Hammaslääkäri

Torstai 04.06.2020

MEDigi saattaa koulutusta digiaikaan

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koordinoima MEDigi-hanke on Suomen kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien hanke, jonka tavoitteena on harmonisoida ja modernisoida lääketieteen ja hammaslääketieteen opetusta digitalisaation avulla.

kuva1_pelkopois.jpg

Virtuaalinen hoitohuone antaa pelkopotilaille mahdollisuuden tutustua hoitotilaan ja sen ääniin sekä toimenpiteisiin kaikessa rauhassa.

MEDigi-hankkeessa tehdään perustavanlaatuista, valtakunnallista kehittämistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen verkkopalvelu sekä sähköistä oppi-, tentti- ja arviointimateriaalia peruskoulutukseen. Lisäksi hankkeessa panostetaan lääkärien ja hammaslääkärien eHealth-osaamiseen ja digipedagogiikkaan. Hanketta tehdään yhteistyössä Apollonian ja Duodecimin kanssa.

– MEDigi on perustutkintokoulutuksen hanke, mutta osaa materiaaleista voisi hyödyntää myös erikoistumisopintojen ja täydennyskoulutuksen materiaaleina, kertoo hankekoordinaattori Anna Levy.

Valtakunnallinen MEDigi-hanke aloitettiin vuonna 2018, jolloin se sai 3,21 miljoonaa euroa hankeavustusta vuosille 2018–2020. Tämän päälle tulivat vielä yliopistojen 30 prosentin omavastuuosuudet. Sittemmin hanke sai myös lisäaikaa kesäkuulle 2021. Hanke onkin nyt puolivälissä, ja työ- ja pilottisuunnitelmat alkavat olla valmiina.

Yhteistyötä ja yhteisiä materiaaleja

Yksi hankkeen tavoite on jo saavutettu: kansallinen yhteistyö on ollut hedelmällistä. Hanke alkoi lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten opetusmateriaalitarpeiden ja digipedagogisen osaamisen kartoituksella. Työtä on tehty oppialakohtaisissa jaostoissa, joita johdetaan eri yliopistoista käsin. Kussakin jaostossa on edustajia jokaisesta yliopistosta, jolloin tieto kulkee suoraan talosta taloon.

– Hammaslääketieteessä eri yliopistojen välillä oli jo valmiiksi hyvin yhdenmukaiset osaamistavoitteet valmistuville hammaslääkäreille – selkeämmät kuin lääketieteessä. Hammaslääketieteen yhdeksässä jaostossa päästiinkin nopeasti suunnittelemaan ja kehittämään oppialakohtaisia käytäntöjä konkreettisella tasolla, kertoo Levy.

Esimerkiksi suupatologien opettajakunta on tehnyt jo vuosia tiivistä yhteistyötä Suomessa, ja nyt jaostossa on keskitytty suunnittelemaan ja tuottamaan materiaaleja käytännönläheisen opetuksen tueksi.

Lähiopetuksen tueksi tarkoitetut materiaalit ovat kaikkien opiskelijoiden ja opettajien saavutettavissa yhteisessä tietovarannossa, jota hankkeessa määritellään parhaillaan. Yhtenen tietovaranto ja kokonaisarkkitehtuuri vastaa myös moniin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi metatietojen tallentamiseen, toisiolain vaatimuksiin ja materiaalien parasta ennen -päiväyksiin. Keskeistä materiaalia ovat erilaiset videot ja virtuaaliset potilastapaukset, joita voidaan käyttää useissa oppiaineissa ja erityyppiseen opetukseen. Hankkeessa on alusta asti painotettu, että yhteistyötä on tehtävä yli rajojen – yliopistojen, oppialojen ja erikoisalojen välillä.

– Tärkeää on oppia näkemään ihmiset kokonaisuutena ja oppia konsultoimaan eri suuntiin.

Yksi valtakunnallisen hankkeen tavoite on myös luoda yhteinen paikka kaikelle sille materiaalille ja osaamiselle, jota on tuotettu erillisissä pienemmissä hankkeissa ympäri Suomea.

– Olemme tehneet sopimuspohjaa, jonka avulla jo tehtyjä materiaaleja saataisiin käyttöön kaikille. Monet hankkeet ovat lyhyitä, mutta niissä saadaan paljon aikaan. Olisi tärkeää, että usein verovaroin tuotettuja ja julkisiksi tarkoitettuja oppimateriaaleja kehitettäisiin edelleen, eikä unohdettaisi.

Digitaalisia valmiuksia

MEDigi-hankkeen työkaluilla halutaan myös valmentaa ammattilaiset toimimaan sähköisten terveyspalveluiden maailmassa ja käyttämään erilaisia järjestelmiä. Verkko-oppimiseen ja digivuorovaikutukseen tarvitaan myös uudenlaisia taitoja.

– EHealth-osaaminen asettaa myös koulutukselle uusia vaatimuksia. Samalla pitää parantaa digipedagogiikan osaamista, muistuttaa Levy.

Jaostoissa mietitäänkin materiaalien ja videoiden teon lisäksi pedagogisia ohjeita kouluttajille ja pohditaan, miten eri materiaalit voivat edistää oppimista.

Virsu vie virtuaaliklinikalle

Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Virsu eli Virtuaaliklinikka – innovaatiokeskus suun terveydenhoitoon -hankkeessa on rakennettu vuodesta 2017 virtuaalista palvelu- ja oppimisympäristöä. Savonian, Itä-Suomen yliopiston, Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhteistyöhanke on nyt päättymässä, ja lopputuloksena on työkaluja alueen väestölle ja alan opiskelijoille Pelko pois -klinikasta juurihoitopeliin.

Virsu-hankkeessa potilaat haluttiin aktivoida digitaalisuuden avulla kiinnostumaan suun terveydenhoidosta ja motivoida heitä hoitamaan suutaan paremmin. Tätä tukevat digitaalinen suun omahoidon ohjaus sekä virtuaalivastaanotto, jonka tavoitteena on vähentää suun terveydenhoidon käyntejä rauhoittamalla ja ohjeistamalla potilaita virtuaalisesti. Nyt pilotoinnissa olevalle virtuaaliklinikalle ohjataan yli 18-vuotiaita potilaita, jotka voivat ottaa chat- tai videoyhteyden ammattilaisiin. Palveluun voi kirjautua Kuopion kaupungin sivuilta Suomi.fi-tunnuksilla. Pelko pois -klinikalla asiakas voi tutustua hoitohuoneeseen, hoitotilanteen ääniin ja toimenpiteisiin omassa rauhassaan ja tehdä rentoutuharjoituksia helpottaakseen ahdistusta ja hammashoitopelkoa.

Hankkeen oppimisympäristö on myös hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijoiden sekä täydennyskoulutuksen tukena. Yhtenä lähtökohtana on ollut pelillistämisen hyödyntäminen.

– Opetuksen tueksi ja itsenäiseen opiskeluun on tehty esimerkiksi juurihoitopeli, jossa opiskelija voi opetella juurihoidon vaiheita ja välineitä. Tarve tämäntyyppiselle harjoittelulle on noussut siitä, ettei opiskelijoille tule tarpeeksi juurihoitopotilaita, kertoo Virsu-hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Kaarina Sirviö.

Lähiopetuksen tukena ovat myös kuuden erilaisen toimenpiteen kuvaukset ja selostukset vaihe vaiheelta videoilla.

– Opiskelijat ovat pitäneet tätä mielekkäänä tapana opiskella itsenäisesti, ja alustava palaute on ollut positiivista, sanoo Sirviö.

Juuri tällaisten hankkeiden osaamista, tehtyä työtä ja ideoita halutaan nyt laajempaan käyttöön MEDigi-sopimusten kautta.

– Tarkoituksena on, ettei tehty työ unohdu nyt hankkeen päättyessä, ja kehitystyö jatkuu, toivoo Sirviö.