Suomen Hammaslääkärilehti
Finlands Tandläkartidning
Finnish Dental Journal
Nyt alkaa kesä, ja ensimmäinen vuoteni hammaslääketieteen opiskelijana on ohi.
Jotkut päivät muistaa ikuisesti. Minulle sellainen päivä oli, kun luin keväällä 2020 Opintopolusta tiedon, että olin päässyt opiskelemaan hammaslääketiedettä Helsingin yliopistoon. Tuona päivänä kuukausien ja vuosien puurtaminen palkittiin, sain sulkea jatkuvasta kertaamisesta kuluneet lukiokirjat, hävittää valtavat muistilappukasani ja kokea vapauden tunteen.
Toimenpide: kirjoitusta. Osallistujat: HLK S Y-U. Esitiedot ja nykytila… Kolmas opiskelijavappuni ja myös opiskeluvuoteni hampaalla on lopuillaan ja pohtiessani: ”mitäs tekstilajia tänne kuuluisi kirjoittaa ja kuinka lukion opettaja sen neuvoi tekemään” mielessä pyörii vain potilastekstien oikea kirjoitusasu.
Paras vuoteni hampaalla on kevättä kohden tullessa kietoutunut yhä vahvemmin potilastöiden ympärille.
Välillä hammaslääkäriksi opiskelu on antoisuudestaan huolimatta uuvuttavaa. Klinikkapäivät saattavat venähtää pitkälle iltaan paperitöitä hoitaessa ja yhden hengen ajanvaraustoimistoa pyörittäessä. Lisäksi itse kliinisten taitojen opettelu on usein varsin jännittävää ja voimia vievää, kun toimenpiteitä ensimmäisiä kertoja tehdessä oma itsevarmuus ja luotto omaan taitotasoon eivät ole aina huipussaan. Myös työn jälki saattaa joskus jättää hieman toivomisen varaa, sillä omissa visioissa niin kaunis täyte ei välttämättä sitten todellisuudessa olekaan aivan niin vaikuttava.
