Hammaslääkäri

Tiistai 18.02.2020

Edunvalvontaa journalistisesti

26.10.2018
Annariitta Kottonen

Journalisti-lehden (11/2018) pääkirjoituksessa pohdittiin ammattijärjestölehtien ja niiden julkaisijayhteisöjen suhdetta: ”Monissa lehdissä taiteilu journalismin, viestinnän ja tiedottamisen rajalla on arkipäivää, ja toimittajat joutuvat työssään pohtimaan, mitä ja milloin voivat julkaista noudattaakseen sekä Journalistin ohjeita että kustantajan toiveita.” Kirjoituksen taustalla olivat Psykologi-lehden ja -liiton johdon kärjistyneet näkemyserot lehden sisällöistä: päätoimittaja puolusti journalistisin perustein toimitettua lehteä, kun taas liiton johdolla oli oma näkemyksensä lehden sisällöistä.

Journalistin ohjeiden mukaan joukkoviestimen tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Ohjeet eivät velvoita puolueettomuuteen, mutta velvoittavat vastuullisuuteen ja totuudenmukaisuuteen.

Hammaslääkäriliiton ja sen julkaiseman Hammaslääkärilehden yhteinen tavoite on hammaslääkärien ja suun terveydenhuollon etu. Näkemyseroja siitä, miten tai mitä asioita lehdessä tulisi käsitellä, ilmenee joskus, onneksi harvoin. Hammaslääkärilehti kuitenkin voi – ja sen tulee – julkaista myös Hammaslääkäriliiton näkemyksistä poikkeavia kantoja. Uskon, että lukijamme arvostavat lehden riippumattomuutta ja mahdollisuutta esitellä erilaisia näkökantoja.

Hammaslääkärilehti voi käsitellä myös vaikeita asioita, joista hammaslääkärien ammattikunnan sisällä on erilaisia näkemyksiä. Tuoreita esimerkkejä tällaisista aiheista ovat juttu kalvo-oikomishoidosta (9/2018) sekä ylihoitoa käsittelevä juttu (11/2018). Tämän numeron pääuutisjuttu käsittelee terveyden edistämistä. Näkemyseroja siihenkin liittyy: kannattaako Hammaslääkäriliiton käyttää siihen resurssejaan, eikö pitäisi keskittyä työmarkkinaedunvalvontaan? Jos lehden jutut ihastuttavat tai vihastuttavat, voi tuntoja purkaa kirjoittamalla lehden Puheenvuoro-palstalle. Jos jutuissa on selkeitä asiavirheitä, korjaamme ne mielellämme.

Hammaslääkärilehden numerossa 10/2018 kerrottiin Taloustutkimus Oy:n Hammaslääkäriliiton toimeksiannosta tekemän liiton jäsentutkimuksen tuloksista. Kyselyn yksi osio koski jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä liiton viestinnästä.

Viestinnän seuratuimmat aiheet annetuista vaihtoehdoista olivat ”kliiniset kysymykset ja muut ammatilliset aiheet” sekä ”sote‐ ja maakuntauudistuksen vaikutukset suun terveydenhuoltoon”. Vaikka valtaosa vastanneista katsoi liiton onnistuneen viestinnässään vähintään melko hyvin, tuli esiin myös hyvin moninaisia aiheita, joista haluttiin lisää tietoa.

Hammaslääkäriliiton tärkeimmät viestintäkanavat ovat toisiaan täydentävät Hammaslääkärilehti ja liiton uutiskirje. Toiveet kliinisistä aiheista kohdistuvat erityisesti Hammaslääkärilehteen. Ja vaikka kyse olikin Hammaslääkäriliiton jäsenkyselystä, kohdistui toiveita myös lehden tiedesisältöihin, joista vastaa Apollonia. Tämä on ymmärrettävää, sillä teemme lehteä yhdessä, ja järjestöjen jäsenkunta on pitkälti sama.

Välitän tässä kollegojen toiveen eteenpäin alamme tutkijoille ja spesialisteille: kirjoittakaa Hammaslääkärilehteen. Tiedeartikkelit ja tapausselostukset ovat lehden luetuinta sisältöä. Samalla voi olla mahdollista saada artikkelille laajempaakin julkisuutta, koska tiedetoimituksemme voi tarjota artikkeleita myös muille pohjoismaisille hammaslääkärilehdille.

Hammaslääkärilehti nousi liiton jäsenkyselyssä korkealle tärkeimpien liittoon kuulumisen syiden listassa. Ilahduttavaa on myös, että moni mainitsi haluavansa liiton jäsenyydestä nimenomaan Hammaslääkärilehden myös tulevaisuudessa.

Annariitta Kottonen