Hammaslääkäri

Torstai 01.12.2022

Hammaslääkäreille tärkeät asiat esillä kunta-alan neuvotteluissa

istock-neuvottelu_web.jpg

(Kuva: iStockphoto)
(Kuva: iStockphoto)

Kunta-alan sopimusten voimassaolo päättyy helmikuussa, ja neuvottelut tiivistyvät kuun loppua kohden. Julkisuudessa on erityisesti ollut hoitoala ja sen jännitteet, mutta neuvottelut koskevat yhtä paljon kaikkia kunta-alan 425 000:ta palkansaajaa, jotka tekevät yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta merkityksellistä työtä.

Hammaslääkärien palvelussuhteisiin vaikuttavat Lääkärisopimuksen lisäksi Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen tehtävät muutokset. Palkkaohjelma on tärkeä osa, mutta niin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön kuin Hammaslääkäriliitonkin yhtenä keskeisenä tavoitteena on palkallisten perhevapaiden tasaisempi jakautuminen 1. elokuuta 2022 voimaan tulevaa perhevapaalainsäädäntöä vastaavasti. Tavoitteena on myös palkallinen omaishoitovapaa.

Terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkäreille iso kysymys on ilta- ja viikonlopputyö. Suuri osa kuntien hammaslääkäreistä haluaisi työskennellä arkisin ja päiväaikaan, mutta työnantajat ovat jo pitkään tuoneet esiin toiveensa sijoittaa säännöllistä työaikaa aiempaa laajemmin. Nykyiseen sopimukseen otettiin kokeilumääräykset, joissa sovittiin ensimmäistä kertaa säännöllisen työajan sijoittamisesta ja ns. laajennetusta toiminnasta maksetuista korvauksista. Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tätä laajennetun toiminnan työtä.

Työnantajapuoli on kuitenkin pettynyt siihen, miten vähän mahdollisuutta on hyödynnetty, vaikkakin suun terveydenhuollossa laajennettua toimintaa on otettu käyttöön muuta terveydenhuoltoa enemmän. Haasteena on seuraavassakin sopimuksessa saada ratkaistua työajan sijoittamista koskevat määräykset. Terveyskeskusten ja sairaaloiden veto- ja pitovoiman hammaslääkäreiden keskuudessa ei pidä heiketä.

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen on ollut työn alla jo pitkään. Niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin pilotoitiin joitakin vuosia sitten käyntien vaativuuden perusteella maksettavaa suoritepalkkiota, mutta tämä ei osoittautunut toimivaksi. Olemme palanneet toimenpidepohjaisen järjestelmän kehittämiseen, jolle on myös jäsenistön tuki kevään 2021 työmarkkinatutkimuksen perusteella.

Toimenpidepalkkiojärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä, mutta jokaisella neuvottelukierroksella pyritään ottamaan askeleita eteenpäin. Työnantaja on pitkään toivonut välivuoden palkkiosta luopumista. Se on aikoinaan otettu sopimukseen tarkoituksena kannustaa hoidon jatkuvuuteen ja siihen, että potilaan suu on hoidettu sellaiseen kuntoon, että hän voi itse huolehtia suunterveydestään eikä tarvitse hammaslääkärin tutkimuksia ja hoitoa joka vuosi. Tavoite on edelleen kannatettava, mutta yksittäisen hammaslääkärin vaikutusmahdollisuudet sen saavuttamiseen ovat rajalliset nykyisessä jono- ja resurssitilanteessa. Näin ollen käymmekin neuvotteluja siitä, olisivatko eurot kohdennettavissa hammaslääkärien ja työnantajien kannalta yksinkertaisemmalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos euroja kohdennetaan toisin, väistämättä joku saa enemmän ja joku vähemmän kuin aiemmin.

Tavoitteemme on, että sekä terveyskeskusten että sairaaloiden hammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmän kehittämistä jatkettaisiin työryhmässä seuraavan sopimuskauden aikana. Liitossa valmistelua tehdään luottamusmiestapaamisissa, valiokunnissa, hallituksessa ja valtuustossa, mutta toivomme myös teidän jokaisen omia näkemyksiä tähän työhön.

Riitta Lindberg
Kirjoittaja on Hammaslääkäriliiton hallituksen julkista sektoria edustava varapuheenjohtaja