Tutkimuksessa selvitettiin suun terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja sen yhteyttä vanhempien koulutukseen sekä kotitalouden tuloihin kuopiolaisilla lapsilla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista suuhygienistit kokevat tarvitsevansa liikkuvassa hammashoitoyksikössä. Osaamisen systemaattiseen määrittelyyn sekä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota myös jatkossa sekä arvioida koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin.

Alaleuan poskenpuoleinen bifurkaatiokysta on tulehduksellinen kollateraalikysta, joka tyypillisesti ilmenee ensimmäisen poskihampaan kohdalla 6–11-vuotiaalla lapsella. Kirjoituksessa kuvataan tällainen harvinainen hammasperäinen kysta ja käydään läpi hoitovaihtoehdot, joita sille esitetään kirjallisuudessa.

Suunterveytensä hyväksi kokeneiden osuus oli vuonna 2017 69 % ja vuonna 2020 71 %. Koettu suunterveys oli pysynyt hyvänä 59 %:lla, keskinkertaisena tai huonona 20 %:lla, parantunut 11 %:lla ja huonontunut 10 %:lla. Vuonna 2017 hammaslääkärissä alle vuosi sitten ilmoitti käyneensä 58 % ja vuonna 2020 heitä oli 51 %. Tiedot kerättiin kyselyllä tai puhelinhaastattelussa 25 vuotta täyttäneiltä FinTerveys 2017 ja sen seurantatutkimukseen osallistuneilta (n = 4 818).

COVID-19-pandemia on vaikuttanut hammaslääkärien työn määrään ja sisältöön sekä välineiden käyttöön ja suojautumiseen laajasti. Työpaikoilla on tapahtunut tartuntoja vain vähän, mikä osoittaa, että pandemian aikaiset toiminta- ja suojautumisohjeet ovat olleet riittäviä ja niitä on noudatettu hyvin.