Hammaslääkäri

Tiistai 31.03.2020

Pääkirjoitus

Vi måste hela tiden utveckla vårt kunnande

I år fyller Finland 100 år, och Tandläkarsällskapet Apollonia fyller 125 år. Vi har många orsaker att fira – bland annat lever vi i ett land vars utbildningssystem beundras i hela världen. Vi tandläkare står inför årets fortbildningsmässiga höjdpunkt, Tandläkardagarna 2017. Årets tema är ”Från Äyräpää till framtiden”.

Hammaslääkärin on kehitettävä ammatillista osaamista jatkuvasti

Suomi täyttää 100 vuotta ja Hammaslääkäriseura Apollonia 125 vuotta. Suomalaisilla on monta syytä juhlaan – me muun muassa elämme maassa, jonka koulutusjärjestelmää ihaillaan maailmanlaajuisesti. Meillä hammaslääkäreillä on edessämme vuoden koulutushuipentuma, Hammaslääkäripäivät 2017, teemanaan ”Äyräpäästä tulevaisuuteen”.

Hammaslääkärien toimintaympäristössä tapahtuu monia muutoksia. Suuret, osittain kansainväliset, ketjut ostavat vastaanottoja, ja menossa on sote-uudistus.

Förbundet stöder i tider av förändring

Tandläkarförbundets lokala förtroendevalda från olika delar av Finland samlades i slutet av september för att diskutera aktuella frågor inom förbundets intressebevakning under några dagar. Det bärande temat var tandvårdstjänsterna som en del av social- och hälsovården som helhet. Innehållet i social- och hälsovårdsreformen och landskapsreformen, som efter sommaren tvingats in i ett nytt beredningsskede, och reformens verkningar behandlades ur olika synpunkter, både i förbundets sakkunniginlägg, under paneldiskussioner och i deltagarnas gemensamma gruppdiskussioner.

Liitto tukee jäseniä muutoksessa

Hammaslääkäriliiton paikalliset luottamushenkilöt eri puolilta Suomea kokoontuivat syyskuun lopussa paikallistoiminnan neuvottelupäiville keskustelemaan liiton edunvalvonnan ajankohtaisista aiheista. Päivien kantava teema oli suun terveydenhuollon palvelut osana sote-kokonaisuutta. Kesän jälkeen uuteen valmisteluvaiheeseen ajautuneen sote- ja maakuntauudistuksen sisältöä ja vaikutuksia käsiteltiin eri näkökulmista niin liiton asiantuntijapuheenvuoroissa, sote-paneelikeskustelussa kuin osallistujien yhteisissä ryhmäkeskusteluissa.

Såga inte av grenen du sitter på

Reformen av social- och hälsovården och landskapsreformen framskrider, trots att riksdagens grundlagsutskott i juni krävde förändringar i en del av de lagar som hör till den omfattande helheten. Regeringen tillsatte en tjänstemannaarbetsgrupp för att göra en ny beredning av valfrihetslagen, ett av de centrala elementen i reformen. Samtidigt bestämde man att man skulle flytta fram datum för när reformen ska träda i kraft till början av år 2020.

Omaa oksaa ei kannata sahata

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee, vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyi kesäkuussa vaatimaan muutoksia osaan laajaan kokonaisuuteen kuuluvista laeista. Hallitus nimitti virkamiestyöryhmän valmistelemaan uudestaan valinnanvapauslain, uudistuksen yhden keskeisen elementin. Samalla se päätti siirtää muutoksen voimaantuloa vuoden 2020 alkuun.

Provkörning nödvändig före beslut

Beredandet av social- och hälsovårdsreformen, allmänt kallad sote-reformen, fick ta time-out på sommaren när grundlagsutskottet krävde flera ändringar i regeringens lagförslag. De viktigaste kraven gällde den obligatoriska bolagiseringen och tidtabellen. Enligt grundlagsutskottet kan man inte på lagstiftningsnivå kräva att offentliga hälso- och sjukvårdsenheter omvandlas till bolag, och tidtabellen var inte realistisk när det gällde att säkra medborgarnas service. Reformen skjuts fram med åtminstone ett år, och landskapsvalen flyttas fram till hösten 2018.

Kokeilu ennen päätöksentekoa on välttämätöntä

Sote-uudistuksen valmistelu joutui kesällä ottamaan aikalisän perustuslakivaliokunnan vaatiessa monia muutoksia hallituksen lakiesityksiin. Merkittävimmät muutosvaateet koskivat ns. yhtiöittämispakkoa ja aikataulua. Perustuslakivaliokunnan mielestä julkisia terveydenhuollon yksiköitä ei voida lain tasolla vaatia yhtiöitettäväksi eikä aikataulu ollut realistinen turvaamaan kansalaisten palvelut. Uudistus lykkääntyy ainakin vuodella, ja maakuntavaalit siirtyivät vuoden 2018 syksyyn.

Färre fyllningar – bättre hälsa

En del av den moderna kariesbehandlingen är att identifiera sjukdomens orsaker och försöka eliminera dem. Man börjar förhålla sig allt restriktivare till plomberande. Man tar till borren först när man inte längre kan hejda angreppet. Att behandla begynnande kariesskador noninvasivt leder till bättre hälsa, och det är också ekonomiskt effektivt.

Vähemmän paikkoja – enemmän terveyttä

Kariesvaurioiden nykyaikaiseen hoitoon kuuluu, että niiden syytekijät tunnistetaan ja pyritään poistamaan. Paikkaushoitoon suhtaudutaan aiempaa pidättyväisemmin.

Poraan tartutaan vasta, kun vaurion pysäyttäminen ei ole mahdollista. Alkavien kariesvaurioiden noninvasiivinen hoito tuottaa terveyttä ja se on myös taloudellisesti tehokasta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Pääkirjoitus