Ihmiset

DenttariNelosella et olekaan yksin

9.9.2019

Murros kolmannen ja neljännen vuoden klinikkatyöskentelyssä on se, että kesäloman jälkeen potilaita hoidetaan yksin eikä enää pareittain. Tämä siirtymä jännitti etukäteen.

Potilastöiden alussa työpari tuo turvaa, kun ensimmäisiä alkutarkastuksia tehdessä voi yhdessä pohtia onko näkymä hampaan kiilteellä värjäymää vai kariesta. Kaveri hoitajana huolehtii myös siitä, etteivät poran tuottamat vesipärskeet saa samalla aikaan kasvopesua niin potilaalle kuin tekijöillekin.

Kuinka siis nelosella? Aamulla klinikkavaatteita vaihtaessa kävi ilmi, että kysymys oli vieraillut ennen koulun alkua mitä mielikuvituksellisimpina tapahtumasarjoina itse kunkin unissa.

Nämä huolet jäivät taakse sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran pyysi hammashoitajien ajanvarauskirjalta itselleen työparin avuksi. Poran, peilin, puustin ja imurin kanssa ei tarvitse yrittääkään työskennellä kaksikätisesti. Kuinka helpoksi hoitaja kaviteetin työstön tekeekään, kun peili pysyy niin kirkkaana vesipyörteistä. Käteen ojennetaan vielä parempi täppäinvalinta muovin siloitteluun.

Samalla saa mitä toimivampia ideoita siihen, miten kaapiston vanurullilla, poskilevyillä ja imurivalikoimalla voi helpottaa omaa työtä. Harjaantunut silmä osaa tietokoneella kirjatessakin kertoa kuinka potilastuolin asentoa kannattaa muuttaa, jotta minä näen alkutarkastettavan hammasrivistön paremmin.

Välillä klinikkasalissa tekee itselleen haastavampaa toimenpidettä ja välillä jo tutuiksi tulleita asioita. Olipa kerran tällainen haastavamman projektin päivä ja salin opettajien ajanvarauskirjoilla ruuhkaa.

Odotellessa alkoi mietityttää, kuinka ehdin näyttää kaikki jäljellä olevat välivaiheet, saada mielessäni oleviin kysymyksiin vastauksen ja työstää kohtuullisissa ajoin hyvän lopputuloksen. En jäänyt yksin. Boksiin ilmestyi kannustava opettaja, joka opasti todella hyvin mitä tulee huomioida kyseisen potilaan hoidossa. Vaikka aika kävi kohti loppuaan ja paljon oli tehtävänä, tuli sekin klinikkapäivä hyvillä mielin päätökseen.

Oli rauhallista työskennellä, kun sai loppuun asti niin hyvää ohjausta. Samalla on kiitollinen kaikista niistä kerroista, kun saa opiskeluaikana harjoitella ensiluokkaisessa ohjauksessa vaativampia asioita, eivätkä ne tule vastaan ensimmäistä kertaa työelämässä.

On toinen kouluviikko ja puhelimeeni kilahtaa viesti: Kokoonnutaanko matalalla kynnyksellä? Koko ystäväporukka tarttuu toiveeseen ja pian istumme iltaa lämpimät teekupit kädessä. Ilta taittuu tarinoilla hetkessä.

Kuinka meni kesä? Kuinka alkoi koulu? Lähtiessä ovella kuuluu pohdintaa siitä, kuinka tästä voisi luoda perinteen. Vertaistuki on voimavara.

 

 

Lue myös
Etsitkö näitä?