Suomen Hammaslääkärilehti
Finlands Tandläkartidning
Finnish Dental Journal
Klinikan ovien sulut eivät Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman historian tuntien ole Kuopiossa uutta. Viime vuoden aikana klinikan ovet olivat salvattuina kolmen kuukauden ajan. Syksyllä yliopiston pääsisäänkäyntiä kuitenkin raotettiin sen verran, että hammaslääketieteen opiskelu oli mahdollista. Hieman erilaista se oli ja on ehkä jopa pysyvästi.
Jos hammaslääketieteen opiskelu olisi sairaalasarja, niin viidennen opiskeluvuoden draaman kaari kuluisi pandemian merkeissä. Koulu kuitenkin luotsasi itsensä onnekkaasti syyslukukauden läpi ja uuden vuoden alkuun. Syksyn aikana opinnot etenivät, eikä kliinistä lähiopetusta tarvinnut joukkoaltistusten takia keskeyttää.
Hyvää uutta vuotta kaikille kollegoille – vuosi 2021 on vain muutaman päivän vanha.
Ensimmäinen reaktioni taisi olla helpottunut, kun yliopiston johto maaliskuussa kehotti siirtymään mahdollisuuksien mukaan etäopetukseen. Samalla olin myös vähän jännittynyt. Toisen vuoden opiskelijoiden lukujärjestys kevään osalta näytti todella täydeltä. Saisikohan tästä etäopiskelusta vähän helpotusta siihen? Näin jälkikäteen ajateltuna vastaus kysymykseen on ei.
Heikosti nukutut ja välillä yöttömätkin yöt. Iltaisin ja päivisin pohdin: Mitä olen totisesti oppinut? Olenko tehnyt tarpeeksi? Voinko tuntea ylpeyttä saavutuksistani? Mitä muuta olen sen lisäksi, kuin että olen ratas tässä kultaisessa sammossa? Mistä hammaslääkärit on tehty?
Valitsemani opintie käsittääkseni opettaa osaamispohjaisen viitekehyksensä lisäksi altruismia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eettisiä periaatteita ja niiden noudattamista, elämän kunnioittamista, rehellisyyttä, ihmisyyden kunnioittamista sekä saavutetun korkean ammattitaidon ylläpitoa.
Neljäs opiskeluvuosi alkoi elokuussa varsin erilaisissa merkeissä kuin olin etukäteen ajatellut. Kevään koronatauon ja kesäloman jälkeen koulun penkille palaaminen tuntui ihanalta, mutta samalla hieman pelottavalta. Kolmannen vuoden keväällä kliinistä kokemusta ehti kerryttää vain parin hassun kuukauden ajan, ja neljännen vuoden alussa omat taidot tuntuivat kauniisti ilmaistuna varsin rajallisilta. Aikaisemmin sitä ajatteli, että neljännelle mennessä on saanut jo hieman tuntumaa erilaisiin toimenpiteisiin, kuten paikkauksiin, mutta koronan jäljiltä meidän tilanteemme oli hieman toinen.
Olipa kerran potilas, joka tuli terveyskeskuksen hammashoitolaan hammaslääkärille. Potilaalle tavanomainen käynti, mutta peilin varressa tuntuu erityiseltä olla elämänsä ensimmäistä työpäivää hammaslääkärinä vastaanottamassa ensimmäistä potilasta.
Oletko tuntenut epävarmuutta viime aikoina?
Minä ainakin olen. Erityisesti tänä vuonna. Helmikuussa 2020 olin melko odottavaisin mielin tulevan kevään ja kesän suhteen. Opiskelu sekä kliininen hoitoharjoittelu rullasivat omalla painollaan. Kesätyönhaku oli tuottanut tulosta, ja olin saanut kesäkandipaikan kotipaikkakunnaltani.
Enää tarvitsisi suoriutua vain kuntatentistä ja valtakunnallisesta OSCE:sta, jotka pitäisi läpäistä ennen kesätöihin pääsyä.
Oletko tuntenut epävarmuutta viime aikoina?
Minä ainakin olen. Erityisesti tänä vuonna. Helmikuussa 2020 olin melko odottavaisin mielin tulevan kevään ja kesän suhteen. Opiskelu sekä kliininen hoitoharjoittelu rullasivat omalla painollaan. Kesätyönhaku oli tuottanut tulosta, ja olin saanut kesäkandipaikan kotipaikkakunnaltani.
Enää tarvitsisi suoriutua vain kuntatentistä ja valtakunnallisesta OSCE:sta, jotka pitäisi läpäistä ennen kesätöihin pääsyä.
Maaliskuusta kesäkuun alkuun denttarit eivät poranneet. Pitkältä tuntuneen tauon jälkeen kesäkuussa tämä onnekas denttari pääsi tarttumaan poraan kotikaupungissaan Joensuussa Siilaisen hammashoitolan huoneessa 5. Olin saanut jo maistiaisen talon tavoista toimiessani edellisen kesän hammashoitajana kyseisessä hoitolassa.
Vasenkätisyyteni takia työt jatkuivat samalta puolelta hoitotuolia, mutta nyt hammaslääkärin viransijaisena.
