Hammaslääkäri

Lauantai 04.07.2020

Helpotusta ahdinkoon haetaan

31.1.2020
Anja Eerola

Vuosien mittaan on monet kerrat saanut aikaan naurunhörähdyksen, kun on alan ulkopuolisille kuvannut terveyskeskusten suun terveydenhuollon järjestelyjä: hoitoon pääsee, muttei hoidosta pois. Hoitoon pääsykin tosin usein viivästyy säädösten sallimaan kuuden kuukauden takarajaan.

Koko väestö saatiin vuosituhannen alussa julkisesti tuetun suun terveydenhuollon piiriin siten, että resurssien niukkuuden vuoksi terveyskeskuspalvelut mitoitettiin vain osalle aikuisia. Ajateltiin, että osa aikuisväestöä jatkossakin käyttää yksityissektoria, minkä vuoksi sairausvakuutuskorvaukset laajennettiin aiempaa kattavammiksi. Tämä muusta terveydenhuollosta hieman poikkeava järjestely on kirjattu edelleen voimassa oleviin säädöksiin.

Alkujaan ehkä nerokaskin idea ei ole vuosiin toiminut kunnolla. Useampi hallitus on leikannut sairausvakuutuskorvauksia ymmärtämättä niiden merkitystä väestön suun terveydenhuollon palveluille. Leikkaukset yhdistettyinä väestön ikääntymiseen, hoidon tarpeen kasvuun ja tutkimusnäyttöön suun sairauksien vaikutuksista yleisterveyteen ovat vaikuttaneet siihen, että terveyskeskuksiin hakeutuu potilaita selvästi enemmän kuin siellä voidaan hoitaa.

Vuosia jatkuneella järjestelmä- ja resurssitason ongelmalla on ollut seurauksensa. Monessa terveyskeskuksessa on jouduttu jopa keplottelemaan, jotta hoitotakuun velvoite hoitoon pääsystä toteutuu. Suosittu keplottelu on ottaa potilaita hoitoon, vaikka hoitoa ei pystytäkään järkevässä ajassa toteuttamaan. Taiteilu täyteen ahdetun ajanvarauskirjan, suuren potilasmäärän ja potilaan hyvän hoidon välillä kuormittaa hammaslääkäreitä erittäin paljon.

Työterveyslaitoksen toteuttaman Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa -seurantatutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan hammaslääkärit ovat poikkeuksellisen kuormittunut ammattiryhmä. Työ on kuormittavaa ja selvästi kuormittavampaa julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samoin stressi- ja masennusoireilu ovat yleisiä.

Taustalta löytyvät muun muassa huonot vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön. Esimerkiksi Hammaslääkäriliiton viime kevään työmarkkinatutkimukseen vastanneista vain 40 prosenttia arvioi oman terveyskeskuksen hoitojärjestelyjen mahdollistavan potilaan hyvän hoidon. Järjestelmän pitäisi esimerkiksi ostopalveluin tai riittävin Kela-korvauksin ehdottomasti hyödyntää myös yksityissektorin kapasiteettia paineen tasaamiseksi.

Työhyvinvointitutkimuksen mukaan erittäin paljon kuormittavat myös toimimattomat, potilaiden hoitoaikaa syövät ja hermoja raastavat tietojärjestelmät. Tästä on tuoreena esimerkkinä ilmeisen haastava Apotti.

Hyvä uutinen on, että hammaslääkärin työn voimavaratekijät tunnetaan yhtä hyvin kuin kuormitustekijät. Tiedetään, että muun muassa työn tuloksien näkeminen ja työssä koettu arvostus auttavat jaksamaan, sitoutumaan ja ylläpitämään työn imua.

Hammaslääkärikunta edellyttää nyt maan hallitukselta, että hoitotakuuta uudistettaessa resursseja varataan myös suun terveydenhuoltoon.

Koko julkissektoria koskevissa työehtoneuvotteluissa Lääkärikartellin kolmen jäsenliiton tavoitteena puolestaan on saada työolot ja työhyvinvointi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa paremmiksi. Työaikaratkaisujen osalta Lääkärikartelli nojaa neuvottelujärjestönsä JUKOn linjauksiin, että kilpailukykysopimuksen työajan pidennys poistuu tai tunneista maksetaan riittävä korvaus.

Suun terveydenhuollon ahdingosta ei päästä pois noin vain. Tarvitaan toimenpiteitä ja jonkin verran myös rahaa. Kevät on varattu ratkaisuille. Avaimia pitävät käsissään niin maan hallitus, työmarkkinaosapuolet kuin yksittäiset organisaatiotkin.

Anja Eerola