Hammaslääketieteen opintojen neljännen vuosikurssin kova kuormitus on noussut toistuvasti esiin opiskelijoiden hyvinvointia ja tulevaisuuden suunnitelmia kartoittavassa tutkimuksessa. Tuoreimmassa liiton tutkimuksessa asiassa oli nähtävillä kuitenkin myönteistä kehitystä. Kun vuosi sitten neljännen vuoden opintojen kuormittavuuden koki erittäin raskaana 41 prosenttia opiskelijoista, koki tänä vuonna samoin 13 prosenttia. Melko raskaana nelosvuotta piti 73 prosenttia opiskelijoista.
Helsingin yliopistossa opiskelevan HLK Simeoni Yli-Urpon kokemukset mukailevat tutkimustuloksia. Keväällä päättynyt neljäs opiskeluvuosi oli rankka, mutta myös mielekäs ja motivoiva.
– Kolmeen aiempaan vuoteen verrattuna työmäärää oli enemmän. Syksy meni aika mukavasti, mutta alkukevät oli raskaampi. Opiskelumotivaatio kuitenkin kasvoi, koska pääsi tekemään paljon mielenkiintoisia juttuja, oikeaa hammaslääkärin työtä, Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liiton (SHOL) puheenjohtaja Yli-Urpo kertoo.
Yli-Urpo pohtii, että Helsingissä kuormitusta vähensi uusiin tiloihin siirtyminen.
– Muuton myötä oli hyvä ilmapiiri ja fiilis opiskella. Yleinen varustetaso parantui, eikä ollut kriittistä herätä aikaisin varaamaan tiettyä boksia.
Yli-Urpo arvelee, että myös etäluennot saattoivat keventää klinikkaopiskelijan arkea. Luennot pidettiin pääosin etänä loppukevättä lukuun
ottamatta.
– Nelosella ei tule enää ongelmaa, ettei näkisi opiskelukavereita etäluentojen takia, koska pari päivää ollaan kuitenkin klinikassa. Jos on luento, joka ei ole pakollinen, sitä on myös helpompi alkaa seurata etänä.
Hyvinvointitutkimuksen teossa mukana ollut Yli-Urpo oli päättänyt ottaa kesän rennommin ilman paineita kesäkandipaikasta. Hän teki potilastöitä juhannukseen saakka, jonka jälkeen vietti loppukesän vapaalla.
– Halusin tehdä klinikalla hieman ekstraa, niin se toimi itselleni oikeutuksena lomaan. Toivottavasti se on myös vähän ensi vuoden suoritepaineista pois.
Akkujen lataus on tarpeen, sillä tuoreimmassa tutkimuksessa viidennen vuoden opiskelijoista yhteensä 91 prosenttia koki päätösvuoden kuormittavuuden melko tai erittäin raskaana.
Tutkimusraportti Hammaslääkäriliiton ja SHOLin toteuttamasta tutkimuksesta on luettavissa Hammaslääkäriliiton verkkosivuilta.
Opintolainaa nostaa valtaosa
Hyvinvointitutkimuksen mukaan opintolainaa nostaa jo 87 prosenttia hammaslääketieteen opiskelijoista.
Vielä vuonna 2011 hieman alle puolet hammaslääketieteen opiskelijoista nosti opintolainaa, mutta lainanottajien määrä on kasvanut tasaisesti vuosien myötä.
Opiskeluajan rahoittaminen lainarahalla on yleistynyt myös laajemmin. Yle uutisoi kesällä, että valtion takaaman opintolainan kokonaispääomaa on nostettu ennätysmääriä. Esimerkiksi tammikuussa 2022 opintolainaa nostettiin enemmän kuin koskaan aiemmin.
Yksi selittävä tekijä opintolainan suosiolle on vuoden 2017 opintotukiuudistus, jonka myötä opintolainaa on voinut nostaa enemmän. Myös vuosien ajan jatkunutta ennätysmatalaa korkotasoa on arveltu syyksi opintovelan kasvaneelle hyödyntämiselle.
Simeoni Yli-Urpon mukaan hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa tuntuu melkein normilta, että opintolaina nostetaan.
– Minusta tuntuu, että se on melkein itsestäänselvyys. Siihen vaikuttaa varmaan nuorten lisääntynyt sijoitustietoisuus ja meidän alamme kohtuullisen varma työllisyystilanne, Yli-Urpo pohtii.
Opiskelijat saavat hyvityksenä 40 prosentin osuuden 2 500 euroa ylittävän opintolainan määrästä, mikäli he valmistuvat vuoden sisällä tavoiteajastaan. Maksimisumman lainaa nostavalle opiskelijalle kyseessä on tuhansien eurojen etu.
– Hammaslääketieteen opiskelijoista valtaosa saa lainahyvityksen, sillä suurin osa valmistuu ajallaan. Muilla aloilla voi olla eri tilanne.
Opintotuen ja -lainan lisäksi hammaslääketieteen opiskelijoista osa saa tukea vanhemmiltaan. Reilu kolmasosa vastaajista kertoo vanhempiensa tukevan heitä taloudellisesti huomattavasti tai jossakin määrin.
Taloudellinen hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti: hammaslääketieteen opiskelijoista taloudellinen tilanne
aiheuttaa paljon stressiä 13 prosentille vastaajista ja jonkin verran 27 prosentille.
Heistä, jotka olivat saaneet vanhemmilta taloudellista tukea, työskenteli lukuvuoden aikana 15 prosenttia, kun vastaavasti heistä, jotka eivät saaneet tukea, työskenteli 30 prosenttia.
– Tutkimusryhmän opiskelijat pohtivat, että osalle työnteko voi olla taloudellinen pakko ja osaa motivoi työkokemuksen hankkiminen, Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki kertoo.