Katsaus kuvaa parodontologisen hoidon järjestämistä Pohjoismaissa kirjoittajien asiantuntemukseen ja uusimpaan aihetta koskevaan tutkimustietoon perustuen. Yleishammaslääkärin vastaanotolla annettavan parodontologisen hoidon tehokkuutta kuvaavan näytön puute hankaloittaa vertailuja eri maiden välillä. Useassa Pohjoismaassa on merkkejä siitä, ettei parodontologisen hoidon tarpeeseen ole vastattu riittävästi.

Tässä pohjoismaisen teemanumeron katsauksessa tarkastelun kohteena ovat tupakoinnin ja parodontiitin väliset biologiset yhteydet sekä se, missä määrin tupakointi vaikuttaa parodontologiseen hoitoon. Lisäksi pohditaan niitä mekanismeja, joilla nuuska ja sähkötupakka vaikuttavat parodontaalikudoksiin.

Peri-implantiitin ei-kirurgiseen hoitoon on tarjolla monenlaisia menetelmiä, mutta valitusta menetelmästä riippumatta pääsy implantin pintaan tulee aina varmistaa. Kirurgisen hoidon ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa kontaminoituneen implanttipinnan huolellinen puhdistus biofilmeistä.

Artikkelissa verrataan European Federation of Periodontologyn (EFP) hiljattain julkaisemaa vaiheen I–III parodontiittia koskevaa hoitosuositusta pohjoismaisiin suosituksiin. EFP:n suositukset vastaavat pitkälti pohjoismaisia suosituksia.

Artikkelissa kerrotaan, miten parodontiitin uusi luokitus voidaan ottaa käyttöön jokapäiväiseen kliiniseen työhön ja miten sekä potilaat että kliinikot hyötyvät siitä. Uutta vaihe- ja riskiluokitusta havainnollistetaan myös esimerkkitapausten avulla. Lisäksi pohditaan kliinisen ongelman laajuutta eli sitä, miten yleisesti vaikeaa parodontiittia esiintyy väestössä.