Hammaslääkäri

Sunnuntai 20.10.2019

Ebola

23.8.2019
Jukka H. Meurman

Ebolavirukset aiheuttavat vakavia, usein kuolemaan johtavia infektioita. Ne sairastuttavat ihmisiä ja suuria apinoita endeemisesti läntisessä, päiväntasaajan alapuolisessa Afrikassa. Tartunta tapahtuu kudosnesteiden välityksellä ja johtaa laajoihin epidemioihin varsinkin alkeellisissa olosuhteissa.

Huhtikuuhun mennessä oli todettu yli 28 000 tapausta, ja sairastuneista puolet on heittänyt henkensä (Malvy ym. Lancet 2019; 393: 936).

Vuosina 2013–2016 riehunut epidemia sai paljon julkisuutta WHO:n julistettua kansainvälisen hätätilan. Tämän myötä infektio saatiin kuriin ja ebolavirusta koskeva tieteellinen tutkimus käyntiin. Sen myötä on jo kehitetty rokotteita Yhdysvaloissa, Britanniassa, Kiinassa ja Venäjällä. 

Vuonna 2018 WHO rokotti Kongossa yli 60 000 ihmistä, ja rokotekampanja jatkuu 2019. Alustavien tulosten mukaan rokote on tehokas ja suoja ebolainfektiota vastaan 100-prosenttinen. Pitkäaikaistuloksia ei tietenkään vielä ole.

Terveysviranomaiset ovat pohtineet ebolainfektioiden merkitystä paitsi lääketieteellisesti, myös niihin liittyvien epäsuorien vaikutusten kautta. Epidemian kuriin saattaminen venytti kyseisten köyhien maiden resurssit äärimmilleen, ja rahat olivat poissa muusta terveydenhoidosta ja sairauksien hoidosta. Karanteenien ja logistiikan järjestäminen olivat erittäin haasteellisia ja törmäsivät myös kulttuurisiin ja taikauskoon liittyviin tekijöihin.

Ebolainfektion toistaiseksi onnistunut rajoittaminen onkin esimerkki siitä, kuinka monimutkaista ja vaikeaa hengenvaarallistenkin tautien kuriin saattaminen on ihmiskunnassa.

Mistä ebolainfektio sai alkunsa, on edelleen avoin kysymys. Ensimmäiset tautitapaukset todettiin vuonna 1976 Zairessa ja Sudanissa ja seuraavat Norsunluurannikolla vuonna 1984, minkä jälkeen virusta tavattiin Ugandan ja Kongon rajalla vuonna 2007. Nykyinen epidemia alkoi vuonna 2014 Liberiassa.

Näiden epidemioiden rajoittamisen edellytys on ollut diagnostiikan kehittyminen. Siinä nopeat polymeraasiketjureaktioon perustuvat testit ovat olleet avainasemassa. Ne ovat myös osoittaneet, että tautiin menehtyvien viruskuorma veressä on jo sairaalaan tulovaiheessa jopa 100-kertainen verrattuna niihin, jotka selviävät hengissä.

Ebolainfektion alkuoireet muistuttavat tavallista flunssaa. Kolmen vuorokauden jälkeen ilmaantuu vatsaoireita, ripulia ja oksentelua. Viikon sairastamisen jälkeen oireet pahenevat, esiintyy verenvuotoja, kehittyy shokki ja monielinvaurioita ja lopuksi neurologisia komplikaatioita. Sen jälkeen kuolema korjaa poloisen.

Hoito on kaikissa vaiheissa oireenmukaista, spesifiä hoitoa ei siis vielä ole. Kannattanee välttää matkustamista endeemisille alueille.

Lääke & tiede