Hammaslääkäri

Sunnuntai 03.07.2022

Eläköön elämä ja työ

11.3.2022
Tiina Ranne

Kassajonossa seistessäni silmiini osui lööppi: Näistä syistä lääkärit menettivät lupiaan. Kyseessä oli keltaisen lehdistön juttu, joka oli tituleerattu selvitykseksi. Tosielämän kohu­draamaa! Samaisessa lehdessä oli toinenkin otsikko: Karu tieto sairaaloiden valtavasta hoitovelasta. Siis tiedossa lisää draamaa! Raflaavat otsikot myyvät ja pakko oli minunkin ostaa lehti.

Lehteä selatessa totesin, että kas, ei kahta ilman kolmatta. Kolmas terveysalaan liittyvä juttu oli otsikoitu: Näin tuet muistisairaan asumista kotona. Kaksi ensimmäistä juttua oli kirjoitettu selvästi vinoon katsotusta vinkkelistä lääkäreitä kohtaan. Kolmas oli asiapitoisin, tässä ei mainittu lääkäriä kertaakaan, mutta Muistiliitto ja omaishoitajat useasti.

Lääkärin työ on vaativaa, ja hoidettavaa on paljon. Hoitovelka pitää huolen kiireisenä pysymisestä, silti pitää aina tehdä parhaansa. Ei ole varaa töppeihin, eikä varsinkaan menetyksiin. Menetysten hinta on liian kallis. Sen sijaan potilaat itse voivat halutessaan valita huonot elämäntavat ja hoitosuositusten noudattamatta jättämisen. Vastuullisesta kuluttamisesta puhuttaessa esiin nousevat aina tavarat ja kulutushyödykkeet, mutta sairaanhoidosta puhuttaessa, missä on kuluttajan vastuu? Sairastuminen ei tietysti ole kenenkään valinta. Olisi epäeettistä väittää näin. Mutta miksi alisuorittaminen houkuttaa, kun puhutaan omasta terveydestä?

Syötin verkon hakukoneeseen asiaa pohtiessani sanaparin itsensä alittaminen. Tuloksena: Ei mitään. Koko World Wide Web käytössä, ei mitään. Uusin haun sanoilla: itsensä ylittäminen. Hakutuloksista uusin linkki osui vuodelle 2019. Aivan, tuolloin ei ollut vielä koronaa. Koronan jälkeen kukaan ei ole ilmeisesti ylittänyt itseään, ainakaan nettiin asti mainittavissa määrin. Korona kyllä ylitti kaikkien odotukset. Mutta viis siitä, boikotoin enkä mainitse sitä enää – jääköön taa.

Jatketaan lääkäreistä. Heidän kohdallaan itsensä ylittämisen toivotaan tapahtuvan työssä. Tähän tarjotaankin tänä vuonna monta oivaa mahdollisuutta. Keskimäärin 21 työpäivää kuukaudessa, eli 252 vaativaa työpäivää vuodessa. Wuhuu! Siinä on mahdollisuudet antaa näyttöjä itsestään kurottautumassa parhaimpaansa. Mutta onneksi lääkäreilläkin, ihmisiä kun ovat, on lomat, jolloin voi vetää ehkä vähän lonkkaa. Tosin jos niin tekee, tulee kiusallinen tunne alisuorittamisesta. Lomalla pitäisi hoitaa itseään, että jaksaisi sitten paremmin hoitaa muita.

Kaikesta terveydenhuoltoon liittyvästä lietsonnasta ja draamasta huolimatta olen vakuuttunut siitä, että elämä voittaa. Miksi en olisi? Olen nähnyt monta ihmetarinaa paranemisesta ja kuntoutumisesta. Ne harvemmin läpäisevät tiensä lööppeihin, sillä niissä on liian vähän draamaa uutiskynnyksen ylittymiseen.

Radiossa alkaa soida Sonja Lumpeen Eläköön elämä. Hieno biisi. Tulee mieleeni muisto, joka nostaa hymyn huulille. Kuopus pelleili muinoin laulamalla meille kahdelle lääkärivanhemmalle tätä kappaletta: ”eläköön elämä ja työ”. Totuushan on, että suuri osa valveillaoloajastamme menee työntekoon, yrittäjinä arkipäivien ohella joskus myös viikonloput, harvemmin enää yöt. Vapaa-ajasta saa kuitenkin helposti osan kulumaan työntekoa miettiessä tai seuraavaa työpäivää suunnitellessa. Ammattikuntaamme pohtiessa sanoisin Sonjaa mukaellen: sä seisot edessäin täynnä toivoa ja silmäsi kertovat näin, eläköön elämä… ja yö. Erityisesti ne yöt, jotka saadaan nukkua. Kollega hyvä, terveydenhuollon toivo on meissä – viis lööpeistä!

Tiina Ranne
HLT, yksityishammaslääkäri Turusta

Kielen päällä, Hammaslääkärilehti 4/2022