Hammaslääkäri

Tiistai 21.01.2020

Parhaan posterin palkinto uniapnean geenitutkimukselle

satustrausz.jpg

– Geenitutkimus on ala, jossa kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, Satu Strausz sanoo. Kuva: Ismo Henttonen

Tämänvuotisten Hammaslääkäripäivien parhaaksi posteriksi valittiin geenirekisteritutkimus A novel locus associated with obstructive sleep apnea independently of body mass index. Posteri esitettiin Hammaslääkäripäivillä ensimmäistä kertaa. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan uniapnealle altistavia geeni-lokuksia hyödyntämällä genominlaajuista assosiaatioanalyysia. Työssä käytettiin suomalaisen FinnGen-tutkimushankkeen aineistoa, jossa on mukana yli 176 000 genotyypitettyä suomalaista.

Viidensadan euron suuruisen palkinnon voittajan valitsivat Apollonian koulutustoimikunnan jäsenet Jaana Rautava, Ritva Näpänkangas ja Päivi Raja-
vaara.

– Tässä tutkimuksessa katsotaan suomalaista kansansairautta tuoreesta näkökulmasta, ja aineisto on erittäin laaja, perustelee Näpänkangas.

Myös tutkimuksen ykköskirjoittaja, juuri ortodontian erikoishammaslääkäriksi valmistumassa oleva Satu Strausz on tutkimuksesta innoissaan. Eikä ihme – onnistuttiinhan siinä löytämään suomalaisilta uusi painoindeksistä riippumaton, uniapneaan yhteydessä oleva geenilokus.

– Posteripalkinto tuli kyllä yllätyksenä, sillä en aiemmin ole esittänyt posteria Hammaslääkäripäivillä, Strausz kertoo.

Strausz on paitsi hammaslääkäri, myös suorittanut kandidaatin tutkinnon matematiikasta ja tilastotieteestä. Uniapneatutkimuksen pariin Strausz päätyi EHL, dosentti Tuula Palotien kautta. Palotie toimi hänen erikoistumisohjaajanaan Kirurgisessa sairaalassa. Nykyään Palotie ohjaa Strauszin väitöstyötä yhdessä biometrian professori Samuli Ripatin kanssa.  

– Genetiikka ja laskeminen ovat aina kiinnostaneet minua, ja meillä on huipputaitava tutkimusryhmä, jossa on laajasti tietoutta genetiikasta sekä uniapneasta ja sen komorbiditeeteista.

Tuula Palotien, Samuli Ripatin ja FinnGen-projektin tutkimusjohtaja Aarno Palotien ohella ryhmään kuuluu esimerkiksi  sydän- ja keuhkolääkäreitä sekä tilastotieteen asiantuntijoita. Osa heistä toimii sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

– FinnGen-projektissa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit, ja sen tavoitteena on kerätä näytteet 500 000 suomalaiselta. Suomalaiset ovat edelleen melko eristäytynyt populaatio, jolla on oma tautiperimänsä. Kerätty tieto voi osoittautua hyvin arvokkaaksi monien sairauksien tutkimuksessa ja ehkäisyssä.

Strausz uskoo, että nyt tehty tutkimus saa jatkoa. Tutkimustyön lisäksi lähes valmis ortodontti haluaa kuitenkin kerryttää kliinistä osaamista myös erikoishammaslääkärinä.