Hammaslääkäri

Lauantai 04.07.2020

Lääke & tiede

Brexit uhkaa brittien terveydenhuoltoa

Yhdistyneet Kansakunnat jättivät virallisesti Euroopan Unionin 31.1.2020. Vuonna 2016 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen asiaa on vatvottu kyllästymiseen saakka lukuisilla foorumeilla. Tapahtunut poliittinen ratkaisu ei suoranaisesti kuulu hammaslääketieteen alueelle, mutta lukiessani The Lancet -lehden pääkirjoitusta aiheesta tartuin kuvainnollisesti kynään (Lancet 2020; 395: 390).

Lehden toimituksen suorasanainen teksti oli traagisuudessaan mielenkiintoista, joten valotan sitä tässä Hammaslääkärilehden lukijoille – parasta peribrittiläistä tyyliä.

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama maku- ja hajuaistin häiriö

Moni meneillään olevaan pandemiaan sairastunut potilas on valittanut maku- ja hajuaistin häviämistä usein jo ennen varsinaisen taudin puhkeamista. Tämä harmittava sivuvaikutus on tutkimusten mukaan hyvin yleinen. Kesäkuun alussa tekemässäni PubMed-kirjallisuushaussa aiheesta löytyi jo 78 tuoretta tutkimusta, joista tässä kahta siteeraan.

Milloin koronaviruspandemia päättyy?

Tätä kirjoittaessa parhaan ennusteen meidän näkökulmastamme antavat Solnassa, Ruotsissa sijaitsevan EU:n European Centre for Disease Prevention and Control -keskuksen reaaliaikaiset tilastot. Niiden mukaan pandemia olisi laantunut 4.12. mennessä (!).

Mutta tilanne jatkuu hyvin erilaisena eri maissa. Singaporessa pahin olisi ohi jo kesäkuun lopussa ja esimerkiksi Britanniassa elokuun 28. ja USA:ssa syyskuun 20. Suomesta ei tässä valitettavasti ole erikseen ennustetta, mutta Euroopan tilastoja katsoessa pahin näyttäisi kesän mentyä olevan ohi.

Tulevaisuus on 3D

Nykyarvion mukaan hammaslääketieteellisten 3D-sovellusten markkinat ovat miljardiluokkaa jo vuoden 2025 loppuun mennessä. Niiden kirjo kattaa täytteet, proteesit ja oikomislaitteet sekä implantit ja muut suu- ja leukakirurgiset sovellutukset, kuten kudospuutosten korvaamisessa tarvittavat materiaalit.

Jo nyt ”one-size-fits-all”-käsitys esimerkiksi implanttien suhteen on muuttumassa, ja tulevaisuudessa nekin valmistettaneen yksilöllisinä. Fyysisten jäljennösten aika on pian historiaa, kun intra-oraaliskannerit tekevät jo nyt saman työn nopeammin ja halvemmalla.

COVID-19-pandemia – mitä se suun terveydenhuollossa merkitsee?

Tammikuussa Hammaslääkärilehteen kirjoittamani kolumnin jälkeen koronavirusepidemia sananmukaisesti mullisti maailmanmenon. Mediassa asiaa on käsitelty lähes hysteerisesti, valtiot ovat sulkeneet rajojaan, ja WHO on antanut pandemiahälytyksen.

Ulkoministeriö, sairaanhoitopiirit ja yliopistot sekä monet firmat asettivat matkailurajoituksia. Lentoliikenne moniin kohteisiin pysähtyi täysin. Viranomaiset, kuten meillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, päivittävät jatkuvasti suosituksiaan. Niissä korostuu ennen kaikkea päivittäisen käsihygienian merkitys infektioiden torjunnassa.

Parantaako juurihoito elämänlaatua?

Hong Kongin ja Cardiffin yliopistojen yhteinen tutkijaryhmä julkaisi systemaattisen katsauksen otsikossa mainitusta aiheesta (Neelekantan ym. Clin Oral Investig 2020; 24:25–36). Kaiken kaikkiaan he löysivät kirjastotietokannoista kolme poikkileikkaustutkimusta, yhdeksän pitkittäistutkimusta ja neljä satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa kysymykseen oli haettu vastausta.

Koronavirusepidemia iskee jälleen

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva keuhkokuumetta aiheuttava uusi koronavirusinfektio on tätä kirjoittaessani (22.1.2020) hyvin ajankohtainen mediassa. Se on levinnyt seuraavasti: Ensimmäiset tapaukset havaittiin Wuhanissa joulukuussa 2019. Tammikuun 7. kyseinen virus identifioitiin ja nimettiin: 2019-nCoV. 11.1. sairastuneita oli Wuhanissa 41 henkilöä, joista yksi kuoli. Tammikuun 16. ilmeni ensimmäinen tapaus Japanissa (ko. henkilö oli palannut matkalta Wuhanista), 20.1. sairastuneita todettiin Thaimaassa ja Etelä-Koreassa, ja tammikuun 22.

Krooniset sairaudet globaalissa valokeilassa

Kestävän kehityksen mantra (sustainable development goal, SDG) on nykyisin useiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden agendalla – esimerkkinä WHO, joka hiljattain uudisti strategiansa: Terveellinen elämä jokaiselle. Mitä se sitten käytännössä merkitsee?

Purentaongelmien ja migreenien välisistä yhteyksistä

Purentaelimen häiriötilat voivat laukaista migreenin potilailla, joilla on siihen taipumus. Viime vuosina on ilmestynyt useita tutkimuksia, joissa on selvitetty purentaongelmien ja migreenin välisiä yhteyksiä.

Esimerkkinä on tuore brasilialainen tapaus-verrokkitutkimus, jossa osoitettiin, että migreenin vaarasuhde oli peräti kolminkertainen potilailla, joilla oli leukaniveloireita verrattuna potilaisiin joilla ei ollut näitä vaivoja (OD 3,0; 95%CI 1,47–6,19, p < 0,05; Fernandes ym. Pain 2019 doi: 10.1016/j.jpain.2019.03.010).

Kannattaako diabetesta seuloa hammashoidon yhteydessä?

Pikadiagnostiikasta on tullut arkipäivää monien systeemisairauksien diagnostiikassa. Verensokerin pikamittaukset tulivat käyttöön jo vuonna 1965, jolloin Dextrostix©-menetelmä kehitettiin, ja sillä voitiin mitata pisarasta verta sen glukoosipitoisuus.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Lääke & tiede