Hammaslääkäri

Tiistai 30.11.2021

Ehjin hampain ja hammashoitoa pelkäämättä

19.11.2021
Hannu Hausen

Vuosi 2000 asetettiin aikanaan 12-vuotiaiden suun terveyttä koskevan tavoitteen määräajaksi. Terveyskeskuksissa pitkään työskennelleet kollegat muistanevat tämän WHO:n asettaman tavoitteen: 12-vuotiailla sai olla enintään kolme karieksen vaurioittamaa pysyvää hammasta (DMFT). Myös vuodelle 2020 asetettiin maailmanlaajuiset suun terveydenhuollon tavoitteet. Ne muodostivat monimutkaisen hierarkkisen tavoitteiston, jonka yksityiskohtia harva kollega muistanee.

Yksinkertaiset, selkeät ja riittävän vaativat tavoitteet voisivat olla avuksi lasten ja nuorten hammashuollon toimintatapojen kehittämisessä.
Viime vuosina suomalaisten lasten ja nuorten suunterveyden koheneminen on ollut kovin verkkaista. Hampaiden harjausaktiivisuus on pikkuhiljaa noussut, mutta erityisesti pojilla on vielä paljon parannettavaa. THL:n tilastojen mukaan kariesvapaiden 12-vuotiaiden osuus (dmft ja DMFT = 0) on vakiintunut 61 prosenttiin. Tässäkin on parantamisen varaa. Aikuisikää lähestyvillä teineillä kerrotaan havaitun hyvinkin pitkälle edenneitä kariesvaurioita. Vältettävissä oleva lasten ja nuorten hampaiden paikkaushoito kuormittaa yhä suotta palvelujärjestelmää.

Lasten ja nuorten suun terveydenhuoltoon tarvitaan tavoitteita, joissa painottuu terveyden edistäminen sen sijaan, että hampaat pyrittäisiin pitämään kunnossa ensisijaisesti korjaavan hammashoidon keinoin. Tällaisten tavoitteiden toteuttamiseen ei välttämättä tarvittaisi lisää resursseja. Riittäisi, että olemassa olevia voimavaroja kohdennettaisiin terveyden edistämiseen ja sairauksien varhaishoitoon. Tärkeimmän tavoitteen tulisi olla, että nuoret ovat tervehampaisia, kun oikeus maksuttomaan hammashoitoon päättyy heidän täyttäessään 18 vuotta. Tämä tarkoittaisi, että heillä ei ole hoidon tarpeessa olevia kariesvaurioita eikä syventyneitä ientaskuja ja että ienverenvuotoa on taskumittauksen yhteydessä alle 10 prosentissa mittauskohdista. Tavoitteena tulisi myös olla, että 18 vuoden ikään mennessä kaikki ovat päässeet eroon mahdollisista hammashoitoon liittyvistä peloistaan.

Tavoite aikuisiän saavuttamisesta ehjin hampain ja hammashoitoa pelkäämättä on haasteellinen, mutta mahdotonta sen toteutuminen ei ole. Edellytyksenä on, että elinikäisen terveysperustan rakentaminen aloitetaan pienestä pitäen. Parhaiten tämä onnistunee äitiys- ja lastenneuvoloissa. Myös päivähoidon ja varhaiskasvatuksen olisi hyvä olla vanhempien tukena terveellisten elintapojen juurruttamisessa. Peruskoulu ja harrastepiirit voisivat niin ikään olla isona apuna tässä suhteessa. Jos muut toimijat saataisiin osallistumaan suunterveyttä koskevaan yleiseen elintapaohjaukseen, suun terveydenhuolto voisi entistä paremmin keskittyä antamaan kohdennettua terveysohjausta potilaille, joilla jo on varhaisia merkkejä kariesvaurioiden tai parodontaalisten ongelmien synnystä. Kun invasiiviset hoitotoimenpiteet eivät ole tarpeen, hammashoito on mahdollista toteuttaa pelkoja aiheuttamatta. Perityistä peloistakin ehditään 17 vuoden aikana pääsemään eroon, jos niiden hoitoon paneudutaan kunnolla pienestä pitäen.

Hannu Hausen
Terveyden edistämisen asiantuntija, Hammaslääkäriliitto

Pääkirjoitus, Hammaslääkärilehti 12/2021