Hammaslääkäri

Sunnuntai 08.12.2019

Hidasta ajattelua kannattaa kehittää

Pärjäsitkö hyvin lukion matematiikassa? Ehkä siis osaat vastata tähän: Kuinka monta eläinyksilöä, kutakin maailmassa tuolloin elänyttä eläinlajia kohden, Mooses otti mukaan arkkiin ennen vedenpaisumusta?*

Hammaslääkäri on ajattelija, joka puntaroi monenlaisia riskejä ja tavoitteita ja ennakoi hoidon hyötyjä ja tuloksia. Tunne osaamisesta voi kuitenkin olla osin väärä: havaintoihin vaikuttavat sellaisetkin tekijät, joita emme haluaisi myöntää. Daniel Kahnemanin kirja Ajattelu, nopeasti ja hitaasti kertoo asiantuntijoiden vahvuuksista ja hämmentävistä heikkouksista. Taloustieteen Nobelin vuonna 2002 saanut Kahneman on tutkinut ajattelua matemaatikkona ja psykologina.

Kirjassa esitellään ihmisen ajattelun kaksi tyyppiä: nopea, ylimielinen ja rento Järjestelmä Ykkönen, joka on riittävän oikeassa varsin usein. Järjestelmä Kakkonen on laiska hidastelija, mutta ainoa, joka pystyy ojentamaan suoraviivaisen Ykkösen tekosia ja näkemään yli optisten harhojen. Esimerkiksi hammaslääkärin arvioima riski, että potilas saa allergisen reaktion, ei riipu vain tilastoista, vaan myös siitä, kuinka helposti anafylaksiatilanteet tulevat mieleen. Järjestelmä

Ykkönen kaivelee näitä muistoja ja vääristää todellista riskiä suuntaan tai toiseen.

Kirjan innoittamana esittelin joukolle kollegoitani kuvitteellisen Torstin, 56-vuotiaan kirvesmiehen, joka asuu yksin kotonaan Paimiossa. Hän on perusterve ja mainitsee esitiedoissa vain tärykalvon puhkeamisen lapsuudessa. Torsti on käynyt hammaslääkärillä viimeksi 20 vuotta sitten (päivystyksessä) ja tulee nyt viimein vastaanotollesi. Kumpi on todennäköisempi syy käynnille?

1. Hammassärky
2. Kova hammassärky, taustalla hammashoitopelko.

Järjestelmä Ykkönen tietää heti vastauksen, koska se sopii annettuihin esitietoihin täydellisesti: tietysti Torsti tulee vastaanotolle vasta kovan hammassäryn pakottamana, ja silloinkin vastentahtoisesti. Enemmistö kollegoistani piti vaihtoehtoa 2 todennäköisempänä. Mutta se ei pidä paikkaansa: kovakin hammassärky sisältyy hammassärkyyn, ja yleisempi määritelmä on aina spesifiä vaihtoehtoa todennäköisempi. Oikea vastaus on – kuten Järjestelmä Kakkonen pystyy päättelemään – kohta 1. (Menin itsekin lankaan.)

Kahnemanin havainnoista on konkreettista apua myös potilastyössä. Aina potilaan kokeva minä ja muistava minä eivät ole asiasta samaa mieltä, ja onkin erityisen tärkeää suunnitella toimenpide niin, että toimenpiteestä jäävä muistijälki olisi hyvä, vaikka juuri nyt potilas ei olekaan tyytyväinen. Tällainen on vaikkapa lapsi, jota puudutellaan hitaammin kuin hän haluaisi, koska kivun intensiteetti lopulta ratkaisee muiston kultaisuuden.

Kirja suosittaa säntillistä sitoutumista erilaisiin rutiineihin ja kysymyspatteristoihin mm. työhaastatteluissa, lääkiksen opiskelijavalinnassa ja potilaan hoidossa ja kehottaa varomaan liikaa kokemuksen tuomaa intuitiivista varmuutta. Siispä kun tarkastuksen alussa kysymme samat tylsät kysymykset tupakoinnista, ateriavälistä ja harjaustottumuksista, teemme varmempaa jälkeä suun sairauksien riskin arviossa kuin jos intoudumme tekemään johtopäätöksiä itsevarmalla kokemuksella. Intuitiollekin on paikkansa, mutta vasta rutiininomaisen työn jälkeen.

Suosittelen Kahnemanin kirjaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää ammattitaitonsa kaikkia puolia, sudenkuopista flow-tilaan. Teos on myös suomennettu. 

*) Järjestelmä Ykkönen tiesi heti, että jokaista eläinlajia otettiin arkkiin mukaan 2. Mutta siitä ei ollut kyse tässä kysymyksessä, jolla testattiin Systeemi Kakkosen halua tarttua toimeen. Useimmilla meistä Kakkonen hyväksyi Ykkösen ehdotuksen. Vastaus: Arkki ei ollut Mooseksen, vaan Nooan.