Uutiset

PääkirjoitusElvytysrahaa ohjattava myös suun terveydenhuoltoon

30.9.2020Anja Eerola
anja_eerola_vaaka

Hammaslääkäriliiton keskeiset vaikuttamisviestit on jälleen koottu ja julkistettu. Kerta ei ole ensimmäinen, toinen eikä kolmaskaan.

Tuoreessa koosteessa ei ole meille hammaslääkäreille uutta. Viestit on kuitenkin taas sanoitettu vähän toisin ja painotuksia muutettu syksyn ja talven tärkeisiin etappeihin: hallituksen budjettiriiheen ja sote-uudistuksen 25.9. päättyvään lausuntokierrokseen ja sen jälkeiseen jatkovalmisteluun.

Liiton tehtäviin kuuluu yhteyden pitäminen päättäjiin. Tapaamiset ja muu yhteydenpito toteutuvat tiukkojen aikataulujen ehdoilla. Siksi vaikuttamistyö vaatii pohjakseen selkeät viestit. Hammaslääkäriliitto ei ole edunvalvontajärjestö, jossa tuijotetaan vain hammaslääkärin saamia euroja. Liitto on yhtä vahvasti asiantuntijajärjestö, joka strategiansa mukaan toimii aina myös yhteiskuntavastuullisesti. Tämä kaksitasoinen sekä väestön että ammattikunnan eri jäsenryhmien hyvinvointiin tähtäävä vaikuttamistyö on sääntömääräinen tehtävä.

Maailma kipuilee koronapandemiassa, joka syö henkisiä ja taloudellisia voimavaroja ennennäkemättömästi. Tästä huolimatta ja koronan aiheuttaman hoitovelan vuoksi nyt pitää satsata myös väestön suunterveyteen ja alan palveluihin. Suuri omavastuuhinta ja hoitoon pääsyn hitaus ovat suun terveydenhuollossa esteinä hoitoon hakeutumiselle lähes joka viidennelle aikuiselle. Alempiin tuloluokkiin kuuluvat käyvät hammaslääkärissä selvästi harvemmin, vaikka heillä on hammas- ja suusairauksia enemmän.

Ei ole liikaa sanottu, että suusta näkee suomalaisten pahoinvoinnin. Ilman yhteiskunnan lisärahaa yhä useampi jää näiden peruspalvelujen ulkopuolelle, koska sairausvakuutuskorvaus on olematon ja terveyskeskushoitokin on liian kallista. Tähän on saatava muutos.

Hammaslääkäriliitto on esittänyt säädöstasolla melko helposti ja nopeasti toteutettavana täsmäkeinona Kela-korvauksien korottamista. Osa väestöä varmasti tarttuisi tähän etuun ja hakisi palvelua yksityissektorilta ja välttäisi koronakatkon aiheuttaman mahdollisesti pitkäksikin venyvän jonotuksen terveyskeskukseen. Korotukset voisi toteuttaa monin tavoin, esimerkiksi painottaen tutkimuksia ja ehkäisevää hoitoa.

Samanaikaisesti tulee rakentaa tiekarttaa kestävään ja oikeudenmukaiseen järjestelmään, jossa suunterveydestä huolehtiminen on oleellinen osa terveydenhuoltoa ja syrjäytymisen torjuntaa. Sosioekonominen asema ei saa tehdä suunterveydestä huolehtimista mahdottomaksi. Liiton viesteissä päättäjille on aina korostettu myös ennaltaehkäisyn merkitystä. Nyt on korkea aika investoida suun terveydenhuoltoon, jotta ongelmilta vältytään tulevaisuudessa.

Näiden samojen viestien ympärille laaditaan liiton lausunto sote-lakipaketista. Yli tuhatsivuista ja 48 lakia käsittävää sote-järkälettä voi kuvata edellisen hallituksen esitykseen verrattuna rakennepaketiksi. Hammaslääkäripalveluille runsaasti päänvaivaa aiheuttanutta valinnanvapauden kaltaista esitystä ei nyt ole.

Edelleen keskeistä on palvelujen järjestämisvastuun siirto kunnilta sote-maakunnalle, kuuluisille leveämmille hartioille. Tämä on ok, vaikka paljon työtä olisi odotettavissa mm. henkilöstön siirroista maakuntien aloittaessa v. 2023.

Sen sijaan järjestämislakiesityksen periaatteet maakunnan ja yksityissektorin yhteistyöstä eivät ole hyväksyttäviä. Maakunnilla pitää olla mahdollisuus esitystä väljemmin hyödyntää yksityisen terveydenhuollon kapasiteettia ja osaamista. Myöskään pitkä lista yksityisiltä edellytettävistä vaatimuksista ei ole hyväksyttävä.

Liiton viestit voi kiteyttää toteamalla, että suunterveyden tasa-arvo vaatii sekä rahaa että tekoja.

Lue myös
Etsitkö näitä?