Hammaslääkäri

Keskiviikko 03.06.2020

Lääke & tiede

Keliakia

Maailmanlaajuisesti keliakiaa sairastaa noin 1 % ihmisistä, ja valtaosa heistä on naisia. Taudin taustalla on geneettinen alttius, minkä johdosta suolen epiteeli käynnistää tuntemattomasta syystä immuunivasteen ihmisen nautittua gluteenia sisältävää ravintoa.

Kliiniset manifestaatiot ovat monenlaisia, lähes oireettomista vaikeisiin aliravitsemustiloihin. Lievemmissä tautimuodoissa epämääräiset vatsavaivat ovat tyypillisiä. Iholla keliakia aiheuttaa dermatitis herpetiformis -nimisen taudinkuvan, kutiavaa rakkulaista ihottumaa.

Taistelu sokeria vastaan

Sokeri ja muut fermentoituvat hiilihydraatit ovat suun terveydenhuollossa olleet kauan sydäntä lähellä. Kaikki tietävät hammaspeikkojen rakastavan sokeria, ja siten sen välttäminen on kuulunut terveysneuvontaan jo kymmeniä vuosia.

Lukija muistanee klassiset Vipeholm-tutkimukset Ruotsista. Silloin 1940–1950-luvun taitteessa todistettiin ensimmäisen kerran, kuinka ei vain sokerin määrä vaan ennen kaikkea sen nauttimisfrekvenssi ja muoto, missä sokeria annettiin, vaikutti hampaiden reikiintymiseen. Toffee osoittautui kariogeenisemmaksi kuin sokeroitu mehu!

Aspiriinista uusi karieslääke?

Silmiin osuu joskus uutinen, jonka todenperäisyys on syytä tarkistaa. BBC News uutisoi taannoin, että aspiriini auttaa hoitamaan kariesvaurioita. Kävi ilmi, että kyseessä oli kokeellisen tutkimuksen kongressiraportti, jonka mukaan asetosalisyylihappo eli aspiriini vaikuttaa kantasoluihin siten, että niitä voitaisiin valjastaa korjaamaan pulpavaurioita ja regeneroimaan hammaskudosta.

AIDS jyllää edelleen

Aikamme huomattavin epidemia, HI-viruksen aiheuttama AIDS jyllää edelleen. Yli 75 miljoonaa infektoitunutta, yli 40 miljoonaa kuollutta ja noin 38 miljoonaa henkilöä, jotka elävät kyseisen viruksen kanssa saaden siihen elinikäistä lääkitystä. Tiedot ovat Maailman terveysjärjestön tilastosta kuluvalta vuodelta 2017 (www.who.int/hiv/data).

Hoidon laatuun liittyvät nettiarvostelut puhuttavat

Ajan hengen mukaisesti kaiken palvelutoiminnan nettiarvostelut ovat lisääntymässä. Suomessa Mehiläinen-konserni lienee ensimmäinen, joka on ottanut käyttöön vastaanottokokemusten pisteytyksen.

Potilas voi arvioida lääkärissäkäynnin omalta kannaltaan, ts. kuinka onnistunut / vähemmän onnistunut kohtaaminen ja annettu hoito hänen mielestään oli. Saldo sitten näkyy eräänlaisen matemaattisen käsittelyn jälkeen kyseisen kollegan esittelysivulla, ellei tämä ole kieltänyt ”laatukokemuksen” näkyvyyttä.

Tapaus Macchiarini

Vuonna 2010 Karolinska Institutet rekrytoi joukkoonsa italialaisen huippukirurgin Paolo Macchiarinin. Tämä rekrytointi johti sittemmin yliopiston varakanslerin, rehtorin ja Nobel-komitean sihteerin eroon. Myöhemmin Karolinskan koko hallitus sai lähtöpassit.

Tapaus Macchiarini langetti ylisummaan pitkän varjon tämän maailmankuulun lääketieteellisen yliopiston ylle. Mitä oikein oli päässyt tapahtumaan?

Influenssa – mitä uutta?

Tätä kirjoittaessa vuodenkierto kääntyy kohti jokatalvisia pandemioita. Alun perin eläimistä lähtöisin oleva influenssa A-virus muhii jälleen Etelä-Kiinassa ja leviää sieltä nopeasti lentomatkailun myötä kaikkialle. Suuria, vaarallisimman H1N1-viruksen aiheuttamia pandemioita on viimeisen 100 vuoden aikana ollut neljä: 1918 Espanjantauti, 1957 aasialainen, 1969 hongkongilainen ja vuonna 2009 sikainfluenssa. Espanjantauti on näistä kuuluisin ja tappoi yli 50 miljoonaa ihmistä.

Kaupunkilaiset – muuttakaa maalle!

Kanadalainen tutkijaryhmä on julkaissut väestöpohjaisen kohorttitutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, liittyykö runsasliikenteisten teiden varsilla asumiseen neurologisia sairauksia. Taustalla on liikennemelun ja ilmansaasteiden aiheuttama kuormitus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo todettu, että liikenteen aiheuttama melu ja päästöt, erityisesti diesel-polttoaineesta syntyvät hiukkaset, liittyvät neurodegeneratiivisiin sairauksiin ja kognitiohäiriöihin (Cheng ym. Lancet 2017; 389: 718).

Sivut

Tilaa syöte RSS - Lääke & tiede