Hammaslääkäri

Keskiviikko 01.04.2020

Lääke & tiede

COVID-19-pandemia – mitä se suun terveydenhuollossa merkitsee?

Tammikuussa Hammaslääkärilehteen kirjoittamani kolumnin jälkeen koronavirusepidemia sananmukaisesti mullisti maailmanmenon. Mediassa asiaa on käsitelty lähes hysteerisesti, valtiot ovat sulkeneet rajojaan, ja WHO on antanut pandemiahälytyksen.

Ulkoministeriö, sairaanhoitopiirit ja yliopistot sekä monet firmat asettivat matkailurajoituksia. Lentoliikenne moniin kohteisiin pysähtyi täysin. Viranomaiset, kuten meillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, päivittävät jatkuvasti suosituksiaan. Niissä korostuu ennen kaikkea päivittäisen käsihygienian merkitys infektioiden torjunnassa.

Parantaako juurihoito elämänlaatua?

Hong Kongin ja Cardiffin yliopistojen yhteinen tutkijaryhmä julkaisi systemaattisen katsauksen otsikossa mainitusta aiheesta (Neelekantan ym. Clin Oral Investig 2020; 24:25–36). Kaiken kaikkiaan he löysivät kirjastotietokannoista kolme poikkileikkaustutkimusta, yhdeksän pitkittäistutkimusta ja neljä satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa kysymykseen oli haettu vastausta.

Koronavirusepidemia iskee jälleen

Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva keuhkokuumetta aiheuttava uusi koronavirusinfektio on tätä kirjoittaessani (22.1.2020) hyvin ajankohtainen mediassa. Se on levinnyt seuraavasti: Ensimmäiset tapaukset havaittiin Wuhanissa joulukuussa 2019. Tammikuun 7. kyseinen virus identifioitiin ja nimettiin: 2019-nCoV. 11.1. sairastuneita oli Wuhanissa 41 henkilöä, joista yksi kuoli. Tammikuun 16. ilmeni ensimmäinen tapaus Japanissa (ko. henkilö oli palannut matkalta Wuhanista), 20.1. sairastuneita todettiin Thaimaassa ja Etelä-Koreassa, ja tammikuun 22.

Krooniset sairaudet globaalissa valokeilassa

Kestävän kehityksen mantra (sustainable development goal, SDG) on nykyisin useiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden agendalla – esimerkkinä WHO, joka hiljattain uudisti strategiansa: Terveellinen elämä jokaiselle. Mitä se sitten käytännössä merkitsee?

Purentaongelmien ja migreenien välisistä yhteyksistä

Purentaelimen häiriötilat voivat laukaista migreenin potilailla, joilla on siihen taipumus. Viime vuosina on ilmestynyt useita tutkimuksia, joissa on selvitetty purentaongelmien ja migreenin välisiä yhteyksiä.

Esimerkkinä on tuore brasilialainen tapaus-verrokkitutkimus, jossa osoitettiin, että migreenin vaarasuhde oli peräti kolminkertainen potilailla, joilla oli leukaniveloireita verrattuna potilaisiin joilla ei ollut näitä vaivoja (OD 3,0; 95%CI 1,47–6,19, p < 0,05; Fernandes ym. Pain 2019 doi: 10.1016/j.jpain.2019.03.010).

Kannattaako diabetesta seuloa hammashoidon yhteydessä?

Pikadiagnostiikasta on tullut arkipäivää monien systeemisairauksien diagnostiikassa. Verensokerin pikamittaukset tulivat käyttöön jo vuonna 1965, jolloin Dextrostix©-menetelmä kehitettiin, ja sillä voitiin mitata pisarasta verta sen glukoosipitoisuus.

Mitä uutta polypilleristä?

Elämme tätä kirjoittaessani Iran-pakotteiden aikakautta, joten on virkistävää lukea korkeatasoisesta tutkimuksesta, joka kyseisessä valtakunnassa on ollut mahdollista toteuttaa.

Kyseessä on ns. polypillerikohorttitutkimus “PolyIran”, johon osallistui peräti 50 045 potilasta ja jonka tarkoitus oli tutkia aspiriinia, atorvastatiinia, hydroklooritiatsidia ja enalapriilia/valsartaania sydänsairauksien preventiossa (Roshandel ym. Lancet 2019; 394: 672).  

Kansainvälisen tautiluokituksen uusin versio ICD-11 tulee

Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen tautiluokitus International Classification of Diseases (ICD) on päivitetty. Nyt jo 11. editio käsittää 55 000 koodia verrattuna vielä käytössä olevaan ICD-10:een, joka sisältää 14 400 koodia. Uudessa versiossa noin 10 000 koodia on muuttunut edelliseen verrattuna. Päivityksen taustalla on siis valtava työmäärä.

Onko viina viisasten juoma?

Kiinassa riittää ihmisiä, joten se on oivallinen paikka tutkia myös alkoholin kulutustottumuksia ja terveysvaikutuksia. Millwood ym. selvittivät peräti 512 715 henkilön alkoholin käytön taustatekijöitä ja seuraamuksia 10 vuoden ajalta (Millwood ym. Lancet 2019; 393: 1831).

Kiinalaisissa on alkoholin metaboliaan liittyviä geneettisiä variantteja, joiden seurauksena osalla heistä alkoholin metaboliitti asetaldehydi kumuloituu aiheuttaen ikäviä oireita ja tuntemuksia. Nämä johtavat alkoholin välttämiseen.

SGLT2-reseptorisalpaajat – mullistuuko diabeteksen hoito?

Natrium-glukoosi-kotransportteri-2-inhibiittorit ovat uusi lääkeryhmä diabeteksen hoitoon. Lääkkeiden suotuisa vaikutus kohdistuu kolmeen keskeiseen diabetekseen liittyvään haittaan: sydämen pumpputoiminta, verisuonten kalkkeutuminen ja munuaisten toiminta.

Nämä natriumin ja glukoosin kuljetusjärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet lisäävät glukoosin erittymistä virtsaan vaikuttamatta ollenkaan insuliinin eritykseen. Potilas ei ole vaarassa saada hypoglykemiaa SGLT2-lääkkeitä käyttäessään.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Lääke & tiede