Hammaslääkäri

Tiistai 27.10.2020

Apollonia-palkinto ksylitolitutkija Eva Söderlingille

eva_soderling.jpg

Apollonia-palkinnon saaja Eva Söderling toivoo, että nuoret tutkijat kiinnostuisivat kariespreventiotutkimuksesta ja ksylitolitutkimus jatkuisi Suomessa. Kuva: Emmi Kähkönen.

Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto, on myönnetty tänä vuonna dosentti, professori h.c. Eva Söderlingille. Palkinto luovutettiin Äyräpää symposiumissa 11.9.2020, samana päivänä Duodecimin Matti Äyräpään palkinnon ja Nuoren tutkijan palkinnon kanssa.

Nyt 13. kertaa jaettava Apollonia-palkinto on tunnustus Söderlingin ansiokkaasta tutkimusyöstä ja laaja-alaisesta työpanoksesta suubiologian kehittämiseksi. Hän on tehnyt uraauurtavaa ksylitolitutkimusta ja tutkinut myös muun muassa betaiinin ja probioottien vaikutuksia suunterveyteen. Keskeistä työssä on ollut perustutkimuksen tulosten saattaminen kliiniseen käyttöön.

Biokemisti Söderling aloitti tutkimustyönsä jo 1970-luvulla Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. Pitkän uransa aikana hän on tutkinut ksylitolin vaikutusmekanismeja sekä biofilmimalleilla että kliinisissä interventiotutkimuksissa. Tunnetussa äiti-lapsitutkimuksessaan Söderling osoitti, että äidin ksylitolin käyttö lapsen hampaiden puhkeamisvaiheessa vähentää merkitsevästi pikkulapsen kariesriskiä.

– Olenkin erityisen iloinen, että ksylitolin käyttösuositus on hyvin esillä Käypä hoito -suosituksessa.

Probiootteja edistämään suunterveyttä

Vaikka ksylitolitutkimus onkin ollut uran punainen lanka, Söderlingin pöydälle on päätynyt laaja kirjo tutkimusaiheita biomateriaaleista probiootteihin. 1990-luvulta hän nostaa esille betaiini-tutkimuksen, joka osoitti, että betaiinin lisääminen hammastahnaan voi vähentää tahnassa olevien detergenttien ärsyttävää vaikutusta ja auttaa näin muun muassa kuivasuisia. 2000-luvun alussa vauhdilla alkaneissa probioottitutkimuksissa Söderlingille on ollut tärkeää tutkia probiootteja, jotka ovat hyödyllisiä myös kokonaisterveyden kannalta. Tutkimuksissa elintarvikkeistakin tunnettujen LGG- ja BB1-probioottien yhdistelmä osoittautui suunterveyttä edistäväksi.

– Tällainen ksylitolilla makeutettu puriste olisi itse asiassa hyvä kaupallisenakin tuotteena.

– Ehdottomasti hauskin probioottitutkimuksista oli Tutti-tutkimus, jossa innovoin taskun probioottitableteille hampaiden asentovirheitä estävään tuttiin. Lopputulos oli kyllä sarjatuotannon kannalta hankala tuote.

Kariestutkimus tarvitsee jatkajia

Söderling kantaa huolta ksylitolitutkimuksen, mutta myös koko perinteisen kariestutkimuksen tulevaisuudesta, ja toivoo, ettei karieksen tähtipelaajia eli mutans- streptokokkeja unohdettaisi.

– Ksylitoliasiantuntemus ei saa hävitä Suomesta – ksylitoli tunnetaan suomalaisten tekemistä tutkimuksista. Ksylitolissa riittäisi vielä tutkittavaa esimerkiksi suun kiinnityskudossairauksien ehkäisyssä sekä kuivasuisten ja ikääntyneiden suunterveyden edistämisessä. Toivon, että perinteinen kariestutkimus, jonka piiriin probiootit ja ksylitolikin kuuluvat, kokisi renessanssin ja kiinnostaisi nuoria hammaslääketieteen tutkijoita.

Söderling toimi yli 40 vuoden ajan Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. Hän johti pitkään laitoksen tutkimuslaboratoriota kehittäen tutkimuskampuksen monitieteellistä yhteistyötä. Hän on myös ohjannut useita tutkijanuraansa aloittavia tutkijoita.

– Työurani mieleenpainuvimpia hetkiä ovat hienojen kongressi- ja luentomatkojen lisäksi olleet väitöskirjatyöntekijöideni väitökset.

Söderling on saanut ansioistaan muun muassa IADR:n merkittävän kariologia-palkinnon vuonna 2012 ja useita muita tunnustuksia. Nyt listan jatkoksi voidaan liittää Apollonia-palkinto.

– Koen, että minut biokemistinä otettiin alusta asti hyvin vastaan hammaslääketieteen laitoksella ja olen aina saanut olla osa yhteisöä. Hammaslääketieteen merkittävä palkinto on minulle todella arvokas asia, kiittää Söderling.