Hammaslääkäri

Torstai 24.09.2020

Kunta-ala avasi julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelut

Kunnallinen Lääkärisopimus on voimassa 31.3. saakka. Juuri käynnistyneistä neuvotteluista odotetaan vaikeita kuntien taloustilanteen ja laajojen muutostarpeiden vuoksi. Lisäksi työnantajien ja palkansaajien pääsopijajärjestöjen näkemykset kiky-tuntien poistosta ovat vastakkaiset.

Myös valtion ja yliopistojen virka- ja työehtosopimusten voimassaolo päättyy maaliskuun lopussa. Valtiolla neuvottelut ovat jo alkaneet ja yliopistojen osalta ne käynnistyvät helmikuussa.

Kunta-alan neuvottelukierros käynnistyi virallisesti 14.1., kun KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt aloittivat neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksesta. Kunta-alan pääpöydässä ratkotaan suuria kysymyksiä. Tehy ja Super irtisanoivat jo syksyllä kunta-alan pääsopimuksen tavoitteenaan oma sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimus. Lisäksi ne tavoittelevat huomattavia palkankorotuksia hoitajille.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, jonka jäsen Lääkärikartelli on, tavoittelee sopimusneuvotteluissa ostovoimaa tukevia, korkeakoulutusta edellyttävien tehtävien palkkatasoa parantavia ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavia korotuksia. Pitkäjänteinen, sopimuskauden yli voimassa oleva palkkaohjelma ja lisärahoituksen kanavoiminen palkkausjärjestelmiin on JUKOn tavoitteena.

JUKO myös edellyttää, että kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistuu tai tunneista maksetaan riittävä korvaus. Lisäksi JUKO nostaa tavoitteiksi työhön liittyvän matkustamisen muuttamisen työajaksi tai korvaamisen muutoin, uudenlaiset perhevapaat kuten mahdollisuuden saattohoitovapaaseen, asiantuntijatyön johtamisen, työhyvinvoinnin sekä osaamisen ja henkilöstöedustajien aseman kehittämisen.

 

Lääkärisopimuksessa neuvoteltavien asioiden kirjo on laaja

Lääkärisopimuksenkin korotustaso määräytyy kuntasektorin yleisen tason mukaan, mutta palkankorotusvarojen kohdentamisesta sovitaan Lääkärisopimuksen sisällä. Lääkärikartellin ja KT Kuntatyönantajien väliset neuvottelut uudesta Lääkärisopimuksesta ovat olleet käynnissä jo pitkään.

Myös Lääkärisopimuksessa neuvoteltavien asioiden kirjo on tällä kertaa poikkeuksellisen laaja. Keskeisenä neuvoteltavana asiana ovat 1.1.2020 voiman tulleen työaikalain vaikutukset Lääkärisopimuksen työaika- ja päivystysmääräyksiin. Työaikamääräyksien osalta Lääkärikartellin tavoitteena on kokonaisuudistus. Neuvotteluissa työaika saattaakin nousta jopa palkkausta kiperämmäksi kysymykseksi. Työnantajan toiveissa on säännöllisen työajan levittäminen iltoihin. Päivystyksen järjestäminen uuden työaikalain myötä odottaa myös ratkaisuaan.

Lisäksi palkkausrakenne ja toimenpidepalkkiot sekä työoloihin ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä neuvottelupöydässä.

 

Neuvottelu-ABC


Kunnallinen Lääkärisopimus

Kunnallisessa Lääkärisopimuksessa on sovittu suurelta osin esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja eläinlääkintätehtävissä työskentelevien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien virka- ja työsuhteen ehdoista. Lääkärisopimuksessa on myös sovittu, miltä osin noudatetaan lisäksi Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).


Kuka neuvottelee?

Lääkärisopimuksen osalta neuvotteluja käyvät KT Kuntatyönantajat ja Lääkärikartellin neuvottelijat. Kunkin Lääkärikartellin jäsenjärjestön eli Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton neuvottelijat osallistuvat neuvotteluihin. Hammaslääkäriliitosta neuvotteluihin osallistuvat neuvottelupäällikkö Marja Pylkkänen, varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo ja erikoistutkija Jaakko Koivumäki.  


Mikä on Lääkärikartelli?

Lääkärikartelli on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Lääkärikartelli ry perustettiin 1990-luvulla. Lääkärikartelli on Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon jäsen.


Mikä on Juko?

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän. Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.

 

Mitä ovat pääsopijajärjestöt?

Pääsopijajärjestöt edustavat eri liittoihin kuuluvaa henkilöstöä. JUKOn lisäksi kunta-alan pääsopijajärjestöjä ovat Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo. Julkisen alan unioni JAU on kahden ammattiliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn muodostama neuvottelujärjestö. Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHon muodostavat kolme liittoa: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Tehy ry ja Suomen Palomiesliitto SPAL.

 

Kuka päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä?

Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton päätöksentekijät hyväksyvät neuvottelutulokset omalta osaltaan. Lääkärisopimuksen hyväksyy tai hylkää Lääkärikartelli ry:n hallitus, jossa Hammaslääkäriliitolla on kaksi edustajaa. JUKOn hallitus vahvistaa päätöksellään myös Lääkärisopimuksen hyväksymisen ja sopimus allekirjoitetaan JUKOn nimissä.

 

Mitä tarkoittaa sopimuksen kustannusvaikutus?

Virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten muutosten todellisia kustannuksia työnantajalle. Laadullisia muutoksia voivat olla esimerkiksi työaikaa tai vuosilomaa koskeviin määräyksiin tehtävät muutokset. Niistä ja palkankorotuksista muodostuu kustannusten kokonaisvaikutus.


Mitä eroa on palkankorotuksella ja sen kustannusvaikutuksella?

Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan joko tarkasta palkankorotuksesta tiettyihin palkanosiin tai korotuserän kustannusvaikutuksesta. Hammaslääkäreillä yleiskorotuksen kustannusvaikutus voi olla matalampi kuin itse palkankorotus. Tämä johtuu siitä, että yleiskorotus ei yleensä korota suoriteperusteisia palkanosia, kuten toimenpide- ja käyntipalkkioita.

Järjestöllistä valmistautumista tehdään neuvottelujen rinnalla

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelujen käynnistyminen tarkoittaa sitä, että ammattijärjestöllä on tarvittaessa valmius vauhdittaa neuvotteluja laillisilla työtaistelutoimilla. Lääkärikartellin järjestöillä (Hammaslääkäriliitto, Lääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto) on uudenlainen yhteinen työtaisteluorganisaatio, jonka puitteissa järjestöllinen valmistautuminen etenee. Tässä vaiheessa tehdään valmistelevaa työtä, kuten alueellisen yhteyshenkilöverkoston kokoamista, koulutus- ja viestintäsuunnittelua sekä jäsenten näkemysten kartoittamista, kertoo järjestöpäällikkö Ira Peurakoski.


Tarkista ja päivitä työpaikka- ja yhteystietosi liiton jäsenrekisteriin

Liitto viestii neuvottelujen etenemisestä jäsenille tiiviisti kevään aikana. Myös järjestöllisen valmistautumisen kannalta on erittäin tärkeää, että tiedämme liitossa jäsenten yhteys- ja työpaikkatiedot.

Omien tietojen tarkistaminen jäsenrekisterissä onnistuu helposti liiton verkkosivuilla www.hammaslaakariliitto.fi, ohjeistaa Peurakoski.


Toimi näin

Kirjaudu Jäsensivustolle ja klikkaa ”Omat tiedot” etusivun oikeassa yläkulmassa. Jäsensivustolle kirjaudut liittoon antamallasi sähköpostiosoitteella.