Suomen Hammaslääkärilehti
Finlands Tandläkartidning
Finnish Dental Journal
Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen tautiluokitus International Classification of Diseases (ICD) on päivitetty. Nyt jo 11. editio käsittää 55 000 koodia verrattuna vielä käytössä olevaan ICD-10:een, joka sisältää 14 400 koodia. Uudessa versiossa noin 10 000 koodia on muuttunut edelliseen verrattuna. Päivityksen taustalla on siis valtava työmäärä.
Kiinassa riittää ihmisiä, joten se on oivallinen paikka tutkia myös alkoholin kulutustottumuksia ja terveysvaikutuksia. Millwood ym. selvittivät peräti 512 715 henkilön alkoholin käytön taustatekijöitä ja seuraamuksia 10 vuoden ajalta (Millwood ym. Lancet 2019; 393: 1831).
Kiinalaisissa on alkoholin metaboliaan liittyviä geneettisiä variantteja, joiden seurauksena osalla heistä alkoholin metaboliitti asetaldehydi kumuloituu aiheuttaen ikäviä oireita ja tuntemuksia. Nämä johtavat alkoholin välttämiseen.
Natrium-glukoosi-kotransportteri-2-inhibiittorit ovat uusi lääkeryhmä diabeteksen hoitoon. Lääkkeiden suotuisa vaikutus kohdistuu kolmeen keskeiseen diabetekseen liittyvään haittaan: sydämen pumpputoiminta, verisuonten kalkkeutuminen ja munuaisten toiminta.
Nämä natriumin ja glukoosin kuljetusjärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet lisäävät glukoosin erittymistä virtsaan vaikuttamatta ollenkaan insuliinin eritykseen. Potilas ei ole vaarassa saada hypoglykemiaa SGLT2-lääkkeitä käyttäessään.
Ebolavirukset aiheuttavat vakavia, usein kuolemaan johtavia infektioita. Ne sairastuttavat ihmisiä ja suuria apinoita endeemisesti läntisessä, päiväntasaajan alapuolisessa Afrikassa. Tartunta tapahtuu kudosnesteiden välityksellä ja johtaa laajoihin epidemioihin varsinkin alkeellisissa olosuhteissa.
Huhtikuuhun mennessä oli todettu yli 28 000 tapausta, ja sairastuneista puolet on heittänyt henkensä (Malvy ym. Lancet 2019; 393: 936).
Kolme maailman tunnetuinta ja eniten kopioitua maalausta ovat Mona Lisa, Viimeinen ehtoollinen ja Vitruviuksen mies. Teokset ovat renessanssinero Leonardo da Vincin siveltimestä ja kynästä. Tänä vuonna 2019 on kulunut 500 vuotta hänen kuolemastaan.
Alkaessani kirjoittaa Suomen Hammaslääkärilehteen Lääke ja tiede -kolumneja silloisen päätoimittajan Matti Pöyryn pyynnöstä hän keksi ottaa juttujen logoksi ikonisen Leonardon ”Vitruviuksen”. Se edelleen tekstejäni kuvittaa. Sallittaneen minun nyt lyhyesti kuvailla, kuka oli tuo mies Leonardo.
Verenpaineen hoitokriteerit ovat muuttuneet, ja kohonneen verenpaineen hoitoa pyritään tehostamaan. Alle 80-vuotiailla systolisen paineen yläraja on 140 mmHg (80 täyttäneillä 160 mmHg) ja diastolinen yläraja kaikilla ikäluokilla 90 mmHg. Näitä korkeammat mittausarvot tarkoittavat, että on harkittava verenpainelääkityksen aloittamista (Williams ym. Eur Heart J 2018; 39: 3021).
Maailmanlaajuinen lihavuus-epidemia tarjoaa lääketeollisuudelle miljardien dollarien bisneksen. Olisihan se niin yksittäisen henkilön kuin lääkkeen valmistajan ja myyjän kannalta helppoa, jos obesiteetti hoituisi pillereillä.
Lihavuuden hoitoon ja estoon tarkoitettujen preparaattien kehittämiseen on innokkaasti tartuttu jo vuosikymmenten ajan, mutta tulokset ovat olleet hyvin vaatimattomia.
Vanha kunnon nyrkkisääntö, miksi ihminen lihoo on, että hän syö enemmän kuin kuluttaa. Tämä viisaus ei ole miksikään muuttunut.
Vanhastaan tuttu varfariini korvautuu yhä useammalla potilaalla suorilla antikoagulanteilla, joita ovat suun kautta otettavat apiksabaani (Eliquis®), edoksabaani (Lixiana®), rivaroksabaani (Xarelto®) sekä dabigatraani (Pradaxa®). Monet potilaat käyttävät myös ihon alle ruiskutettavia pienimolekyylisiä hepariineja, esimerkiksi laskimotromboosin estossa: daltepariini (Fragmin®), enoksapariini (Klexane®), tintsapariini (Innohep®) ja fondaparinuuksi (Arixtra®).
Tämän kunnioitusta herättävän ja pelätyn sairauden voisi kuvitella kuuluvan historian hämärään, aikaan ennen penisilliiniä. Totta onkin, että globaalit tilastot osoittavat tautitapausten vähentyneen viimeisellä tarkastelujaksolla 1990–2015, mutta kokonaissairastuvuus pysyttelee kuitenkin tasolla 20–100/100 000 henkeä (Watkins ym. N Engl J Med 2017; 377: 713).
Loppuvuodesta 2018 ensin tiedeyhteisö ja sitten media hämmästelivät kiinalaisen tutkijaryhmän raporttia, jonka mukaan kaksi geneettisesti manipuloitua tyttölasta oli syntynyt maailmaan (Lancet editorial 2018; 392: 2412). Käyttämällä ns. geenisaksitekniikkaa (CRISPR-Cas9) alkioiden ominaisuuksiin oli puututtu.
