Hammaslääkäri

Keskiviikko 02.12.2020

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain Update reports.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 4 min sitten

Apotin laajamittainen käyttö sujunut hyvin ensimmäisen viikon aikana

10.11.2020 klo 02:00
HUS siirtyi 31.10.2020 uuteen aikakauteen, kun kaikki sairaalat alkoivat käyttää Apottia. Vain HUS Kuvantaminen on enää Apotin ulkopuolella, mutta sekin liittyy mukaan huhtikuussa 2021. Toimintaa merkittävästi haittaavia ongelmia ei ole ilmennyt ensimmäisen viikon aikana. Sairaalat toimivat normaalisti eikä päivystyksissä ole ollut ruuhkaa. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on erityisen tyytyväinen siihen, että potilaiden kannalta Apotin käyttöönotto on sujunut varsin huomaamattomasti. Myöskään koronavirusepidemia ei ole häirinnyt käyttöönottoa.

Kymsoten hammashuolto on niukasti hoitotakuun rajoissa

10.11.2020 klo 02:00
Kymsoten omissa suun terveydenhuollon yksiköissä pysyy hoitotakuun rajoissa. Vastuuylihammaslääkäri Tarja Rutkiewicz kertoo kiireettömän hoidon odotusajan olevan noin puoli vuotta eli niukasti hoitotakuun rajoissa. Kiirehoito Kymsoten suun terveydenhuollon yksiköissä on jatkunut ennallaan. Rutkiewiczin mukaan potilaita ei tällä hetkellä laiteta jonoon, vaan hoidon tarpeen kiireellisyys arvioidaan yhteydenoton aikana.

Helsinki suunnittelee seitsemää jättimäistä terveyskeskusta

9.11.2020 klo 02:00
Vuonna 2030 Helsingissä on tarkoitus olla seitsemän jättimäistä terveys- ja hyvinvointikeskusta sekä noin viisi pienempää terveysasemaa. Tämä tarkoittaisi yli kymmenen pienen terveysaseman sulkemista. Keskittymissuunnitelmat ovat hiljattain täsmentyneet varsinkin lännessä, pohjoisessa ja koillisessa. Rakennussuunnitelmissa perhekeskukset sekä terveys- ja hyvinvointikeskukset ovat enimmäkseen vierekkäin tai samassa rakennuksessa. Pieniä neuvoloita saattaa jäädä samoihin kaupunginosiin kuin pieniä terveysasemia. Monessa kaupunginosassa rakennetaan uusia tiloja seniorikeskuksille. Idän toinen suuri terveys- ja hyvinvointikeskus kasvaa nykyisen Myllypuron terveysaseman ympärille. Keskusta laajennetaan vuoteen 2025 mennessä. Helsingin keskustan isoista keskuksista on tarkoitus tehdä lopullinen rakentamispäätös ennen vuoden 2021 vaihdetta, jolloin Kampin keskus voisi olla valmis vuonna 2027. Lännen kahta jättikeskusta on suunniteltu Haagan liikenneympyrään. Avajaiset olisivat vuonna 2027. Myös koillisessa suunnitellaan kahta suurta keskusta Malmille vuodelle 2027.

THL: Kolmella alueella vaikeuksia vastata sote-palveluiden tarpeeseen

9.11.2020 klo 02:00
THL:n asiantuntija-arvioiden mukaan Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa on vaikeuksia vastata sote-palveluiden suureen tarpeeseen. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa sote-palveluiden tarve on selvästi muuta maata suurempi, jollain alueilla maan suurin. Myös mielenterveyden ongelmat ovat maan keskiarvoja yleisempiä. Alueilla on vaikeuksia vastata suureen sote-palveluiden tarpeeseen, yhtäältä siksi että kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet, toisaalta siksi, että palvelujärjestelmä on joillain alueilla hajanainen ja palvelunjärjestäjiä lukuisia.

Lohi: Rahoitus todennäköisesti kasvaa kaikilla alueilla sote-uudistuksessa

9.11.2020 klo 02:00
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi vastaa Uutissuomalaisen debatissa professori Lasse Lehtosen debattikirjoitukseen, jossa Lehtonen arvioi, että valtion tulisi suunnata sote-palveluihin 2 miljardia euroa nykyistä enemmän. Lohi myöntää, että Suomi käyttää palveluihin muita Pohjoismaita vähemmän rahaa, mutta kulurakenteet on mitoitettava sille tasolle, mihin Suomella on varaa. Lohi katsoo rahoituksen olevan sote-uudistuksessa tarveperusteista. Vaikka rahoitus vähenee joiltain alueilta, väheneminen ei ole prosentuaalisesti kovin suurta näiden alueiden menotasoon nähden. Lisäksi luvassa on seitsemän vuoden siirtymäaika. Alueille korvataan täysimääräisenä kustannusten nousu sekä tarpeiden ja tehtävien lisääntyminen. Absoluuttisena summana rahoitus todennäköisesti kasvaa kaikissa maakunnissa. Rahoitus säädetään todellisten, käytettyjen kulujen mukaiseksi. Jos rahoitus ei turvaa riittäviä palveluja, alueilla on oikeus saada valtiolta lisää rahoitusta. Jatkossa perusterveydenhoitoon panostetaan niin paljon, että kalliimpaa erikoissairaanhoitoa voidaan vähentää.

HUSin Lehtonen: Sote-uudistus voi lisätä terveyseroja ja epätasa-arvoa

9.11.2020 klo 02:00
Terveysoikeuden professori ja HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa Uutissuomalaisen debattikirjoituksessa, että sote-uudistus uhkaa lisätä terveyseroja ja epätasa-arvoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien perussyy löytyy rahoituksesta. Suomessa käytetään niin vähän julkista rahaa sote-palveluihin, että se ei riitä väestön tarpeisiin. Muut Pohjoismaat käyttävät rahaa Suomea enemmän. Kunnat ovat rahoittaneet palveluja kuntaveron tuotoilla ja valtionosuuksilla. 10 vuoden aikana valtionosuudet ovat pienentyneet 2 miljardilla eurolla, ja summa vastaa suunnilleen sitä rahoituksen tason eroa, joka on Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Valtionosuuksien vähentyminen on heikentänyt kuntien kykyä hoitaa sote-palveluita. Valtionosuuksien 2 miljardin eron vähennys vastaa vuosittain asumistukeen käytettyä summaa. Terveydenhoitoa on leikattu ja sama summa on annettu tukena asuntosijoittajille. Tätä ratkaistaan nyt rakentamalla uusi hallintokerros kuntien ja valtion väliin. Tanskassa on investoitu miljardeja palvelujen parantamiseen. Suomessa uskotaan palvelujen paranevan, kun sama summa jaetaan uudestaan maan eri alueiden välillä. Palvelut huononevat siellä, missä rahoitus vähenee. Sote-uudistuksessa rahoitus vähenee sieltä, missä asuu suurin osa maan väestöstä, joten lopputuloksena voi olla epätasa-arvo ja terveyserojen kasvu. Uudistuksen lähtökohtana tulisikin olla julkisen rahoituksen nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle.

Lääkemääräys saattoi näkyä Apotissa tuplana ohjelmistovirheen vuoksi

9.11.2020 klo 02:00
Potilastietojärjestelmä Apotin pohjalla olevassa Epic-järjestelmässä havaittiin virhe, joka saattaa aiheuttaa lääkemääräyksen näkymisen Apotissa kaksi kertaa. Epicin virhe on maailmanlaajuinen, ja järjestelmätoimittaja on tehnyt siihen ohjelmistokorjauksen. Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki kertoi, että ohjelmistokorjaus saatiin käyttöön iltapäivällä 6.11.2020. Apotin käyttäjät olivat havainneet kolme lääkemääräyksen tuplaantumisvirhettä, mutta niistä ei aiheutunut potilaille vaaratilanteita. HUS kehotti henkilökuntaa tarkkaavaisuuteen virheen vuoksi.

Timo Aro: Hallitus on jakamassa Suomen liian moneen alueeseen

9.11.2020 klo 02:00
Aluekehittämiseen erikoistuneen konsulttitoimisto MDI:n johtavan asiantuntijan Timo Aron mukaan hallitus on jakamassa Suomen liian moneen alueeseen, kun sote-alueita kaavaillaan Helsingin lisäksi 21 kappaletta. Alueiden väestökehityksestä on keskusteltu liian vähän. Alle puolella alueista väestö kasva lähivuosina, ja muut alueet tyhjenevät. Kehitys kiihtyy entisestään vuoteen 2040 mennessä. Monella alueella ikääntyneiden määrä kasvaa vuosien 2020-2040 aikana. Ikääntymisen suhteellinen muutos on suurinta Keski-, Länsi- ja Itä-Uudellamaalla, Vantaan ja Keravan alueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Aron mukaan alueiden määrä on suurempi kuin taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ja väestönkasvu edellyttävät. Hallituksen sote-uudistus on leikkaamassa mm. Uudenmaan sote-palveluiden rahoitusta. Aron mukaan Uudenmaan nykyinenkään palvelurakenne ei kestä muutosta, jonka väestön ikääntyminen aiheuttaa. Uudistuksessa pitäisi varmistaa, ettei sivuvaikutuksena heikennetä kantokyvyltään vahvoja, kasvavia ja perusterveitä alueita. MDI on analysoinut uusien sote-alueiden lähtötilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Paras lähtötilanne on Helsingissä, Vantaa-Keravalla, Länsi-Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Vaikeimmat näkymät ovat Kainuussa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi asiakastietolaki parantaisi sote-rekisterien tietoturvaa

6.11.2020 klo 02:00
Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn lakia, joka parantaisi Vastaamon käytössä olleen rekisterin kaltaisten erillisten asiakastietojärjestelmien tietoturvaa. Lakiesityksessä on mukana pääsääntöisesti kaikkia palvelunantajia koskeva velvoite Kanta-palveluun liittymisestä. Kanta-palvelun arkistoon tallennettaisiin jatkossa myös sosiaalihuollon asiakastietoja. Lakiesitys tarjoaa monia suojatoimia Vastaamon kaltaisten tietomurtojen estämiseksi. Kantaan liitetyiltä järjestelmiltä vaaditaan Kelan tekemä yhteistestaus sekä niille tehdään ulkopuolinen tietoturva-arviointi. Lakiesitys ei liity suoraan Vastaamon tietomurtoon, vaan ajoituksessa on kyse sattumasta. Uuden asiakastietolain on määrä tulla voimaan huhtikuun 2021 alussa.

Uusi tietosuojavaltuutettu: Vastaamo-tapaus herätti tietosuojan tärkeyteen

6.11.2020 klo 02:00
Uutena tietosuojavaltuutettuna aloittanut Anu Talus toteaa Vastaamo-tapauksen olleen raaka-herätys. Se näytti suomalaisille, miksi tietosuoja on tärkeä asia ja mihin EU:n tietosuoja-asetusta tarvitaan. Tietosuojavaltuutetun toimisto arvioi nyt, oliko Vastaamon tietosuoja lain edellyttämällä tasolla ja tulisiko terveys- ja hoivapalveluja tarjoaviin yrityksiin tehdä laajempi tarkastuskierros. Talus kertoo, että tietosuojavastaavat ja kansalaiset ovat aiempaa paremmin perillä tietosuoja-asioista. Liian usein ajatellaan kuitenkin yhä niin, ettei ole väliä minne tiedot menevät.

Vieraskynä: Terveydenhuollon tieturvassa paljon parantamista

6.11.2020 klo 02:00
Mehiläisen it-johtaja Kalle Alppi ja Nixu Certificationin toimitusjohtaja Niki Klaus kirjoittavat Vieraskynä-palstalla, että tietoturvan taso vaihtelee huimasti terveydenhuollon organisaatioissa Suomessa. Meillä ei ole kattavia valvontakäytäntöjä. Lainsäätäjien ja viranomaisten täytyy nyt miettiä, mitä vähimmäismääräyksiä terveydenhuollon tietoturvalle asetetaan ja miten sen toteutumista valvotaan. Nykyiset tietoturvavaatimukset määrittävät lähinnä Kanta-järjestelmään liittymisen ehtoja. Kannan riskienhallinta vaikuttaa olevan kunnossa, mutta Kanta-järjestelmän ulkopuoliset potilastiedot ovat alttiimpia tietomurroille. Viranomaisten ja terveysalan yritysten pitäisi yhdessä valmistella tietoturvavaatimuksia. Kriittisen tiedon turvaamisen ja sen kustannusten välille täytyy löytää oikea tasapaino. Terveydenhuollon tietoturvaa ja potilaiden tietosuojaa on parannettava, ja vastuu on kaikilla asianosaisilla.

Esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamisesta eduskuntaan

6.11.2020 klo 02:00
Hallituksen esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi menee eduskuntaan. Lakimuutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Lakiluonnoksessa esitetään muutoksia, joilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti. Asiantuntijalääkärin olisi laadittava kannanottonsa selkeästi ja yhdenmukaisesti ottaen huomioon kulloistakin esillä olevaa etuutta koskevan lain edellytysten mukaiset keskeiset ja olennaiset lääketieteelliset seikat. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi myös työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutuslaitoksen harkintavaltaa sen suhteen, milloin vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin on osallistuttava korvausasian käsittelyyn.

Biodesign-konseptilla etsitään terveydenhuollon ongelmat ja niihin ratkaisut

6.11.2020 klo 02:00
Aalto-yliopiston Biodesign Finland -hankkeissa on mm. korjattu kudosvaurioita biomateriaaleilla ja tuettu mielenterveyspotilaiden toipumista ympäristönsuunnittelulla. Biodesign-hankkeista vastaavan professori Heikki Niemisen mukaan hankkeessa jalkaudutaan kuukaudeksi sairaalaan tekemään havaintoja ja pohtimaan mitä ongelmia kannattaisi ratkaista, eikä ryhdytä ratkomaan valmiiksi annettuja ongelmia. Tavoitteena on löytää ongelmia, joita voisi ratkaista lääketieteellisen teknologian keinoin. Vuoden 2019 Biodesign-tiimi vietti havainnointijakson HUSin Naistenklinikan eri osastoilla ja löysi kaikkiaan 400 ongelmaa tai tarvetta ratkaistavaksi. Synnytyksessä vaurioituneita kudoksia on perinteisesti korjattu polypropyleenimuovista tehdyn laskeumaverkon avulla, mutta tutkijat löysivät tähän paremman vaihtoehdon biomateriaaleista. Keväällä 2020 ryhmä kiinnitti huomiota Peijaksen sairaalan psykoosilinjan suljetun osaston karuun kattoterassiin, ja siitä haluttiin luoda potilaille viihtyisä paikka, joka tukee tervehtymistä. Kattoterassin parantamisen yhteistyökumppaniksi tulivat Kekkilä, Lehtovuori, Tikkurila ja SKS Mekaniikka. Vuoteen 2020 mennessä Biodesign-konseptia on toteuttanut kuusi tiimiä, jotka ovat tunnistaneet kaikkiaan 1 400 terveydenhuollon tarvetta tai ongelmaa. Ensimmäisiä teknologisia ratkaisuja on jo alettu tuoda potilas- tai kotikäyttöön.

Psykiatrisessa hoidossa olevien nuorten määrä rajussa kasvussa Kanta-Hämeessä

5.11.2020 klo 02:00
Nuorisopsykiatrian poliklinikan ylilääkäri Tiina Tuominen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kertoo potilasmäärän kasvaneen 60 % vuodesta 2016. Tänä aikana ei ole saatu kuitenkaan yhtään lisähenkilöstöä, eikä nykyisiäkään lääkärien virkoja saada täyteen. Lastenpsykiatriassa potilasmäärä on kasvanut 25 % puolessatoista vuodessa. Tuominen kertoo kiireellisten potilaiden pääsevän joustavien toimintojen poliklinikalle aina alle viikossa, mutta vähemmän kiireelliset joutuvat odottamaan ensikäyntiä 8-10 viikkoa. Yleisimmät syyt hoidon tarpeeseen ovat masennus ja itsetuhoisuus. Tuominen kertoo itsetuhoisuuden lisääntymisen olevan viime vuosien trendi. Tuomisen mukaan psykiatrisen hoidon kasvupaineiden taustalla on nuorten perustason mielenterveyspalvelujen vähäisyys.

Koronatilanteen kiihtyminen sai terveydenhuollon puhelut laskuun

5.11.2020 klo 02:00
Suomalaisten yhteydenotot terveydenhuoltoon kääntyivät laskuun syys- ja lokakuussa 2020 puhelinlinjat ruuhkauttaneen elokuun jälkeen. Puheluiden määrä vähentyi samalla kun koronatartuntojen määrä kasvoi. Näin kertovat palveluohjauksen ratkaisuja terveydenhuollon asiakaspalveluun tarjoavan Aurora Innovationin tilastot, jotka seuraavat Suomen terveydenhuollon organisaatioihin tulevien asiakaspuheluiden määrää. Koronakevään aikana kertynyt hoitovelka sai suomalaiset hoidattamaan kiireettömiä terveysasioitaan poikkeuksellisen aktiivisesti vielä heinä- ja elokuussa. Koronatestaukseen liittyvät kyselyt ruuhkauttivat palvelunumeroita elokuussa. Koronatartunnan pelko ja kiireettömän hoidon alasajo saivat terveydenhuollon asiakaspuhelumäärät laskuun myös viime keväänä.

Mielenterveyspooli: Terapiatakuuta tarvitaan sote-uudistuksessa

5.11.2020 klo 02:00
Mielenterveyspalveluita kehitetään nyt hankkeissa ympäri maata vuosina 2020-2022 osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa. Tämä on tärkeää, mutta ei vielä riitä kipeästi kaivatun Terapiatakuun toimeenpanemiseksi. Mielenterveyspoolin järjestöt odottavat, että hallitus ottaa Terapiatakuun osaksi omaa ohjelmaansa perusterveydenhuollon vahvistamiseksi.Terapiatakuun toteuttamiseksi tarvitaan terveydenhuoltolakiin nykyistä tarkempi linjaus siitä, millainen mielenterveyden hoito peruspalveluihin sisältyy. Lisäksi tarvitaan riittävä rahoitus tämän uudistuksen toteutukseen. Uudistuksen kustannus olisi noin 35 miljoonaa? euroa vuodessa. Mielenterveyspoolin järjestöt ovat Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa vaatineet mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamista.

Kansalaiset haluavat yksityiset mukaan tuottamaan julkisia sote-palveluja

5.11.2020 klo 02:00
Hyvinvointiala HALI ry:n toteuttamassa kyselyssä on kartoitettu suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisiin sote-kysymyksiin. 85 % vastaajista piti hyvänä, että julkisten sote-palvelujen tuottamisessa käytetään myös yksityisiä palveluntuottajia. 64 % katsoo, että palveluseteliä pitäisi hyödyntää terveyspalveluissa nykyistä enemmän. Yli puolet vastaajista lisäisi myös sosiaalipalveluissa palvelusetelien hyödyntämistä entisestään. Yli puolet vastaajista pitää erittäin tai melko epätodennäköisenä, että sote-uudistus parantaisi sosiaali- ja terveyspalveluja vastaajan omalla asuinalueella. Vain 5 % vastasi pitävänsä erittäin todennäköisenä, että sote-uudistus parantaisi sote-palveluja omalla asuinalueella. Epätietoisia oli 23 %.

Suomen Rokotepalvelu avaa Rokoteklinikan Helsinkiin

5.11.2020 klo 02:00
Rokotebusseista tunnettu Suomen Rokotepalvelu avaa marraskuussa 2020 Rokoteklinikan Helsingissä Ateneuminkujalla. Siellä voi pistäytyä rokottautumassa ilman ajanvarausta tai lähetteitä. Rokottamisen kivijalkakauppa on ainoa laatuaan Suomessa. Rokotuspalveluiden lisäksi lääkärit ja sairaanhoitajat antavat myös terveysneuvontaa. Klinikalla voivat asioida kaikki terveet henkilöt, ja lääkärin resepti sisältyy palveluun.

Oysin vaikeaa löytää sairaanhoitajia töihin

5.11.2020 klo 02:00
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on ollut jo pitkään vaikeuksia sairaanhoitajien saamisessa. Hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarilan mukaan rekrytointi näyttää vain vaikeutuvan entisestään. Muuta henkilökuntaa löytyy sairaanhoitajia paremmin töihin. Sairaanhoitajien vakinaisiin paikkoihin hakemuksia tulee, mutta ei niinkään määräaikaisiin tehtäviin. Sairaanhoitajia lähtee pois tai eläköityy enemmän kuin uusia tulee. Lukkarila kertoo, että yhteistyötä sairaanhoitajia kouluttavan Oulun ammattikorkeakoulun kanssa on tiivistetty entisestään.

Tays Sydänsairaala aloittanut vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelun

5.11.2020 klo 02:00
Tays Sydänsairaala tavoittelee sydämen vajaatoimintapotilaiden hyvinvoinnin parempaa seurantaa uudella etäpalvelulla. Ensimmäisenä Suomessa käyttöön otettava palvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin. Palvelu mahdollistaa myös potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen videopuhelun. Uuden etäseurantapalvelun avulla osa potilaista voi korvata toistuvat kontrollikäynnit. Tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin. Alkuvaiheessa etäseurantapalvelua tarjotaan noin viidellekymmenelle Tays Sydänsairaalan vajaatoimintapoliklinikan potilaalle.

Sivut