Hammaslääkäri

Maanantai 13.07.2020

Dementia ja hampaat – uusinta uutta

5.10.2018
Jukka H. Meurman

Muistisairaudet yleistyvät globaalisti väestön vanhetessa. Suomessa on THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 190 000 muistisairauksista kärsivää potilasta, ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 14 500. Jopa työikäisiä sairastuu tähän tautiryhmään arviolta 7 000 henkilöä vuodessa (ks. thl.fi).

Ruotsalaistutkijat tuovat vahvistusta käsitykseen, jonka mukaan hampaiden puuttuminen korreloi dementiaan (Nilsson ym. Clin Oral Investig 2018; 22: 2103). Kliiniseen ja radiologiseen tutkimukseen osallistui yhteensä 775 iältään 60–99-vuotiasta ruotsalaista. Henkinen kapasiteetti kartoitettiin Suomessakin yleisesti käytettävällä ”Mini-Mental State Examination” (MMSE) -tutkimuksella sekä testillä, jossa tutkittava piirtää kellotaulun.

Tilastoanalyyseissä MMSE- ja kellotestin tuloksia verrattiin hampaiden ja syventyneiden ientaskujen lukumääriin sekä alveoliluukatoon. Sekoittavat tekijät, kuten tutkittavien sukupuoli ja sosio-ekonomien status, pyrittiin kontrolloimaan analyyseissä.

Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän riippuvuussuhteen MMSE-testituloksen ja hampaiden lukumäärän sekä alveoliluukadon välillä. Tutkittavien ikä, koulutustaso tai sukupuoli eivät tässä vaikuttaneet.

Hampaiden lukumäärä puolestaan korreloi kellotestin onnistumiseen siten, että hammaspuutokset viittasivat heikentyneeseen kognitioon. Ehkä hiukan yllättäen syventyneet ientaskut eivät tässä tutkimuksessa assosioituneet MMSE-testin tuloksiin. Korkea ikä ja alhainen koulutustaso sinänsä lisäsivät alveoliluukadon ja hammaspuutosten riskiä.

Yhtä kaikki, tämä tutkimus osoitti, kuinka tärkeää on huolehtia suu- ja hammasterveydestä koko eliniän ajan. Syy-yhteyttä suuterveyden ja dementian välillä ei ole kyetty osoittamaan, mutta tämäntyyppisten tutkimusten yhteinen nimittäjä, ns. paradigma, on suuperäisten mikrobien invaasion käynnistämä subkliininen, yleinen inflammaatio, mikä eri kohde-elimissä aiheuttaa patologisia muutoksia – vaikkapa sitten aivokudoksessa.

Lääke & tiede