Hammaslääkäri

Tiistai 30.11.2021

Nimien takana: Konrad Inberg (1908–1975) ja Kyllikki Rönnquist (ent. Inberg, os. Virtaranta 1907–1980)

inbergit.jpg

Konrad ja Kyllikki Inberg vastaanotollaan arviolta v. 1935–1940. Kuva: Tuija Ihalaisen kokoelmat.

Konrad ja Kyllikki Inberg valmistuivat samaan aikaan hammaslääkäreiksi vuonna 1935. He olivat avioituneet muutamaa vuotta aiemmin, ja heillä oli yksityispraktiikka Lappeenrannassa sodan alkuaikoihin asti. Molemmat palvelivat hammaslääkäreinä sodassa.

Kylli-mummi lähti vuonna 1941 hammaslääkäriksi rintamalle, minkä vuoksi lapset lähetettiin turvaan Ruotsiin. Lasten palattua Suomeen oli Kylli avioitunut eron jälkeen rakuunarykmentin everstiluutnantin Lars Rönnquistin (1910–1998) kanssa, ja perhe muutti Ypäjälle, jossa Lars johti armeijan ratsukoulua.

Lars Rönnquist oli ollut sodassa kaukopartiomiehenä, ja mm. myöhempi tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli hänen alaisensa Törnin kaukopartio-osastossa. Rönnquist on kirjoittanut kirjan Törnin jääkärit Anssi Vuorenmaan kanssa.

Keijo Mikola kertoo Helsingin sanomissa 29.6.1998 Rönnquistin muistokirjoituksessa, kuinka sotamarsalkka Mannerheim kiinnitti huomiota jo varhain nimikkorykmenttinsä luutnanttiin ja lähetti hevosensa tämän harjoitettavaksi. Siitä alkoi kahden eri ikäpolven ratsumiehen ammattialaa koskeva yhteistyö. Myöhemmin Lars Rönnquist kirjoitti artikkeleita marsalkan hevosista, joista kahdella – Andermanilla ja Käthylla – hän itsekin oli ratsastanut. Rönnquist oli Suomen Olympiavaltuuskunnan jäsen ja ratsastajien johtaja Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948.

Mummi jatkoi hammaslääkärin töitä Ypäjällä ja Loimaalla ja toimi myös Ratsukoulun hammaslääkärinä. Lapset näkivät kuulemma äitiään pääasiassa viikonloppuisin puettuna hienoihin vaatteisiin. Ypäjän kartanossa oli kova kuri ja siellä vaadittiin hyviä käytöstapoja ja pukeutumista. Siellä kävi korkea-arvoisia vieraita, kuten edellä mainittu Suomen marsalkka Mannerheim. Lars oli hyvä pitämään puheita korkea-arvoisille vierailleen.

Myöhemmin vuonna 1960 perhe muutti Ahvenanmaalle Larsin poliisimestaripestin vuoksi. Tuijalle on kerrottu, että tämä maalautti siellä poliisiautot harmaiksi sota-aikojen tyyliin! Kylli piti siellä omaa praktiikkaa perheen talon siipiosassa uransa loppuun asti. Tuija muistaa Kyllin olleen ahkera, tarkka ja vaativa "hieno rouva". Päivällisille tai illanviettoihin kutsuttiin Maarianhaminan "hienostoa". Tuija laati mumminsa kanssa illanistujaisiin istumajärjestyksiä ja kattauksia.

Nuorena tyttönä Tuija kävi Larsin kanssa paljon pitkillä lounailla Svenska Klubbenilla ja kuuli paljon Törni-tarinoita. "Kontti-vaarista" eli Konradista Tuijalla on rakkaita muistoja Arkiomaan mökiltä, missä vaari kalasti ja ravusti. Mäkisellä tontilla Tuija seisoi vierellä, kun "sydämestä otti", sitten taas jatkettiin kävelyä ylämäkeen mökille. Filatelia, palapelien kokoaminen ja kortinpeluu olivat myös vaarille tärkeitä.

Konradin äidistä Tuijalla on muistoja, kuinka hän kauhisteli ”jokapoikapaitoja” tms. miesten päällä, nehän olivat ”pyjamas”!

Konrad toimi Lahdessa hammaslääkärinä lähes kuolemaansa asti. Arno Forsius kirjoittaa julkaisussaan Lahden kunnallinen hammashoito v. 1937–1987 osassa I seuraavaa:

Äitiysneuvolan hammashoito 1950–1956

Vuonna 1949 terveydenhoitolautakunta päätti järjestää hammashoitoa äitiysneuvolassa käyville äideille. Lautakunnan esityksestä kaupunginvaltuusto perusti äitiysneuvolan hammaslääkärin toimen, johon valittiin vuoden 1950 alusta hammaslääkäri Konrad Inberg. Hän hoiti tointa maaliskuun loppuun 1956, minkä jälkeen se jäi täyttämättä hakijoiden puutteessa. Äitiysneuvolan hammaslääkärin tehtävänä oli pitää viitenä päivänä viikossa yhden tunnin vastaanotto, jonka aikana äitiysneuvolan äideille suoritettiin maksutta hampaiden tarkastuksia, hampaiden poistoja ja märkäisten juurien hoitoja. Hampaiden paikkauksesta äitien oli maksettava Suomen Hammaslääkäriliiton kouluhammaslääkäritaksan mukaiset palkkiot. Äitiysneuvolan hammaslääkärin vastaanotoilla kävi vuosittain 350–500 äitiä. Tarkastusten lisäksi suoritettiin hampaan poistoja noin kaksi kävijää kohden ja juurihoitoja noin kolmannes kävijöiden määrästä. Paikkojen määrä oli noin kolminkertainen tarkastettuihin verrattuna. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet paikkauttaa hampaitaan.

 

Kirjoittajat:

Tuija Ihalainen (Inbergin ja Rönnquistin tyttären tytär), HLL

Terhi Palomäki, HLL

Kyllikki Rönnquist Suomen hammaslääkärit -matrikkelissa 1948.

Konrad Inberg Suomen hammaslääkärit -matrikkelissa 1960.

Carin Johansonin päiväkirjamerkintä koskien kollegan ohjeistamista potilaan hoidossa 6.6.1940. Kuva: Terhi Palomäen kokoelmat.

Nimien takana

Hammaslääketieteen historian seura Auroran jutuissa esitellään Suomessa työskennelleitä hammaslääkäreitä, joista on kirjoitettu muistiin tarina tai muistelma.


Jos sinulla on tarina tai juttu, jonka haluaisit jakaa, ota rohkeasti yhteyttä Auroran sihteeriin Terhi Palomäkeen.

Lue aiemmat Nimien takana -esittelyt: