Hammaslääkäri

Maanantai 18.10.2021

Ei käy tasan

17.9.2021
Tiina Ranne

Pyykkipino hupenee. Pesusta nostetut vaatteet alkavat olla viittä vaille viikatut. Ja siinä se on taas: pariton sukka! Ja toinen. Mistä näitä tulee? ”Haloo!”, kurkkaan pää alaspäin pesurumpuun, ja hetkessä pyöriminen siirtyy silmiini. Kerran kuussa käyn läpi sinkkusukkia pursuavan laatikon ja paritan muutamat onnistuneesti yhteen. Alan kuitenkin olla yhä vakuuttuneempi siitä, että sukkahousujen keksijä halusi varmistaa, että sukkaparit seuraavat toisiaan kaikkialle.

Luonto suosii symmetriaa, tuttu sanonta. Silmiä on kaksi. Korvia on kaksi. Munuaisia, käsiä ja jalkoja myös kaksi, vaikka yhdelläkin näistä tulee jotenkuten toimeen. Kuinka siis yksi sukka, siis todellakin vain yksi sukka, voi ärsyttää niin suunnattomasti.

Ärsytys, se johtaa toimettomuuteen. Toimettomuus taas johtaa sydänsuruihin. Kunpa sydämiäkin olisi kaksi. Se ainut kun on niin helppo särkeä. Mutta mitä tärkeämpi ja monimutkaisempi elin, sitä vähemmän niitä tuntuu olevan. Sydän, maksa, aivot – vain yksi. Virtsarakkojakin on onneksi vain yksi. Ja se on suurta viisautta, sillä sitä yhtäkään ei ehdi tyhjentää riittävän usein työpäivän aikana.

Onneksi hampaita on enemmän kuin yksi tai kaksi. Kaksi kun voi menettää yhdellä puraisulla. Kivi leivässä pilkkoo purevan parin helposti. Silmiin pistävää on, että jos menettää hampaan, menettää usein myös toisen ja herkästi juuri samasta sektorista. Lieneekö tätä kukaan koskaan tutkinut? Se aiheuttaa myös suunnatonta päänvaivaa. Koska näin symmetria suussa on särjetty ja sitä on vaikea palauttaa, proteesi keikkuu tai papilla karkaa kahden implantin välistä.

Sitäkin voisi joku tutkia, että miksi hammastapaturmat sattuvat useimmiten niille, joilla on täydelliset paikkaamattomat hampaat, vaikka valmiiksi paikattuja olisi henkisesti niin paljon helpompi menettää.

Henkisestä menetyksestä puheen olleen, joku voisi mennä kertomaan meidän peruspalveluministerille, että nyt kun suunterveyden palvelut ontuvat, meitä hammaslääkäreitäkin on kaksi. Toinen tekee töitä kuntapuolella ja toinen yksityissektorilla. Molempiin laareihin voisi kaataa hedelmällisesti euroja, sillä meillä on yhteinen suunnaton työmaa. Yhdet hampaat lähtevät pois ja uudet kasvavat tilalle, siis noin pääsääntöisesti. Hampaita on suussa parhaimmillaan huikeat kolmekymmentäkaksi ja niiden pelastamisessa riittää monin verroin työtä. Ja kyllä, moninkertaisesti siitä työstä veroa maksetaankin. Mutta totuus on se, että tekemättömyyden seuraamuksista vero on suurin.

Niin tai näin, kun niukkuudesta jaetaan, adhesiivi loppuu ennen primeria, shampoo ennen hoitoainetta, murot ennen maitoa, pakastepurkit ennen kansia ja parkkiaika ennen pankkijonon hupenemista. Ainut mikä menee tasan, on kello. Kun se on yksi, se on tasan yksi ja kun se on kaksi, se on jetsulleen kaksi. Silti aikakin voi loppua kesken, ja usein loppuukin. Sillä toisin kuin laulava aisapari väittää, kaiken takana ei ole nainen, vaan kaaos. Kaaoksessa mikään ei ole tasan eikä varsinkaan symmetristä. Toisella sielu kiehuu, kun toinen vasta alkaa lämmetä: ”Nyt pitäisi mennä, voitko kiltti lähteä vaikka ilman sukkia?”
Sukat ovat muuten pääsääntöisesti turhia, hampaat eivät, ja se on tasan minun mielipiteeni.

Tiina Ranne
HLT, yksityishammaslääkäri Turusta

Kielen päällä, Hammaslääkärilehti 10/2021