Hammaslääkäri

Tiistai 04.10.2022

Hammaslääkärijärjestöt pohtivat koulutuksen tulevaisuutta muutoksessa

yhteisseminaari_web.jpg

Alan suuret muutokset ja koulutuksen tulevaisuus puhuttivat hammaslääkärijärjestöjen edustajia elokuisessa yhteisseminaarissa Porvoossa. (Kuva: Outi Hautamäki)

Hyvinvointialueet, mitä tapahtuu perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutukselle? Hammaslääkärijärjestöt pureutuivat yhdessä ajankohtaiseen asiaan, kun Apollonian, Hammaslääkäriliiton ja OSF:n hallitukset kokoontuivat vuotuiseen yhteisseminaariin Porvooseen elokuun lopulla.

– Hyvinvointialueiden päättäjillä on ensi vuoden alusta lähtien valta ohjata osa rahoituksesta tieteelliseen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan, painotti STM:n lääkintöneuvos Merja Auero kertoessaan suun terveydenhuollon näkymistä uudistuksen keskellä.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi sote-uudistuksen päätavoitteita, Auero muistutti. Uudistuksessa noin 2 600 hammaslääkäriä sekä lähes 4 500 suuhygienistiä ja hammashoitajaa siirtyy kuntien palveluksesta hyvinvointialueille.

Vuoteen 2030 mennessä iso joukko suun terveydenhuollon henkilöstöä on kuitenkin saavuttamassa eläkeiän niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Samaan aikaan palvelujen tarve on kasvussa, joten yhtälö on haastava.

Ratkaisuja henkilöstön saatavuuteen etsitään eri keinoista, joista monet liittyvät myös koulutukseen.

– Täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen laatua ja vastaavuutta työelämän tarpeisiin halutaan kehittää sekä varmistaa mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksin, Auero kertoi.

Sote-uudistuksen myötä aloittavat hyvinvointi- ja yhteistyöalueet luovat hänen mukaansa erinomaisen pohjan kehittää hammaslääkärien perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä yliopistojen kanssa. Uudistuksella tavoitellaan laajempia hartioita ja vähemmän pirstaleisuutta.

Pohjanmaan hyvinvointialueen tilanteesta kertoi hammaslääkärijärjestöjen seminaarissa alueen johtava hammaslääkäri Hanna Kangasmaa.

– Erikoishammaslääkäripalvelut muuttuvat uudistuksen myötä koko alueella yhteneväisiksi. Muutoksen keskellä ratkaisua etsitään myös henkilökunnan saatavuuteen ja resurssipulaan.

Erikoishammaslääkäripalvelujen tarve haastaa

Hammaslääketieteessä erikoishammaslääkäreitä on suhteellisen vähän lääkäreihin verrattuna. Lisäksi alueelliset erot ovat isoja.

– Perushammaslääkärien täydennyskoulutuksella on iso merkitys, koska sen avulla voidaan vähentää myös erikoissairaanhoidon tarvetta, Auero korosti.
Parhaillaan erikoistumiskoulutuksen tarvetta, koulutusmääriä, rahoitusta, lainsäädäntöä sekä koulutuksen rakenteita, sisältöä ja laatua arvioidaan vuoteen 2026 jatkuvassa STM:n ohjelmassa, joka on erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäripuolen yhteinen.

Hammaslääkärijärjestöjen hallitusten yhteisseminaari 18.–19.8.2022