Hammaslääkäri

Sunnuntai 20.10.2019

Edunvalvonnan syksyssä riittää jännitettävää

4.10.2019
Anja Eerola

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä on kiitelty, mutta myös moitittu liian elvyttäväksi ja runsaskätiseksi nyt, kun talouden ennusteet ovat kääntyneet pessimistiseen suuntaan. 75 prosentin työllisyysasteeseen tähtäävien toimien lisäksi hallitus on ohjaamassa lisää resursseja muun muassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta lisätään 60 miljoonalla eurolla, ja ensi vuodelle on luvassa niin ikään 60 miljoonaa euroa hoitotakuun kiristämiseen.

Saako suun terveydenhuolto tästä rahasta jotain – siinä on vielä jännitettävää. Valtion raha on sidottu kunnille säädöksillä määrättyihin tehtäviin. Jos siis hoitotakuuta tiukennetaan, valtion budjetista on osoitettava siihen varoja. Siksi hoitotakuu, vaikka osin toimimatonkin, on ollut suun terveydenhuollolle elintärkeä. Ilman sitä alamme kuntapuolen resurssit olisi ajat sitten niistetty minimiin ja siirretty lääkäri- ja muihin palveluihin, joiden määräajoista on sanktion uhalla säädetty. Määräaikojen merkitys näkyy myös siinä, että velvoitetta on monessa kunnassa täytetty ohjaamalla potilaita ostopalvelusopimuksin tai palveluseteleillä yksityisvastaanotoille.

Hammaslääkäriliiton viesti sekä eduskuntavaalien alla että hallitusohjelmaneuvotteluihin oli, että sairausvakuutuskorvausten määräaikaisen korottamisen lisäksi tarvitaan muutoksia hoitotakuuseen. Merkittävässä osassa kuntia hoitoon pääsy kolmessa kuukaudessa jo toteutuu, mutta ongelma on hoitojen venyminen ja hoidosta poispääsy.

Vuosia jatkunut alibudjetointi näkyy myös Työterveyslaitoksen viidennen kerran toteuttaman hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksen vielä julkaisemattomissa tuloksissa. Stressi sekä työuupumus- ja masennusoireilu ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti julkisen sektorin hammaslääkäreillä. Selittäviä tekijöitä ovat työn määrä ja monet työstä johtuvat vaatimukset sekä toimimattomat tietojärjestelmät.

Kun perusterveydenhuoltoon aiotaan lopultakin panostaa, osa rahoista on ohjattava väestön suun terveydenhuollon kehittämiseen. Hoitoon ei tarvitse päästä seitsemässä päivässä – kolme kuukauttakin riittää, mutta tarvitaan säädökset hoidon toteuttamisesta kohtuullisessa ajassa. Muutoin kiristys hoitoon pääsyssä lisää kuormitusta entisestään.

Hammaslääkäreille tärkeitä jännitettäviä asioita riittää syksyyn ja ensi vuoteen muitakin. Rinteen hallitus jatkaa sote-uudistuksen valmistelua pitkälti edellisen hallituksen esitysten pohjalta, mutta ilman laajaa valinnanvapautta. Linjausta siitä, miten suun terveydenhuollossakin keskeiset yksityissektorin palvelut kytketään mukaan, vielä odotetaan. Syksyn aikana on luvattu selvitykset monikanavarahoituksesta ja pääkaupunkiseudun sote-mallista, kahdesta pitkään hiertäneestä kokonaisuudesta. Molemmilla ratkaisuilla on luonnollisesti vaikutuksensa suun terveydenhuoltoon.

Edunvalvonnan syksy on myös työmarkkinasyksy. Lääkärikartellin ja KT Kuntatyönantajien neuvottelut uudesta Lääkärisopimuksesta ovat jo käynnissä, vaikka nykyinen sopimus päättyy vasta maaliskuussa 2020. Pöydällä on merkittäviä työaikaan, sen sijoitteluun, päivystykseen ja palkkaukseen liittyviä asioita. Neuvottelut ja sopiminen vaativat aikaa. Osa muun muassa teollisuuden sopimuksista päättyy jo syksyllä. Muut alat seuraavat tarkasti, sommitellaanko niissä pöydissä ratkaisuja, joissa niin sanotut kiky-tunnit leivotaan uuteen muottiin.

Hammaslääkäriliitossa suunnitellaan parhaillaan toimia, joilla valtuuston hyväksymä uusi strategia muutetaan käytäntöön. Prosessin aikana on kirkastunut, että eri jäsenryhmien edunvalvontaan ja koko alan vaikuttamistyöhön sekä viestintään pitää panostaa vielä aiempaa enemmän. Tätä työtä pääsee johtamaan uusi toiminnanjohtaja, jonka valintaprosessi oli tätä kirjoittaessa meneillään.

Anja Eerola