Hammaslääkäri

Sunnuntai 08.12.2019

Nuori poraa

Helsinki, aina luentoja isompi reissu

Lähtö Helsinkiin koulutukseen on kannattanut aina. Kun täyttää Apollonian kurssipalautetta lentokentällä muutama tunti luentojen jälkeen, tuntuu usein siltä, että on päässyt osallistumaan maailman jännimpään päivään. Viereisellä lähtöportilla salkkumies lukee sanomalehdestä Forbesin 100 vaikutusvaltaisimman talousvaikuttajan listaa, kun minä taas tunnen juuri tavanneeni oman elämäni vaikutusvaltaisimman kärkikymmenikön (kaikki töissä Töölössä).

Silti on paljastettava, ettei lähtö niihin Helsingin koulutuksiin suju ihan kivuttomasti.

Muinaiset hampaat, uusi työ

Pärjäisimme hammaslääkäreinä vaikka muinaisessa Egyptissä. Kleopatran alaleukahermo löytyisi samasta kohdasta, mistä omiltakin potilailta, ja saisimme kuningattaren puutumaan, vaikka se olisi viimeinen tekomme. Kheopsin raksatyömaalla paljastuisi tutun näköistä parodontiittia, naksuvia leukaniveliä ja dens in denteä. Suu ei paljon ole parissa vuosituhannessa päivittynyt.

Preventio – ympäristöteoista paras

Käytännön harjoittelua tekevien kandien kanssa nousee nykyisin esille ulottuvuus, johon en ole osannut varautua. Kun käymme yhdessä läpi yliopiston leimoin varustettua kandin arviointimatriisia tavoitteineen, tätä aihetta ei sieltä spesifisti löydy: nuori hammaslääkäri haluaa ymmärtää myös suun terveydenhuollon ympäristövaikutuksia.

Pappakollegoiden seurassa

Useaan kertaan, kun hammaslääkärille on tarvittu sijaista, hätiin on tullut vanha kollega. Vanha, vanha kollega.

Sellainen, joka on tavallaan eläkkeellä, mutta kuukausi kuukaudelta kuitenkin täysillä työelämässä. Joka kertoo, että tämä on viimeinen keikka, mutta joka viimeisenä työpäivänään myöntää ottaneensa sittenkin vastaan vielä yhden pikku pätkän Pälkäneellä.

Puss tennene – harjaa hampaat

Kumpi tuntuu pahemmalta: Herätä siihen, että ahma kolistelee kodin ikkunan alla, vai todeta potilaan hampaiden päällä niin paksut plakit, että tarkastus on mitään nähdäkseen aloitettava pastaputsilla? Olen päässyt yli ahmasta, tuosta purentavoimien suurpetomestarista jo viikkoja sitten, mutta suomalaisten harjaamattomien hampaiden kanssa on toisin.

Vastaanottoa ei piirretä pinnepiirturilla

Jo kandikesänä huoltomiehet lampsivat huoneeseen korjaamaan sisäkattoa, jonka halkeilusta et tiennyt mitään. Joku käy tarkistamassa röntgenputken liitokset, kolmas asentaa työasemalle uuden kuvankatseluohjelman. Välinehuollossa otetaan käyttöön uudet instrumenttipakit, joiden sisältöön pyydetään mielipidettäsi. Vaikka poranterä pyörisikin vain hammaslääkärin kädessä, vastaanotto ei pyöri ainoastaan HLL-tutkinnolla.

– Hammaslääkärin ei tarvitse tietää kaikkea vastaanotostaan, mutta on vaarallisinta, jos ei tiedä, mitä ei tiedä, Tiina Ojala summaa.

Robottiautolla kiinni erikoistumiseen

Yliopistokaupunkiin on kolmen tunnin matka, eikä olla edes Lapissa. Aamuviideltä on noustava hetkeksi sängystä ja siirryttävä autoon. Uni tulee pian nopeasti uudelleen, sillä ulkona on hämärää ja sumuista. Ensimmäisen kymmenen kilometrin kohdalla auton infrapunatutka äkkää ojassa kolmen hirven lauman, ja hidastaa kahdeksankympin alueella kuuteenkymppiin. Hammaslääkäri ei hirviä näe, vaikka havahtuukin auton jarrutukseen. Vastaan tulee vain puutavararekkoja.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Nuori poraa