Käytettävissä oleva lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen tieto lisääntyy kasvavalla vauhdilla. Jo pelkästään MEDLINE-tietokanta sisältää yli 30 miljoonaa lääketieteellistä lähdettä.
Uuden tiedon läpikäyminen vaatii tietyn erikoisalan tutkijaltakin huomattavaa panosta, ja päätoimisesti kliinisessä työssä työskentelevän hammaslääkärin voi ajankäytöllisistä syistä olla mahdotonta seurata kansainvälisiä julkaisuja.
Käypä hoito -suositukset ovat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten laatimia riippumattomia ja tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niiden tarkoituksena on tuoda tieteelliseen näyttöön perustuva ajantasainen tieto jokaisen lääkärin ulottuville. Hammaslääkärin valaa lausuessaan hammaslääkäriksi valmistuva vakuuttaa noudattavansa työssään vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä sekä pitävänsä jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoaan. Lisäksi terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään hammaslääkärin velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää työssään tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Jatkokouluttautumisen ja ajantasaisen tutkimustiedon seuraamisen tulee siten olla osa hammaslääkärin arkea. Käypä hoito -suosituksilla on paikkansa ajantasaisen näyttöön perustuvan tiedon hallinnassa. Kun tieteellinen näyttö on arvioitu ja koottu yhteen hammaslääketieteen asiantuntijoiden toimesta, helpottuu yksittäisen kollegan työ tieteellisen näytön arvioimisessa ja keskeinen kliinisessä työssä hyödynnettävä ajantasainen tieto on helpommin saatavilla.
Hammaslääketieteellisiä Käypä hoito -suosituksia on ollut käytössä vuodesta 2002 alkaen, ja tähän mennessä kyseisiä suosituksia on julkaistu yhdeksän. Lisäksi Tupakka ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito -suositus sisältää hammaslääkärin vastaanotolla hyödynnettäväksi tarkoitettua tietoa. Viime vuosina on Käypä hoito -suositusten lisäksi julkaistu kymmenen hammaslääketieteellistä Vältä viisaasti -suositusta, joiden tarkoituksena on luopua vanhentuneista näyttöön perustumattomista ja mahdollisesti jopa haitallisista käytännöistä.
Käypä hoito -suositusten käyttöönoton eli implementoinnin tutkimusta ei ole hammaslääkäreille aiemmin tehty, eikä saatavilla ole ollut tietoa siitä, kuinka hyvin suositusten sisältämä tieto siirtyy osaksi hoitokäytänteitä. Hammaslääketieteen kandidaatti Sonja Arponen selvitti syventävinä opintoinaan toteuttamassaan kyselytutkimuksessa Käypä hoito -suositusten keskeisten asioiden toteutumista hammaslääkärin kliinisessä työssä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu tässä Hammaslääkärilehden numerossa.
Valitettavasti kyselytutkimuksen vastausprosentti jäi hyvin pieneksi, joten kattavaa tietoa suositusten käytöstä ei saatu. Tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että parhaimmillaan Käypä hoito -suosituksia läpikäydään potilaiden hoitoa käsittelevissä kokouksissa, ja suositukset ovat ohjanneet hoitokäytänteiden ja -polkujen päivitykseen. Vastikään valmistuneiden hammaslääkärien joukosta aiemmin valmistuneita suurempi osuus ilmoitti käyttävänsä suositusten materiaaleja, mikä todennäköisesti johtuu siitä, että Käypä hoito -suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana hammaslääkärien peruskoulutusta.
Käypä hoito -suositusten implementointiin tulisi jatkossa panostaa entistäkin enemmän, jotta näyttöön perustuva tieto siirtyisi joustavasti osaksi kliinistä työtä ja takaisi näin kansalliset yhdenmukaiset hoitokäytänteet suun terveydenhuoltoon. Suunnitteilla onkin Käypä hoito -suositusten implementointiin liittyvä laajempi tutkimuskokonaisuus, jonka avulla pyritään selvittämään suositusten käyttöä suun terveydenhuollon eri ammattiryhmissä ja organisaatioissa.