Suomen Hammaslääkärilehti
Finlands Tandläkartidning
Finnish Dental Journal
Den sammanlagda kunskapsmängden inom medicin och odontologi ökar allt snabbare. Bara databasen MEDLINE innehåller över 30 miljoner medicinska källor. Att gå igenom all ny information kräver en betydande insats av en forskare inom ett specialområde, och för en tandläkare som huvudsakligen är sysselsatt med kliniskt arbete kan det rent tidsmässigt vara omöjligt att följa internationella publikationer.
Käytettävissä oleva lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen tieto lisääntyy kasvavalla vauhdilla. Jo pelkästään MEDLINE-tietokanta sisältää yli 30 miljoonaa lääketieteellistä lähdettä. Uuden tiedon läpikäyminen vaatii tietyn erikoisalan tutkijaltakin huomattavaa panosta, ja päätoimisesti kliinisessä työssä työskentelevän hammaslääkärin voi ajankäytöllisistä syistä olla mahdotonta seurata kansainvälisiä julkaisuja.
På weekenden såg vi Helene Schjerfbeck -utställningen på Ateneum. Jag stannade och begrundade en tavla som heter ”Mommo”. Den är målad 1907. Så otroligt skickligt Schjerfbeck hade återgett den åldrande kvinnan. Ansiktet är fårat, men under den vita duken sticker det fram mörkt hår. Var den gamla kvinnan på bilden egentligen så väldigt gammal? Jag tror inte att hon var äldre än jag själv. Min blick söker sig naturligtvis till området kring mun och haka. Hon har fåror kring munnen, och man kan knappt urskilja röda läppar.
Kävimme viikonloppuna Ateneumissa Helene Schjerfbeckin näyttelyssä. Pysähdyin tutkimaan taulua, jonka nimi oli ”Mummu”. Taulu on vuodelta 1907. Miten taitavasti Schjerfbeck olikaan osannut maalata iäkkään naisen. Uurteiset kasvot, mutta tumma tukka pilkisti valkoisen huivin alta. Oliko tuo kuvan mummu lopulta kuitenkaan kovin iäkäs? Tuskin taulun nainen oli minua vanhempi. Katseeni kiinnittyi väistämättä suun ja leuan alueeseen. Uurteet suun ympärillä, huulen punaa tuskin erotti. Purenta madaltunut, olikohan suussa jäljellä enää ”syömähampaita”.
Alla som arbetar inom hälso- och sjukvården är skyldiga att upprätthålla och utveckla sin fackkunskap. Lagen förutsätter det, men framför allt är det en fråga om att uppfylla de etiska normerna inom vår profession. Finska Tandläkarsällskapet Apollonia, Finlands Tandläkarförbund och Föreningen för Tandläkare vid Hälsovårdscentral har tillsammans uppdaterat sin gemensamma rekommendation, som gäller systematisk utveckling av tandläkares fackkunskap.
Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen ovat jokaisen terveydenhuollossa toimivan velvollisuus ja oikeus. Laki velvoittaa, mutta ennen kaikkea kyse on profession eettisten normien sisäistämisestä. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys ovat yhdessä päivittäneet yhteisen suosituksen hammaslääkärien ammatillisen osaamisen suunnitelmallisesta kehittämisestä.
TTandläkarförbundets styrelse valde specialisttandläkaren i hälso- och sjukvård Henna Virtomaa till förbundets nya verksamhetsledare vid sitt möte den 25.10.2019 (se också intervjun på sida 12). Valprocessen var lång och omständlig. Vi sökte en ny verksamhetsledare både öppet och genom direkta kontakter. Vi fick också hjälp av ett rekryteringsföretag, och dessutom var det till stor hjälp att kansliets personal var involverad i processen. Vi är väldigt nöjda med slutresultatet.
Hammaslääkäriliiton hallitus valitsi kokouksessaan 25.10.2019 liitolle uuden toiminnanjohtajan, terveydenhuollon erikoishammaslääkäri Henna Virtomaan (lue myös haastattelu sivulta 12). Valintaprosessi oli pitkä ja perusteellinen. Uutta toiminnanjohtajaa haettiin sekä avoimella että suoralla haulla. Valinnassa apuna käytimme rekrytoinnin asiantuntijayritystä, ja arvokkaan lisän toi toimiston henkilökunnan edustus prosessissa. Olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen.
Huvudnyheten i tidningen är ett sammandrag av resultaten i den senaste undersökningen av tandläkarnas arbetstrivsel. De visar att tandläkarna upplever sitt arbete som ännu tyngre än förr, men också att arbetet fortfarande ger tandläkarna tillfredsställelse.
Tämän lehden pääuutisjutussa kerrotaan tuoreen hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen tuloksista. Ne kertovat hammaslääkärien entisestään kasvaneesta kuormituksesta, mutta myös vahvana säilyneestä työn imusta.
Vaikka hammaslääkärin työn monet voimavarat vielä kannattelevat, ei kasvavalta kuormitukselta ja lisääntyvältä uupumukselta voi ummistaa silmiä. Erityisen kovilla ovat julkisella sektorilla työskentelevät, joilla kuormitus yksityissektorin kollegoja useammin heijastuu stressi-, työuupumus- ja masennusoireiluna sekä sairauspoissaoloina ja sairaana työskentelynä.
