo 02:00
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on koko koronakriisin ajan puhunut hoitajien jaksamisongelmista sekä vaatinut hoitajille erityistä koronabonusta palkan päälle. Eri puolilla Suomea on maksettu jonkinlaisia lisäkorvauksia, mutta Tehyn ja Superin mukaan ei tarpeeksi, toteaa toimittaja Teemu Luukka HS-analyysi-kirjoituksessaan. Tehyn mukaan sairaanhoitopiirin johtajat ovat odottaneet pelastusta valmiuslaista, jonka turvin hoitajia voisi määrätä töihin. Tehy ja Super vastustavat valmiuslakia. Kirjoituksen mukaan koronabonukset ovat kuntatyönantajalle vaikea asia, koska kunta-alalla on satojatuhansia työntekijöitä, joiden työ on muuttunut koronan takia vaarallisemmaksi. Suomalaisen työmarkkinaperinteen mukaan kukaan ei saa mitään, jos kaikki eivät saa. Myös Juko on nostanut esiin työssä jaksamisen hätätilan. Kirjoittajan mukaan kuntasektorin työntekijät ovat joutuneet huomattavasti vähemmän työttömiksi tai lomautetuiksi kuin yksityisen sektorin työntekijät, mm. valtion kunnille maksaman tuen takia. Tukirahalla on voitu palkata työntekijöitä, mutta ylimääräisiin bonuksiin tukea ei ole tarkoitettu. Kunnat haluavat valtion maksavan bonukset. Rytkösen mukaan ei ole laillista estettä, että valtio maksaisi hoitajien bonukset. Työmarkkinajärjestöt ovat aina korostaneet työmarkkina-asioiden kuuluvan työmarkkinoille. hallituksen on hyvin vaikea jakaa bonuksia yhdelle ammattikunnalle, koska silloin muutkin haluavat lisää rahaa. Bonuksia kaipaavat myös esiintyvät taiteilijat ja matkailuala. Valmiuslain kautta rahaa voitaisiin jakaa mm. kunnille korvauksiin, mutta silloinkin olisi vaikea päättää kuka rahat saa, kirjoituksessa todetaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri maksaa koronakorvauksia

17.12.2020 klo 02:00
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on sopinut vuoden 2021 vaihteen ja alun korvauksista henkilöstönsä kanssa. Korvaukset liittyvät loma-ajan ja koronapandemian hoitamiseen. Korvaukset koskevat koko henkilöstöä. Sopimuksen mukaan korotettu koronapandemiaan liittyvä hälytysrahakausi jatkuu helmikuun 2021 loppuun asti. Hälytysrahana maksetaan 100 euroa. Lisäksi joulunpyhien ajalta maksetaan 200 euron hälytysraha. Vuosiloman peruutuksesta maksetaan 400 euron kertakorvaus.

Marin: Hallitus ei toistaiseksi turvaudu valmiuslain käyttöön

17.12.2020 klo 02:00
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että hallitus ei toistaiseksi turvaudu valmiuslain käyttöönottoon. Syynä on, että lain käyttöön liittyvien välttämättömyyden edellytysten ei katsota tällä hetkellä täyttyvän. Marin muistuttaa, että tilanne voi muuttua hyvin nopeasti. Marin kertoo, että hallitus seuraa epidemiatilannetta ja sairaan­hoidon kapasiteetin kehittymistä erittäin tiiviisti joulunpyhien ajan.

Päivystyspotilaiden määrä väheni 25 % Kanta-Hämeen keskussairaalassa

17.12.2020 klo 02:00
Tampereen yliopiston ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tutkijat selvittivät koronaviruksen ja kevään poikkeusolojen vaikutusta päivystyskäyntien määrään ja laatuun. Kanta-Hämeen keskussairaalassa päivystyspotilaiden määrä väheni noin 25 % keväällä 2020. Ns. ei-kiireelliset käynnit puolittuivat. Väitöskirjatutkija Jalmari Tuominen sanoo löydösten olevan linjassa aiempien SARS- ja MERS-epidemioiden vaikutusalueella raportoitujen muutosten kanssa. Vaikka kiireettömien potilaiden määrä väheni huomattavasti, tutkimuksessa havaittiin myös vakava piirre. Tuominen kertoo, että myös vakavista, kiireellisistä syistä johtuvia käyntejä näyttää jääneen toteutumatta.

HUS pitää valmiuslakia tarpeellisena

17.12.2020 klo 02:00
HUSissa on käytettävissä olevin keinoin pyritty turvaamaan toimintaa vuoden 2021 lopussa. Työntekijäjärjestöjen kanssa on neuvoteltu lisätyökorvaukset sekä päätetty jatkaa hälytysrahan maksamista joustavammin. HUSin johdon kanta on, että valmiuslaki tarvitaan, koska sen avulla voidaan turvata terveydenhuollon resurssien lisäys koronatilanteen mahdollisesti heiketessä joulun ja vuoden vaihteen aikana. Lisäksi valmiuslaki on tarpeellinen, koska se mahdollistaa voimakkaammat rajoitustoimenpiteet, kuten esimerkiksi ravintoloiden sulkemisen, tiukemmat kokoontumisrajoitukset ja liikkumisrajoitukset. Näitä rajoituksia tarvitaan, jos tartuntojen määrät lähtevät uudelleen kasvuun.

Mehiläinen toimittaa lääkäreitä ja hoitajia Helsingin ja Vantaan kaupungeille

17.12.2020 klo 02:00
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala on valinnut Mehiläisen toimittamaan lääkäreitä ja hoitajia Myllypuron terveysaseman päiväaikaisen päivystys- ja akuuttitoiminnan tueksi 4.1.2021 alkaen kevennetyn kilpailutuksen perusteella. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala valitsi lääkäripalveluiden kilpailutuksen perusteella Mehiläisen puitesopimustuottajaksi terveysasemien, Vantaan sairaalan, vammaispalveluiden, päihdepalveluiden, lastenneurologian, lastenpsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian lääkäripalveluissa. Omissa lääkärikeskuksissaan Mehiläinen tuottaa jatkossa Vantaan koululaisten ja esikoululaisten silmälääkäri-, äitiysneuvola-, lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalveluita maksusitoumuksella. Lisäksi Mehiläinen valittiin yksinoikeudella vastaamaan Vantaan sairaalan viikonloppu- ja arkipyhien osastokiertojen lääkäripalveluista.

Tyytyväisyys johtamiseen lisääntyi Eksotessa

17.12.2020 klo 02:00
Eksoten vuoden 2020 työhyvinvointikyselyn tuloksissa näkyvät kasvanut tyytyväisyys johtamiseen sekä kokemukset työn kuormitustekijöiden vähentymisestä. Kyselyyn vastasi 65 % eksotelaisista. Koko organisaatiotason tuloksissa vahvuuksia ovat esimiesten toiminnan oikeudenmukaisuus ja johtamistapa, työyhteisön tuki sekä työn mielekkyys. Tuloksissa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, ja erityisesti tyytyväisyys johtamiseen on lisääntynyt Eksotessa kautta linjan. Myös työn kuormitustekijät ovat pääosin vähentyneet. Työhyvinvoinnin haasteita ovat asiakasväkivalta, työn eettinen kuormitus sekä työmäärä. Myös koronapandemia on lisännyt työn kuormitusta ja lisännyt huolta oman terveyden puolesta.

Mielipide: Monien terveyssovellusten tietoturvassa puutteita

17.12.2020 klo 02:00
Hyvinvoinnin ja terveyden suurlähettiläs Päivi Sillanaukee ulkoministeriöstä ja Organisation for the Review of Care and Health Appsin (ORCHA) perustaja ja toimitusjohtaja Liz Ashall-Payne kirjoittavat terveyssovellusten tietoturvariskeistä. Digitaalinen terveydenhuolto on ollut pitkään monen hallinnon asialistalla, ja koronapandemia on entisestään lisännyt tarvetta alan sääntelylle. Älylaitteisiin on nykyisin tarjolla lähes 400 000 erilaista terveyssovellusta. Suomi tekee yhteistyötä ORCHA:n kanssa sovellusten laadun arvioinnin ja standardoinnin suhteen. ORCHA:n tutkimukset osoittavat, että vain 20 % sovelluksista täyttää sekä kliinisen pätevyyden että tietoturvan vaatimukset. Suomi on pitkäjänteisesti valmistellut oikeudellisia kehyksiä valtakunnallisten terveysrekisterien datan käyttöön. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia terveysrekisterien tietojen toissijaiseen käyttöön mm. digitaalisten terveyssovellusten kehittämiseksi.

Hamina jää osaksi Kymsotea

17.12.2020 klo 02:00
Haminan kaupunginvaltuustolle tehtiin esitys Kymsotesta eroamisesta vuoden 2022 alussa, mutta se ei saanut riittävää kannatusta. Haminan kaupunki jatkaa Kymsoten jäsenenä. Kymsoten hallituksen jäsen, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Hartikainen toteaa, että palvelujen taso Haminassa on parempi kuin ennen Kymsoten perustamista. Hänen mukaansa eroaminen Kymsotesta olisi täysin epärealistinen toimenpide tässä tilanteessa.

Eksoten Ensihoidossa ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella koronarypäs

17.12.2020 klo 02:00
Eksoten ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstöä on asetettu koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteeniin. Karanteeniin on asetettu yhteensä noin 40 työntekijää. Eksoten ylilääkäri Sami Raasakka kertoo, että tartuntaketjut on saatu hyvin selvitettyä ja varotoimena henkilöstöstä otetaan koronatestejä sekä ensihoidon että pelastuslaitoksen osalta. Karanteenista riippumatta ensihoidon ja pelastuslaitoksen valmius kiireellisen avun antamiseen on turvattu.

Sairaanhoitajaliitto vaatii alalle erikoistumiskoulutusta

16.12.2020 klo 02:00
Sairaanhoitajaliitto vaatii alalle erikoistumiskoulutusta. Liiton puheenjohtajan Nina Hahtelan mukaan erikoistumiskoulutusta tarvittaisiin esimerkiksi sairaanhoitajien tehohoitotyöhön ja infektioiden torjuntaan. Koulutuksen tulisi olla yhtenäistä ja kansallisesti sovittua. HYKSin sairaanhoitoalueen johtava ylihoitaja Marja Renholm uskoo, että erikoistumiskoulutus lisäisi sairaanhoitajien sitoutumista työtehtäviinsä. Hahtelan mukaan korona on jättänyt sairaanhoitoalalle ikävän jäljen. Puutteita on ollut koronatilanteen johtamisessa ja suojavarusteiden riittävyydessä. Sairaanhoitajat myös kokevat, että joillain paikkakunnilla käytettiin keväällä 2020 väärin poikkeuslakia, ja siirrettiin henkilökuntaa paikasta toiseen ja peruttiin lomia, vaikka paikkakunnalla ei ollut koronapotilaita. Suurin uhka on kuitenkin sairaanhoitajien työuupumus. Ammattikorkeakoulu Laurea on Suomen suurin sairaanhoitajakouluttaja. Koronan takia opiskelijoiden harjoitteluohjauksia sairaaloissa on jouduttu perumaan, mutta toisaalta on luotu uusi malli, jossa opiskelijat tekevät harjoittelua työsuhteessa.

Lääkintöneuvos: Suomen syöpähoidossa on vielä parannettavaakin

16.12.2020 klo 02:00
STM:n lääkintöneuvos, onkologi Sirkku Jyrkkiö on arvioinut Mediuutisten webinaarissa Suomen syövänhoidon tilaa. Hän vertasi sitä kymmenen Euroopan syöpäorganisaation laatimaan onkologian strategiseen tavoitteeseen. Julistuksen listaamista kymmenestä tärkeimmästä tavoitteesta Suomella on melko hyvin hallussa kuusi. Niitä ovat mm. hoidon tavoitettavuus, tiedottaminen, moniammatillinen hoito ja syövänhoidon laatu. Parannettavaa on Jyrkkiön mukaan jaetussa päätöksenteossa, palliatiivisessa hoidossa, kuntoutuksessa sekä syöpäpotilaan palvelujen yhtenäistämisessä.

Pelastuslaitokset ykkösenä julkisorganisaatioiden mainetutkimuksessa

16.12.2020 klo 02:00
Pelastuslaitoksilla on julkishallinnon organisaatioista paras maine jo toista vuotta peräkkäin, selviää T-Median toteuttamasta Luottamus & Maine -tutkimuksesta. Erityisen positiivinen mielikuva kansalaisilla on pelastuslaitosten palveluista. Toiselle sijalle sijoittui Ilmatieteen laitos ja kolmannelle Hätäkeskuslaitos. Mainetutkimuksessa oli mukana 74 julkisorganisaatiota. Kansalaiset antoivat pelastuslaitoksille kokonaisarvosanan 3,96 asteikolla 1-5. Pelastuslaitosten tulos parani hieman vuodesta 2019. Hätäkeskuslaitoksen saama mainearvosana oli 3,84. Kyselyyn vastasi noin 8 000 suomalaista.

Selvitys: Potilas- ja asiakasturvallisuuden kansallista seurantaa kehitettävä

16.12.2020 klo 02:00
THL:n selvityksen mukaan Suomessa ei ole saatavilla tarkkaa kansallista tietoa siitä, kuinka paljon sosiaali- ja terveydenhuollossa sattuu tilanteita, joissa potilas- ja asiakasturvallisuus vaarantuu. Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta ja valvonta ovat hajallaan eri viranomaisorganisaatioissa. Tieto potilasturvallisuudesta on hajautunut Valviralle, Fimealle, Kelalle, Potilasvakuutuskeskukselle, aluehallintovirastoille ja THL:lle. Tiedon puutteita myös sosiaalihuollon puolella. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden määrittelyä ja mittaamista tulisikin vahvistaa kansallisesti. Syksyllä 2020 alkaneessa STM:n Toivo-ohjelmassa pyritään ratkomaan viranomaisten välisen yhteistyön ja tietotuotannon ongelmia ja katvealueita. Myös meneillään oleva kansallinen laaturekisterien kehittämistyö edistää osaltaan potilas- ja asiakasturvallisuustietojen systemaattista ja luotettavaa keräämistä.

Sivut