Hammaslääkärilehden vuoden kirjoitukseksi 2021–22 on valittu lehdessä 8/2022 julkaistu vertaisarvioitu tiedeartikkeli COVID-19-pandemian vaikutukset hammaslääkärien vastaanottotoimintaan. Artikkelin ovat kirjoittaneet Hannamari Välimaa, Johanna Uittamo, Jaakko Koivumäki, Nora Savanheimo, Hellevi Ruokonen ja Risto Kontio.
Palkittu artikkeli perustuu vuoden 2021 alussa toteutettuun sähköiseen kyselytutkimukseen, joka lähetettiin kaikille työelämässä oleville Hammaslääkäriliiton jäsenille. Kyselyssä selvitettiin, paljonko tartuntoja ja karanteeneja pandemian ensimmäinen vuosi aiheutti suomalaisessa hammaslääkärikunnassa ja kuinka se vaikutti hammaslääkärien vastaanottotoimintaan sekä työtehtäviin eri erityisvastuualueilla. Lisäksi kartoitettiin, miten pandemia on vaikuttanut hammaslääkärien suojautumis- ja hoitokäytäntöihin sekä SARS-CoV-2-tartuntojen ja -karanteenien määrään.
– Saimme kyselyyn peräti 1 759 vastausta, ja vastausprosentti oli varsin hyvä eli 43, toteaa artikkelin ykköskirjoittaja Hannamari Välimaa.
– Haluankin kiittää lämpimästi joka ikistä kyselyyn vastannutta: ilman teitä emme olisi saaneet näin kattavaa kuvaa pandemia-ajan alun kokemuksista ja todellisuudesta vastaanotoilla ympäri Suomen.
Kokemusten lisäksi kyselytutkimus varmisti myös sen, mitä THL:n tilastotkin kyseiseltä ajalta kertoivat: suomalaiset hammaslääkärit ovat hyvien työskentelytapojen ja aseptisten käytäntöjen ansiosta saaneet hyvin vähän tartuntoja, mutta karanteenipäiviä kertyi etenkin pandemian alussa runsaasti.
Välimaa palkittiin viime vuonna Apollonian Vuoden kouluttaja -palkinnolla. Kokenut tutkija ja kouluttaja jaksaa kuitenkin olla aidosti ilahtunut ja otettu myös Vuoden kirjoitus -palkinnosta – erityisesti, koska hän arvioi palkitun tutkimuksen monella tapaa tärkeäksi ja onnistuneeksi.
– Yleensä tieto karttuu tutkimustyössä hitaasti. Tässä tutkimuksessa valmisteluun kului paljon aikaa, mutta itse kyselyvastaukset saimme lyhyen ajan sisällä. Olikin inspiroivaa huomata, että vastauksia tuli todella paljon ja niiden jakauma vastasi varsin hyvin suomalaista hammaslääkärikuntaa niin alueellisesti, sukupuolijakauman osalta kuin sektoreittain.
Kyselytutkimuksen idea tuli alun perin HUSin linjajohtaja, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontiolta. Kontion mukaan oli tärkeää tehdä tutkimus, jonka avulla saataisiin dokumentoitua hammaslääkärikunnan ja vastaanottojen tilannetta ja kokemuksia tästä hyvin poikkeuksellisesta ajanjaksosta.
Kysely tehtiin HUSin tutkijoiden ja Hammaslääkäriliiton asiantuntijoiden yhteistyönä, mikä on tutkimusryhmälle uusi yhteistyömuoto ja toimi Välimaan mukaan erittäin hyvin.
Välimaa kertoo, että hän haluaisi myös tehdä jatkokyselyn seurantatiedon keräämiseksi. Siinä voitaisiin huomioida myös uusia tekijöitä, joita pandemian jatkuminen on aiheuttanut hammaslääkärien työssä ja vastaanottojen toiminnassa.
– Suosituksia on voitu tutkimustiedon karttuessa lieventää, mutta koronapandemia jatkuu edelleen ja etenkin pandemian dramaattisen alkuvaiheen jäljet ovat pitkät. COVID-19-pandemia vaikuttaa edelleen suuresti sekä hammaslääkärien, muun suun terveydenhuollon henkilökunnan että hoitojonoissa odottavien potilaiden elämään.