Tutkimuksessa selvitettiin, miten lakisääteiset lasten ja nuorten suun terveystarkastukset toteutuvat Suomessa. Lisäksi selvitettiin tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen arviointia. Tutkimuksen mukaan lakisääteiset määräaikaiset tarkastukset toteutuvat pääsääntöisesti hyvin, mutta tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittely on vielä puutteellista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen opetukseen kuuluvaa uniapneakiskohoitoprosessia, esitellä potilasmateriaalia ja tutkia hoidon vaikuttavuutta. Kokemusten perusteella uni­apneakiskohoidon käytännön opettaminen soveltuu hyvin hammas­lääketieteen peruskoulutukseen.

Tutkimuksessa verrattiin perinteistä kliinistä oikomishoidon seulontamenetelmää uuteen seulontamenetelmään, jossa hyödynnetään potilaasta otettuja suuvalokuvia, ja todettiin, että toimiakseen luotettavasti valo­kuvien tulisi olla kuvauskentältään laajempia ja helposti potilastietojärjestelmään tallennettavia.

Artikkelissa kuvataan suun terveydenhuoltojärjestelmiä sekä yleisesti että erityisesti vähäosaisten ryhmien kannalta neljässä Pohjoismaassa. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa.

Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen vähäosaisuus on Pohjoismaissa myös lapsilla huomattava huonon suunterveyden riskitekijä. Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa kuten muut lapset. Huono-osaisten alueiden lapsille räätälöityjen suunterveysinterventioiden järjestelmällinen dokumentointi ja analysointi vaatii moniammatillista tutkimusotetta ja hammashoitoloiden osallistumista.